Kyseessä on Uuno Kailaan runo Houre kokoelmasta Paljain jaloin (1929).Voit lukea runon Kansalliskirjaston digitoimasta Paljain jaloin -kokoelmasta (s. 21).https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100644/Paljain_jaloin_runoja.pdf?sequence=1&isAllowed=yRuno sisältyy myös esimerkiksi Kailaan runojen valikoimaan Runoja (1932).https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100648/Runoja_Tuuli_ja_tahka_Purjehti.pdfUuno Kailaan Paljain jaloin (1928) HelmetissäUuno Kailaan Paljain jaloin (2005) Helmetissä
Yleisissä kirjastoissa ei käytetä asiasanaa ”sisäinen markkinointi”. Sen sijaan ammattikorkeakoulujen kirjastoissa ja yliopistokirjastojen yhteistietokannassa Lindassa tämä asiasana on käytössä, joten helpoiten löydätte materiaalia omaan työhönne hakemalla näistä tietokannoista. Laajimman tuloksen saatte käyttämällä tarkennettua hakua ja laittamalla toiseksi hakuehdoksi ”sisäinen” ja toiseksi ”markkinointi”. Saadusta viitelistasta voitte sitten tarkistaa, löytyykö kirjaa mahdollisesti myös Oulun kaupunginkirjastosta tai Oulun yliopiston kirjastosta. Kirjoja voi myös kaukolainata muista kirjastoista, jos paikkakunnalta ei löydy. Varmuuden vuoksi voitte hakea myös sanoilla ”internal” ja ”marketing”. Huomatkaa myös, että Oulun…
Kyseessä on Larin-Kyöstin runo ”Anni kirjoittaa äidille”. Runo on julkaistu vuoden 1916 Joulupukki-lehdessä. Siitä ei valitettavasti löydy viitetietoja, olisiko runo julkaistu jo aikaisemminkin jossain kokoelmassa.
Joulupukki-lehden kyseinen vuosikerta näyttäisi löytyvän ainoastaan Suomen Kansalliskirjastosta. Runo on lehdessä aivan täsmälleen samassa muodossa kuin netistä löytyvässä blogissa, johon on linkki alla.
Lähteet:
https://finna.fi
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://onnitteluruno.blogspot.fi/2011/05/anni-kirjoittaa-aidille.html
Sirkka-Liisa Kivelän toimittamasta teoksesta Vuoroin minussa vanhuus, nuoruus : Suomalaisia runoja vanhenemisesta (2005) löydät luukuisia runoja vanhuudesta useilta suomalaisilta kirjailijoilta.
Vanhuudesta kertovat esimerkiksi Miika Soinin ohjaama elokuva Thomas (2010) sekä Ritva Nuutisen ohjaama Hänen olivat linnut (1976), joka pohjautuu Marja-Liisa Vartion samannimiseen romaaniin.
Vanhuus on keskeisenä teemana muun muassa seuraavissa romaaneissa:
Bo Carpelan: Lehtiä syksyn arkistosta : Tomas Skarfeltin muistiinpanoja (2011)
Eeva Tikka: Jyrkänparras (1981)
Sisko Istanmäki: Yöntähti (2008)
Harri Tapper: Unhola (2003)
Ernest Hemingway: Vanhus ja meri
Juri Trifonov: Vanhus (1979)
William Wharton: Isä (1982)
Romaaneista voit lukea lisää…
Espoon kaupungin Rakennusvalvonta vastasi, että kyseisen talon on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Oy Simo Järvinen & Co.
Simo Järvinen ja Eero Valjakka suunnittelivat yhdessä esim. Olarinmäen alueen.
Tavoittelemasi sana on melanismi. Se tarkoittaa sitä, että eläimessä on mustaa väriainetta enemmän kuin saman lajin yksilöillä yleensä. Tällaisissa tapauksissa yksilöistä tulee normaalia tummempia, jopa täysin mustia. Ilmiö on eläinkunnassa varsin yleinen; sen vastakohta on albinismi.
Kun kyseessä on teollisuuden aiheuttamaan ympäristön saastumiseen liittyvä eläinlajien värityksen muuttuminen, puhutaan teollisuusmelanismista. Se havaittiin Englannissa noin 150 vuotta sitten: alueilla, joilla kivihiilipöly ja noki oli muuttanut puunrungot tummiksi, koivumittarin (Biston betularius) musta mutaatio alkoi säilyä paremmin kuin alkuperäinen vaalea muoto, koska saalistavat linnut eivät löytäneet sitä yhtä helposti jäkälättömiltä ja tummilta…
Tällä sarjanumerolla varustettu Singerin ompelukone on valmistettu vuonna 1923.
Lähde: Singerin sarjanumeroluettelo Y Serial Numbers - Comprehensive Singer Sewing Machine Serial Number Database (ismacs.net)
Hei, Ilta-Sanomat järjesti vuonna 2013 äänestyksen, jossa valittiin Suomen aurinkoisinta laulua. Mukana on monta tuttua ja iloista iskelmä-klassikkoa. Tässä muutama esimerkki iloisista iskelmistä IS:n listalta:(Sinä olet) Aurinko - Samuli EdelmannAamu - Pepe WillbergAnttilan keväthuumaus - Tapio RautavaaraAsfaltti polttaa - TehosekoitinAuringossa - Mari RantasilaAurinko - NeljänsuoraDirlandaa - Kai HyttinenJäätelökesä - MaaritKesä ja yö - EiniKesäkatu - DannyKäyn ahon laitaa - Junnu vainioPaista Päivä - …
Kansalliskirjasto eli Helsingin yliopiston kirjasto on mikrofilmannut suomalaiset sanomalehdet 1700-luvulta nykypäiviin asti. Kauppalehden vanhoja numeroita voi lukea mikrofilmiltä yliopiston kirjaston lehtisalissa. Ks. http://www.lib.helsinki.fi/ , tarkemmin http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Kokoelmat/mikroffk.htm .
