Monihaussa ei ollut Porin uutta aineistotietokannan osoitetta. Se on nyt päivitetty ja Porin aineiston pitäisi löytyä monihaussa, https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Perintökaaressa (40/1966) säädetty perintöoikeudesta:
"2 luku.
Sukulaisten perintöoikeudesta.
1 §.
Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.
Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan." https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1965/19650040
Perimys etenee parenteeleittain eli perillisryhmittäin. Parenteeleja on kolme. Ensimmäiseen kuuluvat rintaperilliset ja heidän jälkeläisensä. Tässä parenteelissa on rajaton sijaantulo-oikeus, eli kuolleen perillisen sijaan tulevat hänen rintaperilliset. Toiseen parenteeliin kuuluvat vanhemmat ja heidän jälkeläisensä eli perittävän sisarukset ja puolisisarukset. Myös tässä…
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut tällaista kirjaa. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Oikeaa tietoa en valitettavasti vielä löytänyt, mutta jaoin kysymyksesi kirjastokollegoille, jos jollakulla olisi tarkempaa tietoa tästä. Joku palstan lukijoistakin saattaa tietää vastauksen.
Ylen Elävästä arkistosta löytyy alla oleva kattava lista Elvi Sinervon tuotannosta. Kaikkia teoksia, lukuun ottamatta teosta nimeltä Rukkanen, voi varata Helmet-kirjastoista (Helmet.fi).
Runo Söörnäisistä : novelleja. Gummerus, 1937.
Palavankylän seppä : romaani. Gummerus, 1939.
Pilvet : runoja. Tammi, 1944.
Onnenmaan kuninkaantytär ja ihmislapset. (nimellä Prinkki, Aulikki). Tammi, 1944.
Desantti : 1-näytöksinen näytelmä. Kansankulttuuri, 1945.
Pikku Aljosha : Maksim Gorkin lapsuudenmuistelmien mukaan . Kansankulttuuri,…
Vaikea tietää, mistä sanonta on saanut alkunsa. Kenties asiaa voisi kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta. Linkki Kieli- ja nimineuvontaan
Minulle tulee sanonnasta mieleen pakastekanat ja Tuomo Turuselle talvehtivat sorsat. Linkki Turusen blogiin
Rakkauden sinfonia on käännösiskelmä Giorgio Moroderin Lonely Lovers' Symphony -kappaleesta, joka puolestaan perustuu Beethovenin Für Eliseen.Fredi on laulanut kappaletta suomeksi ja kirjastoista nuotit tähän löytyy ainoastaan Metropolian kirjastosta. Kysy kaukolainaamisesta omasta kirjastostasi.metropolia.finna.fi/Record/3amk.153812Chordify -palvelussa netissä on soinnut kappaleeseen.
Euroopan unionin portaali löytyy osoitteesta http://europa.eu . Sieltä löytyy suomenkielisiltä sivuilta Euroopalle perustuslaki -kokonaisuus, jossa voi tutustua lain valmisteluun ja kehittymiseen sekä sen tekstiin,
http://europa.eu/roadtoconstitution/chronology/index_fi.htm
. (Päiv.12.11.2007).
Kyselimme asiaa valtakunnalliselta kirjastoammattilaisten sähköpostilistalta, mutta ilmeisesti kukaan kollegakaan ei ole teosta tunnistanut. Muistaisikohan joku palstamme lukijoista?
Valtakunnallisia tilastoja kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei valitettavasti ole. Yksittäiset kirjastot, kunnat tai kirjastokimpat ovat tehneet tilastoja sen hetkisistä suosikeistaan, ja näiltä tahoilta saattaa olla saatavissa pidempiäkin aikasarjoja lainatuimmista kirjoista. Uusille suosikeille ei tietysti ole ehtinyt kertyä lainoja yhtä paljon kuin pitempään kirjastoissa olleille. Vanhalla kirjalla taas voi olla suuret lainaluvut, vaikka kirja ei enää usein menekään lainaan. Myös kirjojen uudet painokset vääristävät tilastoja, kun uusi painos alkaa kerätä tilastoa vanhemman ja kuluneemman jäädessä hyllyyn.
Valitettavasti Ympäristökeskus Kammissa esillä olleesta ikiliikkujasta ei löytynyt lisätietoa tietokannoista eikä internet-artikkeleista. Ehkäpä joku lukijoista tietäisi, mistä ikiliikkuja oli peräisin ja missä se mahdollisesti nykyään on?
