Valitettavasti emme voi luovuttaa salasanaa/käyttäjätunnusta muuten kuin henkilökohtaisesti. Syynä tähän menettelyyn on tietoturvallisuus ja tietosuoja; tällä haluamme taaja, että lainaajan tiedot eivät pääse sivullisen käsiin.
Salasana on sidoksissa kirjastokortin numeroon, joten se toimii samalla tavalla kuin pankkikortin tunnusluku. Ilman nelinumeroista salasanaa ei siis voi lainata tai päästä katselemaan kenenkään lainaajatietoja.
Mutta olet aina tervetullut asioimaan kirjastoomme - näissä asioissa vaadimme kuitenkin henkilökohtaisen käynnin.
olli.makinen@vaasa.fi
Parkour on niin uusi liikunnanlaji, että kovin paljon siitä ei kirjallisuutta vielä löydy.
Kirjoja, joissa kerrotaan mm. parkourista löytyi vain yksi, Heikki Roiko-Jokelan toimittama Alussa oli vesi -teos (2006).
Jyväskylän yliopistossa on tehty aiheesta gradu: Varonen, Perttu, Parkour - nuoret liikkeelle (2004).
Ruth Rendellin romaanissa Hepokatti (2006) kerrotaan katoilla kiipeilevistä nuorista.
Lehtiartikkeleita löytyy hakusanalla parkour useita, Arto-tietokannasta kolme ja Aleksi-tietokannasta seitsemän. Arto ja Aleksi ovat käytettävissä vain kirjastoissa, joten sinun kannattaisi käydä kirjastossa selaamassa niitä.
Internetissä on myös lukuisia parkour-aiheisia sivustoja, esim. www.parkour.fi .
Lapin maakuntakirjaston www-sivuilta http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/ löytyy lyhyitä esittelyitä sekä lappilaisista kirjailijoista ja omakustantajista että listaus heidän tuotannostaan.
Risto Niemisestä löytyy lyhyesti tietoa sivulta
http://www.rovaniemi.fi/linkit/omakust/niemi2.htm
Ihminen on syönyt hyönteisiä vuosituhansia. Monissa osissa maailmaa niitä syödään nykyäänkin. Sääsken ravintoarvoista ei erikseen löytynyt tietoa, mutta esim. heinäsirkkojen proteiinipitoisuus on 50-75 %, hämähäkkien ja kärpäsentoukkien 64 %, agaavetoukkien 50 %, termiittien 46 % ja muurahaistenkin 24 %. Monet hyönteiset ovat hyvin ravitsevia. Pieni koko kompensoituu suurella lukumäärällä. Mietittävää olisi siinäkin, että nenäänsä hyönteisruualle nyrpistelevä saattaa syödä mielellään esim. ostereita, simpukoita, katkoja ja rapuja. (Lähde: Tieteen kuvalehti: Nyt hyönteisiä ruokapöytään, 1990, nro 1, s. 36-37)
Hyönteisten energiamääristä käydään keskustelua useilla terraarioeläin-ja lihansyöjäkasviharrastajien palstoilla, alla yksi. Ilmeistä…
Koska olet osoittanut kysymyksesi Helsinkiin, tarkoitat ilmeisesti HelMet-kirjastoja?
Etusivulta www.helmet.fi kohdasta "Ohjeita" löytyy otsikko "HelMet-tekstiviestipalvelut: Varausilmoitus ja eräpäivätiedote". Kun napsautat tekstin auki, löydät ohjeet, joiden avulla saat tekstiviestipalvelun käyttöösi.
Tästä kaanon-muotoisesta laulusta on kysytty palvelussamme aiemminkin. Kaanonin "Platon, Sokrates" tekijä on tuntematon. Laulu liikeohjeineen sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin, jotka kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin:Laulaen, soittaen, leikkien (Otava, 1963)Laulukerho. 5 : uutta ohjelmistoa sekakuoroille (Otava, 1963)Musiikki. 5-6, Peruskoulun viidennen ja kuudennen luokan musiikkikirja (Otava, 1980)https://www.kirjastot.fi/kysy/etela-karjalassa-pajarin-kansakoulussa-la…
Yhteen aikavyöhykkeeseen siirryttiin Kiinassa vuonna 1949. Kiinan kommunistinen puolue päätti silloin, että koko Kiina käyttää Pekingin aikaa. Läntisen Xinjiangin maakunnassa on kuitenkin käytössä epävirallinen paikallisaika, joka on kaksi tuntia jäljessä Pekingin aikaa. Vähemmistökansa uiguurit käyttää pääosin paikallista aikaa. Välillä se on heiltä kielletty.Lähde: https://yle.fi/a/3-10421886
Kirjastonhoitaja ei ole pätevä tulkitsemaan lakeja, mutta tässä on tietoa aiheeseen liittyvästä lainsäädännöstä.
Verkkoviestintää käsitellään Laissa sanavapauden käyttämisessä joukkoviestinnässä. Laki löytyy tietopankki Finlexistä. Osoite on
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030460?search%5Btype%5D=pi…
Lain 6 §:ssä sanotaan, että verkkojulkaisuja on talletettava 21 päivää. Verkkojulkaisut ovat kuitenkin eri asia kuin verkkoviestit, joita ovat mm. keskustelupalstoille lähetetyt kirjoitukset. Verkkoviestien tallentamisesta laissa ei sanota mitään. Hallituksen esityksessä, joka oli lain pohjana, niille ehdotettiin kolmen kuukauden tallennusaikaa, mutta tämä kohta jätettiin laista pois.
