Esa Helasvuon Kaalimato laulu sisältyy Onnimanni-äänitteeseen vuodelta 1976. Pääkaupunkiseudulla sitä on jäljellä vain yksi äänilevy (vinyylilevy), Tikkurilan kirjaston musiikkivarastossa.
Viola-musiikkitietokannasta löytyi tieto, jonka mukaan Kaalimato-niminen laulu on myös v. 2004 julkaistulla CD-levyllä ja levyn nimikin on Kaalimato. Sen esittäjä on nimeltään Thelma ja julkaisijana on Waskijärven musiikin ystävät/ Jukka Romu. Tätä äänitettä ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista, joten en pysty tarkistamaan, onko kyse samasta Kaalimadosta. Levyä ei löytynyt maakuntakirjastojen kokoemistakaan.
Noelle on englanninkielinen muoto ranskalaisesta nimestä Noëlle. Se puolestaan on feminiinimuoto ranskalaisesta miehen nimestä Noël, joka tarkoittaa "Herran syntymäjuhlaa" eli joulua.
http://en.wikipedia.org/wiki/Noelle
http://mot.kielikone.fi/mot/helkaukir/netmot.exe
Sarjan suomennokset ovat ilmestyneet tasaiseen tahtiin n. 2-3 kirjan vuosivauhdilla. Varmaa tietoa jatkosta ei ole, mutta jos sarja pysyy suosittuna, niin lisää suomennoksia on kyllä tulossa.
Lisätietoja kannattaa kysellä suoraan Tammelta. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.tammi.fi/asp/empty2.asp?P=5900&VID=default&SID=5007294889504…
Hilpi ja Hilppa ovat muunnos kreikkalaisesta nimestä Philippos 'hevosten ystävä'. Miespuolinen vastine on Vilppu. Hilpi ja Hilppa ovat esiintyneet myös miesten niminä.
Hilppa-nimeä on käytetty enimmäkseen Itä-Suomen ortodoksien parissa. Naismarttyyri Filippan muistopäivää vietetään 21.4.
Hilppa-nimi on otettu Kansanvalistusseuran kalenteriin vuonna 1901.
Jokainen Down-lapsi ja aikuinen kehittyy omaan tahtiinsa. Ylioppilastutkinnon suorittamista tai ajokortin suorittamista ei liene tilastoitu tältä kannalta.
Verneri.net-sivustolla, joka on verkkopalvelu kehitysvammaisuudesta, kerrotaan, että pojat ja miehet, joilla on Downin syndrooma ovat steriilejä, mutta tytöt ja naiset eivät ole. Downin oireyhtymä johtuu naisen munasolujen jakautumisessa tapahtuneesta häiriöstä, joka ei ole periytyvä.
Alla lisää tietoa Verneri.net-sivustolta:
http://verneri.net/yleis/downin-periytyminen
http://verneri.net/yleis/murrosika-down
Sakari Virkkusen toimittaman Suomalaisen fraasisanakirjan mukaan linnunmaidolla viitataan leikkimielisesti makeaan viinaan eli johonkin niin hyvään, ettei sitä voi olla olemassakaan. "Se on kuin linnun maetoa, sano ukko, kun tenttuva ryyppäsi", kertoo kajaanilainen sanonta.
Tästä päätellen ilman ollessa kuin linnunmaitoa, sää on epätodellisen, uskomattoman, sanoinkuvaamattoman hieno.
Toini Vuorelan Kansanperinteen sanakirjassa puhutaan linnunpiimästä, joka tulee viron piim-sanasta(=maito). Myös Vuorelan mukaan sen merkitys viittaa äärimmäiseen harvinaisuuteen, olemattomuuteen tai hienoon herkkuun. Hämeenlinnasta tulee sanonta " Kaikkija rahalla saa, paitti Jumalan armoo ja linnun piimää." Toiselta puolen muinaiseen Kreikkaan ja toiselta…
Opastusta siviiliseremonioiden järjestämiseen häistä hautajaisiin löytyy Anneli Aurejärvi-Karjalaisen teoksesta Perheen omat juhlat, WSOY, 1999.
Teos sisältää lyhyen esimerkkipuheen sekä muita inspiraation siemeniä siviilivihkimisen järjestämiseen.
Vihkipuheissa usein siteerattuja runoilijoita ovat mm. Anna-Mari Kaskinen, Kahil Gibran, Tommy Tabermann
Muita lähteitä:
http://www.naimakaupat.com/haaopas/vieraat/puheet.php
ohjeita hääpuheen laatijalle, muutamia mallipuheita
http://www.rakkausrunot.fi
Suomen suurin netissä toimiva jatkuvasti päivittyvä runokokoelma
http://www.naimisiin.info/yhteiso/index.php?/topic/19836-jotain-pientae…
http://www.naimisiin.info/yhteiso/index.php?/topic/19834-runoja-ajatuks…
-www.naimisiin.infon…
Ison tietosankirjan 1. osan (palsta 270 Elieser Kailan artikkeli 'alaikäisyys', painovuosi 1931) mukaan perinteinen täysi-ikäisyysraja 15 vuotta muutettiin v. 1721 21:ksi. Entinen ikäraja (15 vuotta) säilytettin sikäli, että tämän iän saavuttanut saattoi hallita omalla työllään ansaittua ja määrätä siitä testamentilla, olla valallisena todistajana yms. Avioitumisikä oli miehillä 18, naisilla 17. Rikosoikeudellinen täysi-ikäisyys alkoi 18 vuoden iässä, 15-17 -vuotias tuomittiin alemman asteikon mukaan. Kunnallisen äänioikeuden ikäraja oli 21, valtiollisen 24.