Aivan kysymäsi nimistä kirjaa ei ole olemassa, mutta Clavis Latina -sarjan kirjoja on Helmet-kirjastossa useita. Clavis latina I: Grammatica & exercitian saatavuuden näet täältä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2106619?lang=fin
Kirjaa voi myös ostaa esimerkiksi Opetushallituksen verkkokaupasta.
Suomen kielen murteiden sanakirjassa loisvaimo tarkoittaa naispuolista loista ts. asunnotonta naispuolista henkilöä.Tässä Wikisanakirjan selitys sanalle loinen:Suomessa maaseudun tilattoman köyhälistön edustaja, joka eli toisen tuvassa, saunassa tai muissa tiloissa ja sai pääsääntöisesti elantonsa luontaistuotteina siten kuin isäntä parhaaksi katsoi antaa.Lähteet:Kotus, Suomen kielen murteiden sanakirja. Loisvaimo, loinenhttps://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_d4d3a0d10e4607f967b526ee83fcca26&word=loisvaimo&list_id=1&keyword=loisvaimo https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=loinen&sms_id=SMS_162473f970c03bc5868c1633a14916a9&view=parsingWikisanakirja. Loinenhttps://fi.wiktionary.org/wiki/…
Sotalapsien siirtoa Ruotsiin hallinnoi sosiaaliministeriön lastensiirtokomitea, jonka aineistoa säilytetään Kansallisarkistossa. Aineistoon sisältyy esimerkiksi sotalapsia koskevia henkilökortteja.
Mikäli Kansallisarkistosta ei löydy tietoja, saattaa ruotsalaisista arkistoista löytyä.
Ruotsissa sotalapsisiirtojen järjestämiseen osallistui Hjälpkommittén för Finlands barn –niminen organisaatio. Sen arkistoa säilytetään Ruotsin valtionarkistossa (Riksarkivet) Tukholmassa.
Lisätietoja voi kysyä suoraan Ruotsin valtionarkistosta (Puhelin: +46 10 476 7000, Sähköposti: riksarkivet@riksarkivet.se).
Suomen Kansallisarkistossa on Ruotsissa säilytettävästä aineistosta arkistoluettelo. Osa arkistosta on jopa käytettävissä mikrofilmeinä…
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy Suomen kartasto. vihko 123-126:geologia jossa on kartta muinaisrannoista, sekä Järvi-Suomen järvien rannansiirtymisestä jääkauden jälkeen. Lisäksi pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta http://www.libplussa.fi/ löytyy teos Päijänne : suomalainen suurjärvi, 1998 jossa myös historiallinen katsaus.
Suosittelen myös Geologian tutkimuskeskuksen kirjastoa, joka palvelee geologisen tiedon tarvitsijoita, kirjasto sijaitsee Espoossa. http://www.gsf.fi/info/kirjasto.html Tutkimuskeskuksen kirjaston aineistohausta http://info.gsf.fi/library/kirjat.html löytyivät seuraavat Suursaimaa ja Muinaispäijänne laajimmillaan noin 6000 vuotta sitten , 1996 PGN: juliste MSC: 1 cm = n. 5 km
RÖNKKÖ, Kyösti…
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei valitettavasti löydy näin vanhoja numeroita, joten neuvoisinkin Teitä kääntymään Helsingin yliopiston kirjaston puoleen.
http://www.lib.helsinki.fi/
Vaasan kaupunginkirjastossa on Galleri 1- kielikurssi, johon kuuluu tekstikirja ja 3 cd-äänilevyä (on tällä hetkellä lainassa). Kokoelmissamme on myös Galleri 2- kielikurssi ja Galleri grammatik-kirja on tilattu meille.
Porvoon kaupunginkirjaston sukunimikirjoista kysymäänne sukunimeä ei löydy. Muita Siika-alkuisia nimiä löytyy, joista joidenkin alkuperä on lähtöisin samannimisesta paikkakunnasta tai järven tai muun vesistön nimestä.
Wikipediasta löytyy Siikamäki niminen paikka:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Siikam%C3%A4ki-Peiposj%C3%A4rvi
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkistosta kannattaa tiedustella sukunimen Siikamäki alkuperää. Linkistä löytyy nimistöhuollon neuvontapuhelin.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=118
