Toukokuun 1998 alussa EU:n neuvosto päätti yksimielisesti, että 11 jäsenvaltiota - Belgia, Saksa, Espanja, Ranska, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Portugali ja Suomi - täyttivät ne ehdot, jotka oli asetettu yhteisen rahan käyttöönotolle. Kuukautta myöhemmin eli 1. kesäkuuta 1998 perustettiin Euroopan keskuspankki (EKP), joka otti vastuulleen Euroopan rahapoliittisen instituutin (EMI) tehtävät - ja niiden mukana yhteisen setelisarjan valmistelun. EMIn neuvoston tilalle ylimmäksi päätöksentekoelimeksi tuli EKP:n neuvosto, joka kesäkuusta lähtien päätti siten myös euroseteleitä koskevista asioista. EKP:n perustamisen jälkeen EMIn seteliryhmästä muodostettiin EKPJ:n (Euroopan keskuspankkijärjestelmän)…
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/ hakusanalla Pariisi löytyy esim. seuraavia kirjoja, haku kannattaa rajata siten että hakee vain kirjoja. Kysymys on niin laaja ja sitä olisi tarkennettava, joten kannatta käydä kirjaston tietopalvelussa. Tervetuloa !
Kirjat:
Kunnas, Tarmo
Elämäniloa Pariisissa
Helsinki, WSOY, 2001
Kurjensaari, Matti
Hyvä ja paha Pariisi suomalaisessa valokeilassa
Helsinki, Lasipalatsi, 2000
Liehu, Heidi
Rakkaus Pariisissa romaani
Sphinx, 2000, Juva, WS Bookwell
A Paris! pohjoismainen taiteilijasiirtokunta
Pariisissa 1800-luvun lopussa
Gallen-Kallelan museo, 1996, Helsinki, Erikoispaino
Petäistö, Helena
Aamiainen Cocon kanssa ja muita elämyksiä Euroopassa
Helsinki, Tammi, 1999
Aho,…
Lahden kaupunginkirjastolla on olemassa Linda Olssonin kirjaa "Sonaatti Miriamille" yhteensä yksitoista kappaletta (pääkirjasto + lähikirjastot). Tällä hetkellä kaikki kirjat on lainassa. Kirjasta voi tehdä varauksen joko kirjastokäynnillä, puhelimitse numerosta (03) 812 5500 tai Internetin kautta http://www.lastukirjastot.fi/lahti/. Varaus maksaa yhden euron.
Ylioppilastutkint Suomessa -sivustolla on ainekohtaiset arviointiperusteet, myös suomi toisena kielenä -kokeeseen. Ylioppilastutkintolautakunnan 15.1.2010 päivätyistä ohjeista ja määräyksistä löytyvät eri tehtävätyypit ja niiden arvosteluperusteet.
Ylioppilastutkinto Suomessa -sivusto: http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/
Koekohtaiset määräykset ja ohjeet - suomi toisena kielenä:
http://www.ylioppilastutkinto.fi/maaraykset/A6.pdf
Partituuri Ahti Sonnisen säveltämään kuoroteokseen Satakunnan sydän : kantaatti Porin kaupungin 400-vuotisjuhliin 1958, op. 58 kuuluu Porin kaupunginkirjaston kokoelmiin.
Voit tilata teoksen kaukolainaan oman kirjastosi kautta.
https://www.finna.fi/Record/satakirjastot.187280/Holdings
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans
Kotimaisten kielten keskuksen Suomalaisessa paikannimikirjassa Piipsjärven nimestä sanotaan seuraavaa: Oulaisten ja Haapaveden Piips-, Piipsa-nimiin näyttää sisältyvän henkilönnimi, jonka muoto on ollut alkuaan vakiintumaton: Piippainen, Piippoinen, Piippeinen, Piippinen.
Voit halutessasi kysyä asiaa myös Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta saadaksesi tarkemman vastauksen.
Lähde
Suomalainen paikannimikirja, PDF-näköisjulkaisu: https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…
Aivan selvää kirjallista vastausta kysymykseen ei löytynyt. Jos kuitenkin tarkastelee kaupassa myytäviä multaperunoita, suurin osa niistä näyttää siltä, että ne on harjattu ja sitten mullattu uudelleen. Suoraan maasta nostetut pesemättömät perunat ovat yleensä paljon "likaisempia", niissä on enemmän savea ja multaa ja multa on tiukemmin kiinni. Sellaisiakin perunoita tosin näkee joskus myynnissä varsinkin torilla.
Kyseiset rivit ovat Bertold Brechtin runosta Niille jotka tulevat meidän jälkeemme (An die Nachgeborenen), sen viimeinen säe: Mutta te, kun aika tulee / ihmisen ihmistä auttaa / älkää muistako meitä / pahalla.Runon on suomentanut Brita Polttila ja suomennos on luettavissa esimerkiksi teoksesta Bertold Brecht: Runoja 1914 - 1956 (1964, suomentanut ja valikoinut Brita Polttila, s. 123).
