Tapa varmaan liittyy keittosuolaliuoksen eli fysiologisen suolaliuoksen valmistamiseen. Liuoksen lääketieteellisen käyttö aloitettiin jo 1831 tienoilla. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fysiologinen_suolaliuos
Tampereen yliopistollisen sairaalan sivuilla neuvotaan, miten sitä voi valmistaa itse. https://www.tays.fi/fi-FI/Ohjeet/Potilasohjeet/Syopataudit/Keittosuolataitosten_kaytto_artyneella_s(13649)
Etsin kyseisen tekijän kirjoja Fennica-, Finnbooks-, Global books in print- ja Linda-tietokannoista, mutta en löytänyt häneltä mitään teoksia. Tarkistin myös Suomalaisen kirjakaupan ja Akateemisen kirjakaupan kotisivuilta. Nähtävästi häneltä ei ole ilmestynyt tästä kirjasta suomennosta.
Projektihallinan käsikirjaa löytyy vuosien 1999,2002,2004,2008 ja 2009 painoksina. Viimeisiimmästä vuoden 2009 painoksesta on varauksia, joten se ei nyt ole saatavana mistään pääkaupunkiseudun kirjastoista. Vanhempien painoksien saatavuustiedot löytyvät osoitteeesa:http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Martin Stenbergin kirjan Tieto: tietojohtamisen arkkitehtuuri )Otava 2006) saatavuustiedot löytyvät samasta osoitteesta. Sitä löytyy lainattavana tällä hetkellä esim. Rikhardinkadun ja Pasilan kirjastoissa. Varaukset kirjoista voi tehdä www.helmet.fi sivuston kautta tai soittamalla kirjastoon.
Luettelo ammattinyrkkeilyn raskaansarjan maailmanmestaruusotteluista on Ilmo Lounasheimon kirjassa Kehän sankarit, sivulla 696-699. Siitä käy ilmi, että Muhammad Ali kohtasi Floyd Pattersonin 22.11.1965 Las Vegasissa. Ottelu päättyi Alin voittoon teknisessä tyrmäyksessä 12. erässä. Kirjaa on monissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Saatavuustiedot löytyvät Plussa -kokoelmaluettelosta http://www.libplussa.fi/ Luettelo raskaansarjan maailmanmestareista ja heidän käymistään otteluista löytyy myös internetistä osoitteesta http://cyberboxingzone.com/boxing/achamp.htm
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet hakuteoksen mukaan Salama-nimeä on otettu käyttöön suurena nimenmuutosvuonna 1906 etenkin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Kirjan mukaan mm. Granroth ja Holmberg vaihtuivat Turussa Salamaksi. Artikkelissa lmainitaan muitakin eri paikkakuntien nimenvaihdoksia.
Suomen kielen etymologisen sanakirjan osa IV mukaan salama-sanalla on vastineita ostjakissa ja vogulissa, eli se on todella vanhaa suomalais-ugrilasita sanastoa ja tarkoittaa 'salamoida, leimahtaa, välähdellä'
Walden-nimestä ei kirjastomme kokoelmista löydy tietoa.
Lisää tietoa sukunimistä voi löytää kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta (myös ruotsinkielistä)
http://www.kotus.fi
ja sukututkimusseuran sivuilta
http://www.…
Tämä Mikael Nybergin säveltämä ja Kaarlo Aukusti Terhin sanoittama virsi löytyy ainakin Suomen lähetysseuran julkaisemasta Hengellisiä lauluja ja virsiä -teoksesta (nuottipainos, 5.p. 1979)). Kirjan voi lainata Porin kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.
Pelkästään roomalaista temppeli Pantheonia käsitteleviä kirjoja ei Helsingin kaupunginkirjastosta tai Kirkkonummen kirjastosta löydy. Monissa Rooman matkaoppaissa tai Rooman arkkitehtuuria käsittelevissä kirjoissa tietoa temppelistä on. Pääkaupunkiseudun kokoelmia pääset selaamaan osoitteesta http://www.helmet.fi/ Kirjoita aihehaun tyhjään ruutuun Rooma tai sanahakuruutuun Rooma matkaoppaat tai Rooma arkkitehtuuri. Voit halutessasi rajata haun esim. vain suomenkielisiin oppaisiin.
Kirkkonummen kirjaston kokoelmiin pääset internetosoitteesta http://pegasos.atp.fi/session65F47D8FEC79F6F2D8AECF92FB28186B/fin/index… Kirjoita aihe/kohde-ruutuun Rooma tai Rooma + matkaoppaat tai Rooma + arkkitehtuuri.
Unesco-kuriiri-nimisen lehden vuoden 1995…
MUOKATTU: Kyseessä voisi olla Sanan Lelupoika. Noin kohdassa 1:08 lauletaan "En oo tulossa dippaan".
Valitettavasti emme ole onnistuneet löytämään kysymääsi kappaletta. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Rakennustietosäätiön RT-ohjekortissa RT 93-10543 (Asunnon eteis- ja kulkutilat) on tietoa eteistilojen mitoitus- ja suunnitteluperusteista. Rakennustietosäätiön RT-tarviketiedostossa X71 (Eteis- ja aulatilojen kalusteet ja varusteet) esitellään eteistilojen kalusteita. Nämä RT-kortit löytyvät Jämsänkosken kaupunginkirjastosta.
Yleisissä sisustusopaskirjoissa on usein tietoa eteistilojen suunnitelusta ja sisustamisesta. Mainittakoon tässä kirjat Uusitalo, Sirkka: Koti kauniiksi (951-20-4703-9) ja Mårtensson, Hans: Kuistit ja verannat (952-9687-65-6). Näiden kirjojen saatavuustiedot voi tarkistaa aineistotietokannastamme http://intro.jamsa.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=form2 .
