Suomen eri maakunnilla on olemassa maakuntakukkia, -kiviä, -kaloja jne. Samoin Suomelle on nimetty kansalliskukka (kielo), kansalliseläin (karhu) ym. Yksittäisllä kunnilla tai kaupungeilla ei tällaisia ole. Oman maakuntasi Keski-Pohjanmaan tunnukset löydät maakuntaliiton sivuilta osoitteesta http://www.keski-pohjanmaa.fi/tunnukset.html.
Hiljaisuus on ollut kirjastotilaan liitettävä mielikuva. Lohjan pääkirjastossa, jossa päivittäin asioi liki tuhat asiakasta, ei täydellistä hiljaisuutta tavoiteta, mutta toki kaikilta asiakkailta toivotaan huomaavaista käytöstä muita asiakkaita kohtaan. Nuorten samoin kuin aikuistenkin häiritsevään käyttäytymiseen kirjaston tiloissa aina myös puututaan. Illan aukiolotunteina aikuistenosostolla saattaa myös olla rauhallisempaa kuin päivisin.
Aikuistenosaston hiljainen lukusali tarjoaa päivälläkin hyvän lukurauhan ja -tilan sitä tarvitsevalle.
Ruotsin vallan ajan muotokuvamaalauksen kohteita ja taiteilijoita voi yrittää selvittää seuraavien teosten avulla:
1) Ahrenberg, Jac: Porträtt och porträttsamlingar i Finland, 1896.
2) Meinander, K.K.: Finländska porträtt under 1700-talet, 1900.
3) Meinander, K.K.: Porträtt i Finland före 1840-talet
I-II, 1931. Teosten saatavuustiedot voi tarkistaa Linda-yliopistokirjastojen yhteisluettelosta, jota voi käyttää kirjastojen työasemilta.
Sirpa Kähkösen romaani Lakanasiivet on yksi pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen varatuimmista teoksista. Myös muut Kähkösen romaanit ovat paljon lainattuja tällä hetkellä.
Muista viime vuoden Finlandia-palkintoehdokkaista halutuimpien listalla ovat Hannu Väisäsen Toiset Kengät, Juha Itkosen Kohti ja Laura Lindstedtin Sakset. Historiallisia aikakausiromaaneja suosittujen listalla ovat Laila Hirvisaaren Grand Hotel ja Kaari Utrion Ilkeät sisarpuolet.
HelMet-kirjastojen halutuinten teosten listaa voi seurata osoitteessa
http://www.lib.hel.fi/Page/64e3e456-6d5f-4b5f-9916-f01ef6cbb1e4.aspx
Kirjakauppaliiton sivuilta löytyy tietoa teosten myynnistä www.kirjakauppaliitto.fi .
Vuoden 2007 tilastoissa kerrotaan mm. Finlandia-…
Curtis Sittenfeldiä kustantaa Suomessa WSOY. Kustantamon sivuilta ei löydy tietoa American Wife -kirjan käännöksestä. Myöskään Kirjavälityksen tietokannasta ei löydy tätä kirjaa. Täytyy vain odotella käännöstä edelleen...
Olethan varmasti kirjautumassa Zinion kirjaston sivujen kautta? Kirjautumissivu on osoitteessa :
https://www.rbdigital.com/helsinki/service/zinio/landing?
Jos sinulla ei ole palveluun käyttäjätunnusta valitse ensin Create New Account -toiminto ja tee itsellesi käyttäjätunnus. Käyttäjätunnuksen tekoon tarvitset kirjastokortin numeron. Kerran tunnuksen tehtyäsi voi kirjautua sähköpostiosoitteellasi ja valitsemallasi salasanalla.
Valitse haluamasi lehti Checkout-komennolla, jolloin sinun pitäisi päästä lukemaan lehteä Start reading -komentoa käyttäen.
Kokeilin eilen kotona ja lukeminen onnistui.
Vantaan kaupunginkirjastoissa lainata voi ainoastaan virkailijan kautta tai lainausautomaatilla. Tunnusluvun avulla voit varata käyttämäsi kirjaston lainassa olevia kirjoja. Kortin numeroa ja tunnuslukua käyttämällä voi myös tarkistaa esim. omia lainojaan yleisöpäätteeltä.
Varsinaista brittienglannin englanti-suomi -sanakirjaa ei liene olemassa. Brittienglanti on tietyllä tavalla englannin yleiskieltä, josta amerikanenglanti poikkeaa. Siksi juuri jälkimmäinen tarvitsee oman sanakirjansa.
Yksikielisistä sanakirjoista paras lienee tässä suhteessa Cambridge English Dictionary.
Taidemaalari Georgia O’Keeffe tunnetaan erityisesti kukka- ja maisemamaalauksistaan. Kysyjän lähettämistä kuvista ylimmäinen on nimeltään "Oriental Poppies" (1928) ja alempi "Red Poppy" (1927). Kaikkiaan O'Keeffe maalasi ainakin seitsemän erilaista unikkomaalausta.
https://www.weinerelementary.org/okeeffe.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Georgia_O%E2%80%99Keeffe
Nuotit Petri Laaksosen säveltämään ja Anna-Mari Kaskisen sanoittamaan kappaleeseen Teit kaiken ajallansa on julkaistu useammassakin nuottijulkaisussa. Se löytyy esimerkiksi seuraavista:Laaksonen, Petri: In memoriam : lauluja jäähyväisten hetkellä (2018)Uusia messulauluja (2006)Laaksonen, Petri: 100 kauneinta laulua : Anna-Mari Kaskisen ja Petri Laaksosen lauluja (2001)Laaksonen, Petri: Sininen hetki : hiljaisuuden lauluja (1995) Voit tarkistaa nuottien saatavuuden Eepos-Finnasta.