Runon nimi on Der Schneider von Ulm, ja se alkaa "Bischof, ich kann fliegen". Säe "das sind lauter so lügen" on myöhemmin runon ensimmäisessä säkeistössä. Runo sisältyy teokseen Bertolt Brecht: Gedichte. Band IV. 1934-1941, kust. Aufbau-Verlag 1978. Tämä kirja on Espoon pääkirjaston varastossa, josta sitä kyllä saa lainaksi.
Eve Hietamiehestä on tietoa kirjassa Kotimaisia nykykertojia 1-2. Myös Otavan internetsivuilla on kerrottu hänestä http://www.otava.fi/otava/kirjailijat/kotimaiset/hietamies_eve/fi_FI/hi…
Eve Hietamiehestä on kysytty tällä palstalla aikaisemminkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta –arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanalla hietamies eve.
Miia Krause - Asiaa ja asiattomuuksia löytyy myös Yle Areenasta. 31.12.22 haastateltiin Samu Haberia https://areena.yle.fi/podcastit/1-63778958
Se on kuunneltavissa vuoden ajan.
W. C. Mackista, joka kirjoittaa myös nimellä Winnie Mack, löytyy melko niukasti tietoa. Alla olevista linkeistä löydät tiedot, jotka onnistuin löytämään.
Macmillan publishers: https://us.macmillan.com/author/winniemack
Scholastic Canada: https://www.scholastic.ca/books/authors&illustrators/winnie-mack
Goodreads: https://www.goodreads.com/author/show/3404573.Winnie_Mack
W C Mack homepage: https://www.wcmack.com/bio-2/
Käytäntö esiintymispolitiikan suhteen on vapaa. Pääsääntöisesti flyygeliä ovat käyttäneet eri musiikkiopistojen oppilaat sekä eri tapahtumiin (kuten esim. Love Records) liittyvät artistit.
Soitin on vapaasti asiakkaiden käytettävissä, joskin etukäteen täytyy sopia käytännön asioista kuten ajankohdasta sekä esitettävästä ohjelmistosta. Valitettavasti ulkopuolisia esiintyjiä on ollut hieman nihkeästi tähän mennessä. Mikäli haluat siis tulla esiintymään, kannattaa ottaa suoraan yhteyttä Kirjasto 10:n tapahtumista vastaavaan henkilöön eli Päivi Tossavaiseen.
Hei!
Kyse ei ole Pohjanpään Sankarihaudasta, sen pystyin tarkistamaan. Runo on Heikki Asunnan kirjoittama, todennäköisesti löytyy kokoelmasta Leirinuotio (en kykene nyt tarkistamaan asiaa).
Googlella sain tulokseksi blogisivun http://jukola.blogspot.com/search?q=asunta%2C+heikki (vaikuttaa melko luotettavalta).
Jane Austenin Sanditon : leikkiä ja totta ilmestyi Marja Helanen-Ahtolan suomennoksena vuonna 1977 ja uusintapainos tuli vuonna 1998. Kirja on siis sen verran vanha, että kirjakaupoista sitä ei enää saa. Etsi siis kirjaa antikvariaateista. Nettiantikvariaateista etsiminen käy helpoiten. Usein tärppää jo pelkästänä googlettamalla teoksen nimellä. Nettiantikvariaattien sivujakin löydät helposti googlettamalla.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3861101
Löysin Helmetistä joitakin kirjoja, joista voisi löytyä tietoa aiheestasi:
"Savitauluista satelliitteihin", toimittanut Aimo Ruusunen.
Tämä kirja löytyy ainakin Pasilan , Kallion ja Töölön kirjastoista luokassa 384.09.
Korhonen, Mikko: "Kielen synty" luokassa 850 esim. Pasilan, Töölön ja Itäkeskuksen kirjastoissa.
Sassoon, Rosemary: "Signs, symbols and icons: pre-history to computer age". Kirjaa on vain Keski-Espoon kirjastossa.
Myös Internetissä löytyy tietoa viestinnän historiasta osoitteessa: www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/0viestinta/tiedotusoppi/johdatus…
Venäläisiä perinneloruja niiden eri versioina on Internetissä monilla eri sivuilla. Tässä vain muutamia esimerkkejä:
http://koshki-mishki.ru/funny-verses.html
http://allforchildren.ru/kidfun/poteshki0.php
http://kidlib.ru/poteshki/
http://www.malysham.info/mama/poteshki/
Kirjoinakin venäjänkielisiä loruja on saatavissa. Esim. kirja ”Sela koška na pleten: russkije narodnyje poteški” sisältää monta venäläisille tuttua lorua ja sitä on kirjastoissamme useita kappaleita.
Sitten ne suomennokset. Suomeksi on olemassa viehättävä kuvakirja ”Kukko Kultaharja: venäläisiä kansanrunoja ja hokemia”. Kirjan tekstit on suomentanut Ulla-Liisa Heino. Kirja on vanha (ilmestynyt 1973), mutta sitä on vielä kirjastoissa. Voit tietysti käyttää näitä…