Nimen merkitystä on kysytty kirjastonhoitajilta aiemminkin. Ruut, ruotsinkielisen almanakan Rut, on heprealaisperäinen nimi, jonka merkitys on ystävätär. Raamatun mukaan Ruut eli tuomarien aikana ja hänestä tuli laillisen lankousavioliiton vuoksi kantaäiti. Nimi tuli Euroopassa käyttöön pääasiassa protestanttisissa maissa uskonpuhdistuksen jälkeen. (Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. - Helsinki : Otava, 2005.)
Valitettavasti taiteilijasta ei löytynyt paljoakaan tietoa. Hänestä on kirjastonhoitajalta kysytty aiemminkin, ja tämän vastauksen mukaan taiteilija asui noin v. 1955 Marttilassa. Hänen oikea nimensä on U. Peuralahti, mutta hän on tehnyt taidetta myös nimellä K. Siltala.
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=48b14fc8-7f9a-4aa…
Sukunimi Kauppinen oli jo 1500-luvulla laajalle levinnyt. Sen esiintymisalue on Karjala, koko Savo, Pohjois-Hämeessä Rautalammin pitäjä sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaa Kemijokilaaksoa myöten. Sukunimi on voinut kehittyä usealla eri paikkakunnalla eri suvuissa ristimänimestä Kauppi. Kauppi –nimeä pidetään nimen Jakob skandinaavisen muunnoksen Jakaupr pohjalta kehittyneenä. Toisaalta Länsi-Suomen Kauppi-nimet katsotaan perustuneen ammattinimitykseen kauppi=kesti ’keskiaikainen vierasmaalainen kauppias’. Tuula on nuori nimi. Almanakassa se on ollut vuodesta 1950. Alkuperänä pidetään osittain Larin-Kyöstin sanoitusta lauluun ’Tuulan tei’. Esikuvina voi olla vanhemmat luontoaiheiset nimet Tuuli, Tuulia ja Tuulikki. Johanna on Johanneksen…
Nykysuomen sanakirjan mukaan "odotella" on frekventatiiviverbi, joka ilmaisee kantasanansa ("odottaa") osoittaman tekemisen tapahtuvan toistuvasti, jatkuvasti tai hiljalleen.
SKS:n Iso suomen kielioppi huomauttaa verbijohdoksista puhuessaan, että frekventatiivisilla johdoksilla voi olla muunkinlaista merkitystä kuin pelkkä toistuvuuden tai jatkuvuuden ilmaiseminen: "Usein johdoksella kuvataan tapahtumaan sisältyvää epäsäännöllisyyttä, sattumanvaraisuutta tai vähäisempää intensiivisyyttä." Odottelussa voisi kaiketi ajatella olevan kyse nimenomaisesti tällaisesta intensiivisyydeltään vähäisemmästä odottamisesta.
Frekventatiivisen johdoksen käyttö voi kertoa myös puhujan/kirjoittajan kielteisestä tai myönteisestä asenteesta ilmaisemaansa…
En ole itse koskaan törmännyt kysyjän mainitsemaan "vallan epäsuhtaan". Sekä oman kokemukseni että erilaisten hakuteosten mukaan "viisastella" tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että korjaillaan toisen puheessa merkityksettömiä yksityiskohtia, saivarrellaan, ollaan nenäkkäitä jne. Mitään muodollista suhdetta ei puhujan ja "viisastelijan" välillä tarvitse olla.
"Viisastelu" koetaan ärsyttävänä puhetapana ja siitä voidaan moittia käytännössä ketä tahansa - paitsi ettei tietenkään alisteisessa asemassa oleva voi moittia komentelijaansa yhtään mistään vaan joutuu pitämään "mölyt mahassaan". Ehkä ilmaisussa on hitusen sitä, että "viisasteluun" turvautuvat useammin ne, joitten objektiivinen asema ei ole erityisen vahva. Lapsethan ovat usein…
Etymologialtaan kismittää - harmittaa, suututtaa, kirvellä, katkeroittaa (mieltä) - liittyy merkityksen "kirvellä, katkeroittaa" kautta sanaan kisma (häkä, katku), ja sen eri murteissa tavattaviin johdannaisiin, kuten kismertää (kirvellä, pakottaa).
Lähde:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A-K
Elo-sana on johdos verbistä elää. Mm. elämää ja viljaa merkitsevällä elo-sanalla on vastine kaikissa lähisukukielissä (mm. karjalan ’elo’ ja viron ’elu’) saamessa (eallu). Elää sana, josta on johdettu niin ’elävä’ kuin ’elämäkin’ sekä lukuisia muita elä-alkuisia sanoja, on vanha uralainen sana. Verbivartalon alkuperäinen asu on ollut todennäköisesti elä-. Sukukielissä elää-verbi on helposti tunnistettavissa (esim. unkarin ’él’, viron ’elada’, vatjan ’elää’).