Kyseessä on varmaankin Jon McGregorin kirja Jos kukaan ei puhu siitä mikä on tärkeää (alkuteos If nobody speaks of remarkable things). Kirja on ilmestynyt suomeksi vuonna 2004 Otavan kustantamana.
Nuotit koskettimille/pianolle löytyvät ainakin näistä nuottikirjoista:
The most beautiful songs ever : piano, vocal, guitar
http://www.helmet.fi/record=b1737319~S9*fin
Film classics for keyboard
http://www.helmet.fi/record=b1025369~S9*fin
Chaplin, Charles: The Songs of Charlie Chaplin
http://www.helmet.fi/record=b1193210~S9*fin
Suuri toivelaulukirja. 6
http://www.helmet.fi/record=b1103153~S9*fin
Pystyt saamaan kirjoista jonkinlaisen listan seuraavalla tavalla osoitteessa http://www.helmet.fi:
1) Valitse ”Muut hakutavat” ja hakutavaksi ”Asiasana”.
2) Kirjoita hakukenttään ”ensimmäinen maailmansota” ja ota kohdasta ”Koko aineisto” valinnaksi ”Kaunokirjat”.
3) Paina ”Hae”, niin sinulle pitäisi ilmestyä lista HelMet-kirjastojen kaunokirjoista, jotka käsittelevät jollakin tavalla ensimmäistä maailmansotaa. Mukaan tulevat myös alun perin suomeksi kirjoitetut teokset, mutta niitä ei liene kovin vaikea ohittaa listaa selatessa. Aivan täydellinen listaus ei ole, koska vanhoissa kirjoissa ei ole kunnollisia asiasanoja eikä niitä siksi löydy oikein mitenkään, vaikka ne käsittelisivätkin ensimmäistä maailmansotaa. Tarvittaessa hakutuloksia…
Runo voisi olla Zacharias (Sakari) Topeliuksen runo Reippaat pojat. Tämä pitkä runo alkaa näin:
"Ma sanon pilttiraukaks sen,
ken talvet tutisee
ja tuulahduksen tuntien
jo turkkiin turvailee
ja jota aina yskittää,
kun Pohjolass' on raitis sää"
Runo löytyy mm. näistä kirjoista:
- Kansakoulun lukukirja 1 (1927)
- Kansakoulun runokirja (1917)
- Kotipiirin kirja : lukukirja ylemmän kansakoulun ensimäistä ja toista lukuvuotta varten (1921)
- Lukemisto Suomen lapsille 1 (1933)
Muut kirjat löytyvät alla olevan Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=4&PBFORMTYPE=010…
Pyhäjoen kirjastossa on vain teos Kelttiläisiä rukouksia:
Polku jota kuljen: http://pyhajoki.verkkokirjasto.fi/ Tuon…
Valitettavasti perutut varaukset eivät näy lainaajalle omissa asiakastiedoissa. Kirjaston lainaajarekisteristä perutut varaukset näkyvät muutaman kuuakuden. Voit siis pyytää kirjaston henkilökuntaa tarkistamaan, mikä perumasi varaus on ollut.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Lainojen uusiminen onnistuu kyllä internetissä. Mene ensin kirjaston kotisivulle osoitteessa http://lib.vaasa.fi ja valitse vasemmasta sivupalkista linkki "aineistohaku". Klikkaa seuraavaksi kohtaa "lainat". Tämän jälkeen sinulta pyydetään kirjastokortin numeroa ja salasanaa. Tunnistautumisen jälkeen voit katsella lainojasi ja uusia niitä. Lainat voi uusia kolme kertaa, jos niistä ei ole varauksia.
Uusimisessa tarvittavan salasanan saat kirjastosta. Ihan turvallisuussyistä sitä ei anneta puhelimitse, sähköpostitse tms.
Jyväskylän kaupunginkirjastolla on kyllä kyselemäsi palvelu käytössä, sekä omien lainajen katselu onnistuu, samoin uusiminen ja varausten teko. Käyttöä varten tarvitset salasanan, jonka saat kirjastosta paikan päältä. Tutustupa myös IntroActive -palveluumme!
Lisätietoja osoitteista http://www.jkl.fi/kirjasto/intro.htm http://www.jkl.fi/kirjasto/introact.htm
Tarvitset tietoa hyvin monista eri aikakausista, siksi lähteeksi kävisi jokin historian kirjasarja, esim. Otavan suuri maailmanhistoria tai Gummeruksen suuri maailmanhistoria -sarjat. Vähän tiiviimmin löydät tietoa Maailmanhistorian pikkujättiläinen ja Suomen historian pikkujättiläinen -kirjoista.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-aihehakemiston historialinkkien kautta löydät myös tietoa historian eri aikakausista:
http://www.makupalat.fi/historia.htm
Levyn kansitekstien krediiteissä mainitaan valokuvaajaksi Erik Uddström, jonka kerrotaan kuvanneen noin tuhat suomalaista levynkantta. Uddström kertoi kuitenkin ottaneensa vain takakannen bändikuvan mutta ei kansikuvaa. Levyn oikeudet omistaa nykyään Warner Music Finland Oy, josta ei kuitenkaan saatu vastausta kansikuvakysymykseen. Kansikuvan valokuvaajasta ei siis ole onnistuttu saamaan tietoa.
Jollakin tavalla kellotornin muoto ja kasvillisuuden siluetti tuo mieleen välimerelliset tunnelmat. Voisiko olla mahdollista, että kellotorni olisi kuvattu muualla kuin Suomessa?