Seuraavilla internet-sivuilla on tietoa eteisen suunnittelusta:…
Tällä hetkellä tuota linkkiä ei valitettavasti ole. Uudessa Helmet-haussa on valitettavasti vielä puutteita. Ilmoitan asiasta sivujen ylläpitäjälle, jotta uutuusluetteloon pääsi takaisin varauksen tehtyään.
Iisalmen kirjastossa selviteltiin asiaa. Kirjaston kokoelmista ei löytynyt keskuskansakoulun historiikkia tai muuten tietoa koulun opettajista. Koulusta löytyy jonkin verran tietoa Anja Tsokkisen kirjasta Iisalmen kaupungin historia 1930–1969.
Iisalmen kaupungin arkistoista löytyy enemmän tietoa kouluista esimerkiksi nk. kunnalliskertomuksista. Arkistopalvelujen yhteystiedot löytyvät alla olevan linkin kautta:
http://www.iisalmi.fi/Suomeksi/Asiointi-ja-neuvonta/Arkistopalvelut
Kysymääsi tarinaa tai runoa ei valitettavasti löytynyt. Se voi kuitenkin liittyä juuri kansanperinteeseen. Monien kansojen, myös suomalaisten, kansanperinteeseen liittyy ajatus linnunhahmoisesta sielusta. Uskomuksen mukaan linnut esimerkiksi vievät kuolleen ihmisen sielun tuonpuoleiseen, joka joidenkin kertomusten mukaan on kaiken hyvän maailma, lintukoto. Vainaja saattoi myös palata linnunhahmossa omaisiaan tapaamaan.
Nämä tiedot ovat peräisin Antero Järvisen kirjasta Linnut liitävi sanoja: romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä (1991) ja Marjo Meriluoto-Jaakkolan toimittamasta kirjasta Lennossa: suomalainen lintu historian siivillä (2012).
Tarkoitatko Helsingin kaupunginkirjaston etusivulla ( http://www.lib.hel.fi/ ) olevaa linkkiä "Tiedonhaku internetistä--tärkeimmät hakupalvelut ohjeineen"? Tämä linkki johtaa Yleisten kirjaston verkkopalvelujen sivulle (http://www.kirjastot.fi/ ). Siellä on tiedonhakuhakusivut, joille on koottu sekä koti- että ulkomaisia Internet-hakupalveluita, virtuaalikirjastoja sekä muita Internetin tiedonlähteitä. Sivulla on näihin suomenkielinen opastus ja hakulomakkeet. Opastuksessa on perustietoja palveluiden tekniikasta, hakuominaisuuksista ja kattavuudesta sekä suositusmaininta.
Kirjastokorttisi voimassaoloaika on päättynyt, kun olet täyttänyt 18 vuotta. Sinun pitäisi nyt käväistä jossakin Helmet-kirjastossa näyttämässä kirjastokorttisi ja henkilötodistuksesi, niin asiakastyyppisi vaihdetaan lapsesta aikuiseksi. Sitten voit taas käyttää kirjastokorttiasi.
Kortillasi olleet myöhästymismaksut on poistettu ilmeisesti siksi, että alle 18-vuotiailta ei myöhästymismaksuja peritä.
Hei!
Kukurtaja mainitaan Parnasson numeron 6-7 sivulla 35. Myyrmäen lehtisalissa ei tällä hetkellä voi käydä lukemassa lehtiä. Voit varata lehden noudettavaksi omasta lähikirjastostasi. Voit lukea lehden myös e-lehtenä E-magz -palvelussa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Lue_kotimaisia_elehtia_missa_ja_milloin_(184802)
Tarvitset kirjautumista varten Helmet-kirjastokortin ja nelinumeroisen tunnusluvun. Voit lukea lehtiä yleisimmillä nettiselaimilla.
Vaikuttaisi siltä, että Teiskolan kartano on yksityisomistuksessa eikä yhteystietoja sen vuoksi löydy. Ehkäpä voisit ottaa yhteyttä Tampereen kaupunginarkistoon tai Teiskossa toimivaan Teisko-seuraan. Yhteystiedot löytyvät alla olevien linkkien takaa:
Tampereen kaupunginarkisto:
http://www.tampere.fi/kirjastotjaarkistot/kaupunginarkisto/asiakaspalve…
Teisko-seura:
http://www.teisko.fi/teiskoseura/index.htm
Lisätietoja:
http://www.tampere.fi/ekstrat/vapriikki/teiskola/teiskola.htm
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1249
http://www.teisko.fi/
http://www.teisko.fi/teiskoseura/index.htm
Jos tarkoitat jo todettua sepelvaltimotautia, voidaan sairautta hoitaa mm. ruokavaliomuutoksilla. Tietoa tästä esimerkiksi Duodecimin Terveyskirjaston sivuilta:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=seh00…
Mistään täsmäsulatuksesta artikkelissa ei kuitenkaan kerrota. Me kirjastolaiset emme kuitenkaan ole lääketieteen asiantuntijoita, joten asiaa kannattaa ehdottomasti kysyä lääkäriltä.
Hei,
voit tuoda kirjastolle kirjojasi. Katsomme ne läpi, onko meille tarvetta niille ja sen jälkeen ne menevät joko kokoelmaan tai siten myyntiin meidän kauttamme a 20 snt kpl.
Vaihtoehtoisesti kirjoja voi tuoda meidän kierrätyskärryymme, johon voi tuoda kirjoja ja myös ottaa muiden asiakkaiden tuomia kirjoja ilmaiseksi.