Elokuva-sana on uudissana, joka on mainittu ensimmäisen kerran vuonna 1927. Aikaisemmin puhuttiin elävistä kuvista (tai biografikuvista tai kinematografikuvista).
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Ehkä yllättävästi emme löytäneet sanontaa fraasisanakirjoista. Ihan uusi ilmaus se ei ole. Sitä käytetään esimerkiksi 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun sanomalehdissä, joissa on menty niin oven kuin akkunankin läpi vauhdikkaasti raamit kaulassa. Lauseita voi lukea Kansalliskirjaston Digitaalisen sanomalehtiarkiston sivuilta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22raamit%20kaulassa%22&orderBy=DATE&formats=NEWSPAPER&formats=JOURNAL&formats=PRINTING&formats=BOOK&formats=MANUSCRIPT&formats=MAP&formats=MUSIC_NOTATION&formats=CARD_INDEX&resultMode=TEXT_WITH_THUMB
Sanonta tarkoittaa siis ainakin sitä, että joku tulee tai menee kuvainnollisesti ovesta tai ikkunasta niin vauhdikkaasti,ehkä…
Sanja on alkuperältään epäselvä naisennimi. Sen mallina ovat voineet toimia rakenteeltaan samanlaiset nimet, kuten Anja, Senja, Sonja tai Tanja. Kyseessä voi olla myös muunnos nimestä Sanna tai Sandra. Lisäksi alkuperäksi on tarjottu slaavilaisia sanja- ja senja-loppuisia nimiä. Suomen ortodoksisessa kalenterissa Sanja on yhdistetty Aleksandraan. Ensimmäiset Sanjat nimettiin 1920-luvulla.
Lähde: Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön.
Tämän nimen useimmat heistä näyttävät ottaneen silloin kun ovat kääntyneet avioliittonsa myötä ortodoksiseen uskoon, näin
Paavali I:n puoliso Maria Fjodorovna, alkuaan Sophie Dorothea Auguste Louise
Nikolai I:n puoliso Aleksandra Fjodorovna, alkuaan Friederike Louise Charlotte Wilhelmine
Aleksanteri III:n puoliso Maria Fjodorovna, alkuaan Marie Sophie Frederikke Dagmar
Nikolai II:n puoliso Aleksandra Fjodorovna, alkuaan Victoria Alix Helena Louise Beatrice
Nimen merkitys olisi 'Fjodorintytär', tosiasiassa yksikään heistä ei ollut Fjodoria vastaavan Theodor-nimisen henkilön tytär.
Luultavasti uudella nimellä viitattiin heidän kääntymisen yhteydessä valitsemaansa henkilökohtaiseen suojeluspyhimykseen.
Fjodor on venäläinen vastine…
Joitakin suomenkielisiä nimekkeitä (niistä löytää lisäviitteitä)
Sevander, Mayme
Vaeltajat. - Siirtolaisinstituutti, 2000.
Kero, Reinio
Neuvosto-Karjalaa rakentamassa : Pohjois-Amerikan suomalaiset tekniikan tuojina 1930-luvun Neuvosto-Karjalassa. - Suomen historiallinen seura, 1983.
Boucht, Christer
Karjala kutsui. - 2. p. - Kirjayhtymä, 1983.
[1. p. ilm. nimellä Onnea etsimässä - Punaisesta Karjalasta Kaukoitään]
Rislakki, Jukka ja Lahti-Argutina, Eila
Meillä ei kotia täällä : suomalaisten loikkarien joukkotuho Uralilla 1938. - Otava, 1997.
Lahti-Argutina, Eila
Olimme joukko vieras vaan : venäjänsuomalaiset vainonuhrit Neuvostoliitossa 1930-luvun alusta 1950-luvun alkuun. - Siirtolaisinstituutti, 2001.
Ruusunen, Aimo (toim.)
Suomalaisia…
Asia ei ole mitenkään helppo tai yksinkertainen. Paras aihetta käsittelevä teos lienee Arja Turusen tutkimus "Hame, housut, hamehousut! Vai mikä on tulevaisuutemme?" : naisten päällyshousujen käyttöä koskevat pukeutumisohjeet ja niissä rakentuvat naiseuden ihanteet suomalaisissa naistenlehdissä 1889-1945 (Suomen muinaismuistoyhdistys, 2011). Vaikka teoksen pääpaino on lehtien analysoinnissa, siinä on paljon housujen käyttämiseen liittyvää taustatietoa.
Turunen viittaa teoksessaan siihen, että varhaiskristillisessä kirjallisuudessa ja legendoissa housuja käyttäneisiin naisiin suhtauduttiin positiivisesti, ja naisen jopa nähtiin voivan nousta korkeammalle henkiselle tasolle vain ikään kuin muuttumalla mieheksi ja häivyttämällä…
