Jo 1800-luvun puolivälistä lähtien Euroopassa lapsia alettiin sijoittaa kasvatuslaitosten sijaan maaseudulle perhemäisiin olosuhteisiin. Suomessa perhekoteihin siirryttiin 1970-luvulla.
Maaseudulla sijainneita sijoituskoteja valvoivat kuntien sosiaalilautakunnat. Maaseutukoteihin suorittivat tarkastuksia kyseisen tarkastusalueen lastensuojeluviraston tarkastajat.
Helsingin kaupungin kunnalliskertomuksesta, kylläkin vuodelta 1964, on nähtävissä, että hoitomaksut perhehoitoon sijoitetuista lapsista tuolloin vaihtelivat 50 mk:sta 150 mk:aan kuukaudessa.
Keskimääräinen hoitomaksu oli 90-120 mk/kk.
Edellä mainitut tiedot löytyivät seuraavista sähköisistä dokumenteista:
http://www.hel2.fi/Helsingin_kunnalliskertomukset/pdf/1964_02/1964_02_2… (s…
Sukunimi on yleinen Pohjois-Karjalassa ja Itä-Savossa. Vanhimmat tiedot ovat 1600-luvulta. Sukunimi saattaa olla johdannainen sanoista soikka tai soikko. Digi- ja väestöviraston Nimipalvelun mukaan sukunimi on ollut Suomessa yhteensä 3051 henkilöllä.
Lähteet: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet
Nimipalvelu / Digi- ja väestövirasto https://dvv.fi/nimipalvelu
Hei!Valitettavasti kirjaa ei näytä tällä hetkellä olevan saatavana toimittajiltamme, joten sen ostaminen ei ole mahdollista. Sitä ei myöskään löydy minkään suomalaisen kirjaston kokoelmista eli kaukolainakaan ei onnistu. Mutta jos kirjasta on tulossa elokuva, on mahdollista että siitä saataisiin uusintapainos tai jopa suomennos. Seuraamme asiaa ja hankimme kirjan (Keuruulle) heti kun sitä meille tarjotaan.
Minäkään en onnistunut löytämään myynnissä olevia karjalanmintun (Mentha x dalmatica) siemeniä. Voi olla, ettei niitä olekaan - karjalanminttu on hybridi, joten on mahdollista, että siemenet joko eivät idä tai tuottavat aivan erilaisia jälkeläisiä kuin vanhempansa. Taimien ostaminen on varmaan varmempi keino saada karjalanminttua kasvatettua.Lisätietoa karjalanmintusta: https://temperate.theferns.info/plant/Mentha+%C3%97+dalmatica
Immosen teos Lappeenrannan varuskuntahistoria on saatavissa Töölön kirjastosta, (p. 310 85025) ja näyttäisi tällä hetkellä olevan siellä paikallakin. Voit tilasta sen em. puhelinnumerosta maksutta lähikirjastoosi pääkaupunkiseudulla.
Tietoja voit tarkistaa internetin kautta aineistotietokannastamme http://www.libplussa.fi
Ikävä kyllä Simeon Woodin ja John Gerightyn musiikkia ei löytynyt pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista, erikoiskirjastoista eikä muidenkaan kaupunkien kaupunginkirjastoista. Albumia In the beginning voi yrittää tilata netin kautta Googlen hakutermeillä "wood gerighty in the beginning" (ilman lainausmerkkejä). Levyantikvariaateista kannattaa myös tiedustella. Fennica Records Helsingin Albertinkadulla osaa kenties ratkaista pulmasi.
Ainakaan Pyhtään kunnankirjaston kotisivulta http://www.kyyti.fi/kirjastot/pyhtaan-kirjasto
en onnistunut löytämään tietoa näyttelytilan varauksista, mutta asiaahan kannattaa kysyä suoraan Pyhtään kirjastosta:
kirjasto@pyhtaa.fi
040 710 4685
Wikipedian Korkeajännitys-artikkelin mukaan Himmel (taivas) on lievä kirosana mm. Teufelin (paholainen) tavoin. Lienee taistelutilanteessa jonkinlainen sotahuuto. Edellä mainitut sanat on tarkoituksella jätetty kääntämättä sarjakuvissa.
Vuonna 2007 julkaistiin Korkeajänitys erikoisnumero Achtung ! : korkkarisaksan sanakirja. Kirjassakaan ei selitetä Himmel-sanan käyttöä, ainoastaan, että sana esiintyy lähes jokaisessa tarinassa. Kirja on lainattavissa Jyväskylän pääkirjastossa
Tieteen termipankki määrittele proosarunon näin: "lyhyt proosamuotoinen teksti, jossa on runoudelle ominaisia rakenteellisia ja tyylillisiä piirteitä". Tämän tarkemmin pituutta ei ole määritelty. Koko määritelmän teksti löytyy alla olevasta linkistä:
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:proosaruno&nb…;
Lauluja ja virsiä on melko monia samantapaisista aiheista.
Kaikkein tutuimmat laulut löytyvät Vahvikkeen sivulta. https://www.vahvike.fi/fi/musiikki/laulunsanat Sieltä löysin vanhan tutun On meillä metsässä nuotiopiiri.
Virsiä voi hakea avainsanoilla Virsikirja.fi palvelusta.
Nuoren seurakunnan veisukirjasta löytyy rippikoululauluja. Helmet.fi
Itse katselin muutamia virsiä, jotka voisivat olla tarkoittamasi laulu (eivät kuitenkaan ihan käy yhteen)
Partiomessussa on nuortiopiiriä, Jumala loi auringon, Kun päivä laskee Emmaukseen virressä murretaan leipää,
Kenties joku lukijoista muistaa heti oikean laulun ja liittää sen kommentiksi.
