Manteli tuottaa yhden sadon vuodessa. Se kukkii jo maalis-huhtikuussa; sadonkorjuun aika koittaa elokuun loppupuolella. Hedelmät ovat soikeahkoja, hieman litteitä ja harmaanvihreitä, 3,5-6 cm pituisia, nukkakarvaisia ja ohutmaltoisia. Hedelmän sisällä oleva litteä kivi sisältää manteliksi kutsutun siemenen.
Juuri näin on, kirja on uusi ja vasta tulossa kirjastoihin. Sen voi varata, kun kirjastojen kappaleet näkyvät Helmet-verkkokirjastossa. Tähän ei todennäköisesti mene viikkoa, paria kauempaa.
Parhaiten saat tietoa erilaisten soitinten, myös kontrabasson, historiasta alan kirjoista. Helsingin kaupunginkirjastossa soitinten historiaa käsittelevät kirjat löytyvät hyllyluokasta 786 eteenpäin. Voit siis mennä suoraan kirjaston hyllylle tai sitten tehdä haun aineistotietokannasta, joko netissä tai kirjastossa. Tee asiasanahaku kun haet aineistoa jostain aiheesta. Tässä tapauksessa käypiä sanoja ovat SOITTIMET ja HISTORIA. Näin löytyy mm. Kruckenberg, Sven: Sinfoniaorkesteri ja sen soittimet ja The Encyclopedia of Musical Instruments ja Baines, Anthony: The Oxford companion to musical instruments. Näissä kaikissa kirjoissa on niin historiaa kuin kuviakin kyseisestä soittimesta.
Internetistä löysin yhden suomenkielisen sivun jossa…
Mikäli tarkoitat Maija Metsävuoren kirjaa Maijan riimit (2011), sitä ei ole saatavilla Lappeenrannan kirjastosta. Finna.fi:n mukaan sitä on ainoastaan Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa. Voit halutessasi pyytää sen kaukolainaksi omaan lähikirjastoosi.
Maija Metsävuori: Maijan riimit (2011) https://finna.fi/Record/piki.3317618
Hei!
Erilaisista perhemuodoista löytyy paljon kuvakirjoja. Tässä muutama linkki eri tahojen tekemiin listoihin kuvakirjoista aiheittain.
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/7199#.V-UZsJOLSAx
https://www.ulvila.fi/wp-content/uploads/2020/09/kuvakirjoja-aiheittain.pdf
https://www.tuusula.fi/sivu.tmpl?sivu_id=9905
Kyseessä on Elvi Sinervon runo Rakastin, joka alkaa rivillä "Rakastin monenlaisia ihmisiä".Runo sisältyy esimerkiksi teokseen Elvi Sinervo: Runot 1931 - 56. https://kuopio.finna.fi/Record/kuopio.1508723?sid=5146735853Voit lukea runon myös teoksesta Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (1996).https://kuopio.finna.fi/Record/kuopio.26332?sid=5146729808
Voit etsiä kirjallisuutta esimerkiksi Kuntatiedon keskuksen kautta kuntaliiton kirjaston kirjatietokannasta (PrettyLib) internetosoitteessa
http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;145;30546;1042
Asiasanalistasta löydät asiasanat, joilla voi hakea. Mm. seuraavat kaksi teosta löytyivät asiasanoilla tilankäyttö: Raatikainen, Seppo: Tilojen hallinta, hoito ja käyttö kunnissa, Oulun yliopisto, 1996 ja Viinikka, Jarmo: Kuntien kiinteistötoimi muutoksessa, Suomen kuntaliitto, 1996.
Aivan uutta aineistoa ei löytynyt, mutta voit etsiä aihealueesi liittyvillä muilla asiasanoilla lisää. Myös vapaatekstihaku on mahdollinen.
Asiasanoja, joita voit käyttää ovat esim. kunnat,kunta-ala, tilat, tilankäyttö, kiinteistöhallinto, kiinteistönhoito…
Euroopan neuvoston viralliset kielet ovat englanti ja ranska, joten elimien viralliset nimet ovat ainoastaan näillä kielillä. Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan vuosittain ilmestyvässä kertomuksessa elimestä käytetään nimitystä: Jäsenmaiden jäsenyysvelvoitteiden valvontakomitea.
Yleisistä kirjastoista ei kysymiäsi tilastoja löydy. Kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä Tilastokeskuksen kirjastoon: http://www.stat.fi/org/yhteystiedot/index.html.
Kannattaa tutustua myös EURES-portaaliin: http://europa.eu.int/eures/. Portaalissa kerrotaan rekrytoinnista Euroopassa. Helsingin Sanomien arkistosta löytyi artikkeli, joka oli päivätty 15.7.2005. ”Suomalaisia sairaanhoitajia on ollut töissä Yhdysvalloissa omatoimisesti aiemminkin, mutta nyt kyseessä on ensimmäinen suurempi rekrytointikampanja. Suomalaisia on aikaisemmin lähtenyt Saksaan, Itävaltaan ja Saudi-Arabiaan sekä varsinkin laman jälkeen Britanniaan, Norjaan ja eniten Ruotsiin. Tällä haavaa hoitoalan henkilöstöä työskentelee ulkomailla noin 6500 (vuoden 2005 tieto), joista…
Helsingin kaupunginkirjastoissa voit tuoda omat DVD-levysi tai ostaa 2 euroa kappaleelta maksavia DVD-levyjä. Myllypuron kirjastossa on VHS-DVD -digitointilaite.