Lain 17 § saattaisi olla tapauksessasi tärkeä…
Sarja voisi olla 1970-luvulla ilmestynyt Seepra-sarja tai lähinnä 1980-luvulla ilmestynyt Isoseepra-sarja. Sarjoissa ilmestyi kirjoja monista aiheista, mm. keittokirjoja.
Yleisten kirjastojen kokoelmissa näiden sarjojen kirjoja on enää vähän jäljellä, joten sisältöä emme pysty tarkistamaan. Yksi mahdollinen olisi Isoseepra-sarjan Pikkulämpimät ja iltapalat-Herkkuja pieneen nälkään -kirja, jonka kuva löytyy antikvariaatin sivuilta:
http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=385824
Esimerkiksi Helmet-kirjastojen sivuilta löytyy tietoa kirjan juonesta. Alla linkki sivulle:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9510307866&qtype=b
"Palle, koditon koira" on runo Jukka Itkosen lastenrunokirjassa Käpälämäki: kuonokkaita, suomukkaita ja siivekkäitä. Kirja on ilmestynyt v. 2002.
Jukka Itkonen on syntynyt v. 1951, ja varsinkin hänen lastenrunonsa ovat hyvin suosittuja. Hän on kirjoittanut myös näytelmiä ja kuunnelmia sekä suomentanut
kirjallisuutta. Lisätietoja löytyy esimerkiksi Kirjasammosta:
www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176006181781
Olisikohan kyseessä nimimerkin Kakkonen kirjoittama teos Kamreeri Munapää soittaa hätäkelloa : kevyt kesäinen kertomus (1954). Nimimerkin takana on Unto Kupiainen.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aud3e27b8c-0c48-4570-bb0d-e…
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3603539
Teosta ei ole kaikkien kirjastojen kokoelmissa. Mikäli sitä ei löydy oman kirjastoverkkosi kokoelmista, voit tilata sen oman kirjastosi kautta kaukolainaan.
https://finna.fi/
Emme valitettavasti löytäneet mitään viitettä kyseiseen sitaattiin. Englanninkielisiltä sivuiltakaan ei löytynyt parempaa tietoa. Punkit ovat vaivanneet ihmisiä kautta historian ja niiden olemassaolosta oltiin tietoisia jo muinaisessa Egyptissä. Aristoteles (384–322 eKr.) tunsi syyhypunkin ja hänen teksteissään esiintyy kuvauksia kyseisestä loiseläjästä. Aristoteleen tuotannon hyvin tunteva tutkija voisi mahdollisesti neuvoa lähteen/vastata kysymykseesi.
Linkit:
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/punkit.html
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/scabies.html
http://www.sel.barc.usda.gov/acari/content/watermite/rotate.html
http://www.mic-d.com/gallery/brightfield/
http://library.thinkquest.org/20510/english/schad/scabi.htm?tqskip1=1
Kirjat:…
Kirjojen kirjoittamisella ei ole alaikärajaa, joten kyllä nuorenkin on mahdollista saada kirjansa julkaistua. Helppoa se ei toki ole, sillä kaikista käsikirjoituksista vain todella pieni osa päätyy kustantajan julkaistaviksi. Osuus saattaa olla jotakin puolesta prosentista viiteen prosenttiin, hiukan kustantamoittain vaihdellen. Mainittakoon, että suosittu dekkarikirjailija Leena Lehtolainen oli myös 12-vuotias, kun Kustannusosakeyhtiö Tammi julkaisi hänen esikoisteoksensa ”Ja äkkiä onkin toukokuu”.
Jos saat kirjasi valmiiksi, sitä ei kannata ehkä lähettää ihan suoraan kustantajalle. Voi olla hyödyksi antaa teksti luettavaksi tutuille, jotka voivat antaa kirjoituksesta palautetta. Palautteen perusteella kirjaa voi muokata. Käsikirjoitusta…
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei valitettavasti löydy mitään aineistoa tšetšeenin kielellä, ei lapsille eikä aikuisille.
Myöskään muista pääkaupunkiseudun kirjastoista ei näytä löytyvän tšetšeenin kielistä aineistoa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tiedustelin asiaa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun valtakunnalliselta sähköpostilistalta, mutta vastausta kysymykseenne ei valitettavasti löytynyt. Toivottavasti joku tämän lukijoista tunnistaa runon.
Vuonna 1886 keksittyyn Coca-Colaan lisättiin tosiaan sen alkuvuosina kokapensaan lehtiä. Näistä lehdistä valmistetaan myös kokaiinia. Coca-Colasta lehdet jätettiin pois vuonna 1905. Lisää tietoa vaikkapa Tiedetuubi-sivustolta:
https://www.tiedetuubi.fi/taxonomy/term/1201
Kazantzákiksen romaani Tilinteko El Grecolle alkaa näillä lauseilla. Teoksessa on useamman sivun mittainen prologi jonka kyseinen teksti avaa. Runosta ei siis varsinaisesti ole kyse. Suomenkielinen painos ilmestyi vuonna 1966 Tammen kustantamana. Suomennos on Aarno Peromiehen. Muista suomenkielisistä käännöksistä ei ole tietoa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Níkos_Kazantzákis
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_878