Keski-verkkokirjastossa on tähän ohjeita sivulla https://keski.finna.fi/Content/help_opac#cards
Kirjastokortin liittäminen tiliin
Kirjaudu puhelimellasi Keski-verkkokirjastoon (www.keski.finna.fi) kirjastokorttisi numerolla ja PIN-koodillasi.
Valitse Oma tili ja sieltä Kirjastokortit-välilehti, minkä jälkeen näet kirjastokorttisi viivakoodeineen ja voit käyttää sen viivakoodia useimmissa kirjastoissamme näyttämällä sen puhelimesta lainausautomaateilla yms.
Suosikki-lehden vuosikertoja vuodesta 1983 säilytetään ainakin Pasilan kirjaston kirjavarastossa. Lehdet eivät ole lainattavissa. Voit kuitenkin pyytää niitä luettavaksi Pasilan kirjaston asiakaspalvelusta. Myös kirjavarastossa voi vierailla avoimien ovien päivinä, jotka ovat tänä syksynä keskiviikkoisin 16.8.-31.12.2023 klo 15-19.
Hei!Valitettavasti Turun seudun kirjastoissa ei ole käytettävissä kelanauhuria. Turussa on mahdollisuus digitoida kelanauha korvausta vastaan esim. täällä:https://www.digiaura.fi/kauppa/palvelut-ja-huollot/digitointi/kelanauha/Sitä en tiedä onko heillä mahdollista tarkistaa nauhan sisältöä ennen sen digitointia.
Masa Niemen elämäkertaa ei ole kirjoitettu ainakaan vielä. Tietoja hänestä löytyy muutenkin aika niukasti. Mitä - missä - milloin -sarjassa ilmestyneessä Elokuvakirjassa on hyvin lyhyet elämäkertatiedot ja luettelo elokuvista, joissa hän on esiintynyt.
Seuraava Regina Linnanheimosta kertova kirja on tulossa kirjastoihin (ei vielä ilmestynyt): Nikula, Jaana: Polttava katse : Regina Linnanheimon elämä ja elokuvat (kustantaja: Like, 2000).
Suomen elokuvan historiaa käsittelevistä teoksissa, kuten Suomen kansallisfilmografia, on tietoja elokuvista, joissa nämä näyttelijät ovat olleet mukana.
Lehtiartikkeleista, joissa kerrotaan suomalaisista elokuvanäyttelijöistä, saattaisi löytyä tietoa myös Regina Linnanheimosta ja Masa Niemestä.…
Kirjastot.fi-sivustolta löytyy tilasto, johon on koottu kirjastojen kirjakokoelmien suuruus paikkakunnittain. Yksittäisten kirjastojen kokoelmatietoja ei eritellä, joten lukuja on mahdollista vertailla vain paikkakunnittain. Yhteenlaskettuna Helsingin pää- ja sivukirjastoilla oli vuonna 2017 kokoelmissaan 1 560 737 kirjaa, joten tilaston mukaan Helsingissä olisi suurin kirjakokoelma. Tilastosta ei kuitenkaan selviä, kuinka suuri osa noista kirjoista on lainattavia ja kuinka moni kuuluu käsikirjastoon tai muuhun ei-lainattavaan aineistoon.
Voit varata kyseisen teoksen verkkokirjaston kautta. Mene osoitteeseen https://www.vanamokirjastot.fi/ .
Hae teos kohdasta 'Hae kirjaston kokoelmasta'. Kun näet varattavissa olevien niteiden tilanteen, klikkaa 'kirjaudu sisään tehdäksesi varauksen'. Kirjaudu kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla. Klikkaa sitten kohtaa 'Tee varaus', valitse varaustyyppi 'Normaali varaus' ja 'Vaihda noutopaikkaa' -kohdasta voit valita haluamasi noutopaikan. Lopuksi klikkaa 'Tee varaus'. Saat viestin (tekstiviesti/sähköposti) kirjastosta, kun teos on noudettavissa.
Järjestäjän (Yleisten kirjastojen konsortio) mukaan Koko Kansa lukee -kampanja järjestetään 2021 maaliskuussa, mutta tarkkoja päivämääriä ei ole vielä vahvistettu. Kannattaa siis seurata maaliskuussa kampanjan tiedotusta esimerkiksi Kirjastot.fi -sivulta
Etusivu | Kirjastot.fi
Hei!
Tutkimme Arabian katalogeja ja päädyimme siihen lopputulemaan, että ilmeisesti kyseessä ei ole signeeraus, vaan astiaston mallinimi. Kyseistä FG-astiastoa valmistettiin vuosina 1956-65. Laitoin liitteeksi astiaston tiedot Arabian astiastokatalogin näköispainoksesta, jossa esitellään koko FG-astiasto. Toisesta liitteestä näkyy astiaston valmistusaika. Jännä, että kulhon leimassa ei ole valmistusvuotta, vaan merkintä 1-1. Ensimmäinen numero on valmistuskuukausi ja viivan jälkeen pitäisi tulla kaksinumeroinen valmistusvuosimerkintä (esim 56 = 1956).
Pohjatietoa tekijänoikeuksista löytyy opetusministeriön
tekijän oikeussivuilta http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi
Sieltä kannattaa jatkaa linkityksen kautta sivulle, josta löytyy tietoa kansainvälisestä tekijänoikeudesta. Kuvien osalta kannattaa tarkastaa Kuvaston sivusto http://www.kuvastory.fi/
josta löytyy mm. tietoa tekijänoikeudesta ja oikeudesta valokuvaan.
Tekijänoikeusjärjestön Kopiosto-sivustosta http://www.kopiosto.fi/ löytyy lisää aiheesta.