Makupalat-hakemiston kategoriaosuus on rakennettu vanhan Makupalat-hakemiston pohjalta, se perustuu soveltaen kirjastojen kymmenluokitusjärjestelmään, mutta on siis kahden toteuttajan, Ulla Karilan Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta ja Nina Granlundin Kirjastot.fi:stä luoma. Kategoriat sinänsä on linkitetty Ykl:n mukaisiin luokkiin ja jokainen kuvattu linkki on luokiteltu Ykl:n mukaan. Ykl on yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä, http://Ykl.kirjastot.fi .
Toinen sanasto, jota Makupalojen kuvailussa on käytetty, on YSO - yleinen suomalainen ontologia, joka löytyy Finto-palvelusta, http://finto.fi . YSO-käsitteitä on käytetty kunkin linkin asiasanoituksessa.
Tuota kirjaa ei ole käännetty ruotsiksi eikä ilmeisesti muitakaan Remeksen kirjoja. Jos sen merkityksen haluaisi kääntää ruotsiksi, nimi voisi olla ”Skärselden”, jolla viitataan ruotsissa kiirastuleen. Jos kirja joskus ruotsiksi julkaistaan, voi nimeksi tulla toki joku muukin, sillä aina nimeä ei käännetä ihan suoraan vaan saatetaan keksiä toiselle kielialueelle jokin toinen nimi, jonka katsotaan olevan vaikkapa markkinoinnin kannalta parempi.
Löysin hyönteiskirjoista kolme eri pistiäistä, joihin kuvauksesi sopii. Kaikilla on musta ruumis oranssia takaruumista lukuunottamatta ja kaikki elävät hiekkamaalla. Nämä pistiäiset ovat hietapistiäinen, tikaripistiäinen ja verimehiläinen. Kannattaisi varmaan pistäytyä lähimmässä kirjastossa tarkistamassa jostakin hyönteiskirjasta. Tällaisia on mm. Sandhall, Åke: Pistiäiset, Uusi Zoo osa 9 ja Sandhall, Åke: Ötökät. Näissä kaikissa kirjoissa on hyvät värivalokuvat.
Uusimmat kirjastoja koskevat tilastot (http://tilastot.kirjastot.fi/) ovat vuodelta 2017 ja niissä sivukirjastojen tiedot on tosiaan yhdistetty pääkirjastojen tietoihin. Utön kirjasto saattaa siis edelleen olla Suomen pienin kirjasto, mutta sen tietoja ei näy tilastossa. Kirjastot.fi-sivustolta löytyvän tilaston mukaan kuitenkin Suomen pinta-alaltaan pienin kirjasto oli vuonna 2017 Kustavin kirjasto, jonka hyötypinta-ala oli 110 neliötä. Melko pieniä olivat myös Pyhärannan (140 neliömetriä) ja Luhangan (179 neliötä) kirjastojen pinta-alat.
Pienin kokoelma oli Pyhärannassa, hieman yli 14 100 kappaletta. Lukuun on laskettu kaikki kirjaston tarjoama aineisto, ei ainoastaan kirjoja. Pyhärannassa olivat myös pienimmät lainausluvut…
Etsin kyseisen tekijän kirjoja Fennica-, Finnbooks-, Global books in print- ja Linda-tietokannoista, mutta en löytänyt häneltä mitään teoksia. Tarkistin myös Suomalaisen kirjakaupan ja Akateemisen kirjakaupan kotisivuilta. Nähtävästi häneltä ei ole ilmestynyt tästä kirjasta suomennosta.
MISSÄ KULJIMME KERRAN
http://www.askokorpela.fi/lukupiiri/Westo/PKO/07-ValkeanVallanAaveet-PK…
”Tunnistamattomia punaisia kuolleita makaa monilla ruumishuoneilla, heidän joukossaan myös Musta Enkeli, Lutherin professoriperheen entinen sisäkkö Emmi Taavitsainen”
Mustan enkelin roolissa http://www.imdb.com/title/tt1841745/ sivun mukaan elokuvassa on Maria Ahlroth.
Nuuskamuikkusen laulun löydät esim. kirjoista Suuri Muumikirja (WSOY 1995) ja Muumilaakson laulukirja (WSOY 1994). Nuuskamuikkusen laulussa tunnelma on keväinen, mutta samalla kaihoisa.
Nuuskamuikkunen etsii kadonnutta sadelaulua kirjassa Muumilaakson marraskuu. Näkymättömässä lapsessa on novelli nimeltä Kevätlaulu, jossa Muikkunen myös etsii laulua. Kirjoissa ei kuitenkaan ole itse runoja lähtemisestä. Tove Jansson on kirjoittanut Nuuskamuikkusen laulun erikseen, ja sen on säveltänyt Erna Tauro.
Lähteitä:
http://muumittaja.blogspot.fi/2012/08/tove-janssonin-muumi-teokset-erna…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Muumi