Työ ei näytä inspiroineen runoilijoita samassa määrin kuin monet muuut aiheet, mutta tässä kuitenkin muutamia ehdotuksia.
Antologioita, joihin sisältyy mm. työaiheisia runoja:
Sydämeni laulu : suuri runoantologia. [4], [Mennyt maailma ja nykyaika].
Suomalainen omakuva : Jaakko Ilkasta City-Merviin : valikoima runoja / toimittaneet Salme Saure ja Kaarina Sala.
Tämän runon haluaisin kuulla 3 / toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen.
Nyt ylös kansa kaikkivalta : valikoima vanhan työväenliikkeen runoutta / toim. Kalevi Kalemaa.
Päivän kierto : valikoima runoja / toim. Kai Sievers.
(Nämä kaikki ovat saatavissa Hämeenlinnan kirjastoista.)
Työaiheisia antologioita:
Työn runo puhuu : Työn runo -kilpailun satoa / toimittaneet Kaija…
Hei,
ePress-palvelussa olevat sanomalehdet, mm. Kouvolan Sanomat, ovat luettavissa kirjaston asiakaskoneilla. Palvelua ei ole mahdollista käyttää kotona.
Tätä on kysytty usein aikaisemminkin. Siteeraan vanhempaa vastausta.
Voit tutkia yksittäisen helmet-kirjaston lehtivalikoimaa helmet-aineistohausta näin: kirjoita Helmet-hakuruutuun sana aikakauslehdet, rajaa tulosta kohdasta Aineisto (Lehti) ja kohdasta Sijainti (Kirjasto). Tässä tulos esim. Arabianrannan kirjaston aikakauslehdistä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Saikakauslehdet__Ff%3Afacet…
Suomen Kansan Vanhat Runot -kirjasarjassa (SKVR) julkaistiin vuosina 1908–1948 ja 1997 merkittävimmät arkistoihin tallennetut ja kirjallisista lähteistä löydetyt karjalaiset, inkeriläiset ja suomalaiset kansanrunot. Verkkopalvelu SKVR perustuu tähän teokseen.Tekstihaulla "pitkiä pellavia" löytyy koko joukko runoja, esimerkiksi tällainen: Lasen, lasen laskiaista, / Virokaista pellavaista! / Miulle silkkiä, samettia, / Muille töppötappuruista! (http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kvr-028439)Makupalat.fi:n haulla sananparret löytyvät Matti Kuusen Sanaparsikokoelma, Suomen kansan sananparret, Elias Lönnrotin Suomen kansan sananlaskuja sekä muutama muu, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A91784
Tekijänoikeus saattaa toisinaan rajoittaa kirjastonhoitajia lähettämästä sähköisesti esim. runoja tai laulun sanoja. Pääsääntöisesti tekstin voi kuitenkin asiakkaan sitä pyytäessä toimittaa. Tekijänoikeuslaki (12§) sallii asiakkaan kopioida kokonaisen tekstin yksityistä käyttöä varten. Asiakas voi myös pyytää kirjastoa kopioimaan tekstin puolestaan. Sen sijaan kirjasto ei voi lähettää kokonaisia tekstejä, jos asiakas ei ole niitä ”yksilöinyt”. Yllä kuvailemassanne tapauksessa teksti olisi voitu lähettää. Ongelma tietysti voi olla se, että chat-palvelussa tekstin välittämisessä saattaa olla muita ongelmia, kuten esim. se, että tekstin löytäminen ja välittäminen olisi voinut olla hankalaa, päivystäjän ei voi poistua chatin äärestä juurikaan…
Hei! Voitte kysyä aina neuvoa kirjaston henkilökunnalta. Opastamme myös kirjaston tietokoneiden käytössä. Laajemmissa tiedonhaussa on hyvä asioida itse kirjastossa, mutta jos teillä on jokin tietty, yksittäinen kirja, sitä voi tiedustella myös puhelimitse kirjastostanne.
Hei!
Tarkoittanet varmaan oman kotisivun tekemistä?
Aiheesta on julkaistu useita opaskirjoja, joita voit etsiä kirjastoista. Esim. Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi löydät tällaisia hakusanalla kotisivut.
Kotisivujen valmistusta opetetaan myös erilaisilla atk-kursseilla, mm. Helsingin työväenopistossa (www-sivujen tuottaminen -kurssit). Työväenopiston oppaita löydät kirjastoista ja työväenopistojen toimistoista. Mahdollisia vapaita kurssipaikkoja voi tiedustella p. 310 88610.
1990-luvun alussa luotiin pääkaupunkiseudun kirjastojen Plus-tietokanta ja siirryttiin Plus-kirjastojärjestelmään.
PLUS-TIETOKANNAN HISTORIAA
Plus-tietokanta on rakennettu vaiheittain eri lähteistä saaduista tiedoista, minkä seurauksena tietokannan eri tietueiden (nimekkeiden) ulkoasu ja tietosisältö poikkeavat jonkin verran toisistaan. Seuraavassa tietokannan kehitys vaiheittain.
Pääsky I:n nimekerekisteri
Pääsky I:n nimekerekisterin luonti aloitettiin 1970-luvun lopulla pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteistyönä. Pääsky I:n nimekerekisteri oli kirjastojen yhteinen, niderekisteri kuntakohtainen. Pääsky I:n tietokanta luotiin lähinnä lainauksenvalvonnan tarpeisiin; se toimi eräajoin toimivan lainausjärjestelmän pohjana, ja siitä…
