Emme valitettavasti ole onnistuneet löytämään kysymääsi joululaulua. Lasten jouluradion soittolista löytyy Supla-palvelusta: Lasten jouluradio | Supla Jos tunnistaisit laulun sieltä?Tai ehkäpä joku lukijamme olisi kuullut Jäynä-tontusta?
Markus - (Marcus, sodanjumala Marsille pyhitetty)kansanomainen muoto Markku. Markuksen evankeliumin kirjoittaja Johannes Markus, jonka mukaan jo keskiajalta lähtien Suomessa kastettu kaimoja
Miia, Mia - kansanomaisessa käytössä Mirjamin ja Mirjan kutsumamuoto, ensin kuitenkin Marian rinnalla almanakassa.
Nimikirjoja voi hakea kirjastotietokannoista asiasanalla etunimet. Esim Outi-kirjastojen tietokanta löytyy osoitteesta www.outikirjastot.fi .
Myös Kysy kirjastonhoitajalta -palstan arkistosta voi hakea aiempia etunimi-kysymysten vastauksia asiasanalla etunimet ja tarkasti kyseisellä nimellä. Vastausten arkistoa pääsee selaamaan Kysy kirjastonhoitajalta -aloitussivun oikeasta reunasta, osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu .…
Kirja on Pasilan kirjaston kirja, eikä sitä löytynyt kirjaston hyllystä. Ehkä kannattaa vielä etsiä, jos se kuitenkin olisi vielä kotonasi. Laina-aikaa on 2.5. asti, joten myöhässäkään se ei vielä ole.
Gilbert O'Sullivanin levytys Claire löytyy cd-formaatissa kokoelmalta The very best of Gilbert O'Sullivan. Saatavuustiedot voit tarkistaa aineistotietokannastamme osoitteesta http://www.libplussa.fi. Vastaushetkellä äänite löytyy Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston musiikkiosastolta sekä Paloheinän kirjastosta.
Downin oireyhtymä on nimitys piirteille, jotka aiheutuvat kromosomipoikkeamasta kromosomissa nro 21. Aiheesta enemmän Wikipedian artikkelissa https://fi.wikipedia.org/wiki/Downin_oireyhtym%C3%A4. Kysymys ei siis ole neurologisista ongelmista.
Heikki Poroila
Järvenpään kirjasto on parkettihuollon takia kokonaan suljettu 1.6. - 7.7. Tuona aikana ei varauksia voi sieltä noutaa.
Tällä viikolla Järvenpääan kirjasto on avoinna:
ke 29.5. klo 9.00-16.00 (itsepalvelu 9-11)
to 30.5. SULJETTU (HELATORSTAI)
pe 31.5. klo 9.00-18.00 (itsepalvelu 9-11)
la 1.6. SULJETTU
Lisätietoja voi kysyä Järvenpään kirjastosta puhelimitse klo 11 lähtien numerosta (09) 2719 2536.
Tietoa remontista Järvenpään kirjaston nettisivuilla
https://www.jarvenpaa.fi/tiedotepalsta/--Jarvenpaan_kirjastossa_kesakuussa_parkettihuolto_-_kirjasto_suljettu_16_-_77--/show.tmpl?id=8097&sivu_id=5347&pager_current=
Helsingin Sanomien pakinoitsija Arijoutsi käytti sota-aikaisessa elintarvikkeiden luovutusvelvollisuudesta
kertovassa pakinassaan mm. seuraavia korvaavia sanoja :
hajuherne = jaska, jossa on painovirhe
hyasintti = se kuuma paikka miesten kielellä
Tästä pakinasta ja sen synnystä löytyy tietoa Aake Jermon kirjasta "Kun kansa eli kortilla" Otava 1974 sivuilta 45 -46.
Vuosikymmenen vaihtumisen vuodesta on keskusteltu pitkään, ja vastakkain ovat matemaattinen (nollaan loppuva vuosikymmen) ja yleiskielinen näkemys (yhdeksään loppuva vuosikymmen). Kotimaisten kielten keskus on ottanut asiaan kantaa ja päätynyt siihen, että kielenhuollossa noudatetaan yleiskielistä kantaa, eli elämme kaksikymmentälukua vuodet 2020-2029. Alla linkki artikkeliin:
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kuukauden_kie…
Vuosina 1854-1867 toimineista ruotujakoisista tarkk'ampujapataljoonista on kirjoitettu melko vähän. Ruotujakoista armeijaa on käsitelty osana laajempaa kokonaisuutta esim. seuraavissa:
Haavisto, L. (toim.) (2011). Suomalaisen sotilaan historia: Ristiretkistä rauhanturvaamiseen. Karttakeskus.
Suomen sotalaitos Venäjän sotilashallinnon osana 1800-luvulla
Sotilasaikakauslehti : Upseeriliiton julkaisu, 01.02.1939, nro 2, s. 12-31
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1123929/articles/81487542?page=12
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Piirteitä Suomen ruotuväen uudelleen järjestämisestä vv. 1854-1856
Historiallinen Aikakauskirja, 01.01.1937, nro 3, s. 20-38
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/…
Hei,
Kyseessä on Karl August Hermannin alkujaan vironkielelle tekemä, myöhemmin suomennettu Kaunis olet, synnyinmaa. Laulu löytyy monestakin koululaulu- sekä kuorolaulukirjasta.
Levytyksiä en löytänyt montaakaan:
Meri-Kaarinat: Huomenta aamu! CD, 2001
Martta-kuoro 10" LP, julkaisuvuosi?
Ensimmäinen kirja voisi olla Marjatta Kureniemeen Kuinka Kum-Maa on kaikkialla. Se on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1954, ja siitä on otettu myös uusia painoksia. Toinen teos saattaa olla Astrid Lindgrenin Kultasiskoni (1974, myös uusi painos).
Toisissa, rinnakkais- tai mielikuvitusmaailmoissa seikkaillaan myös esim. näissä kirjoissa:
Aapala, Marja: Selma ja Ultramariinin puutarha
Ende, Michael: Tarina vailla loppua
Kujanpää, Mari: Hilda ja Tilda Salatun maassa
Lapintie, Tarja: Kiveen kätketty linna
Lindgren, Astrid: Päivärinne
Mandart, Pamela: Piilolaakso
Simukka, Salla: Sisarla
Helsingin kirjastotoimenjohtaja kertoi seuraava: Näitä tehdään yleensä määräaikaisina kokeiluina. Viime vuosina on kirjaston kautta voinut lainata esim. valokuvataidetta, tekstiilitaideteoksia, sähköauton tai pienoisgrillejä, joiden toimittaja tai omistaja on tehnyt kirjaston kanssa sopimuksen määräajaksi.
Ensimmäisenä tulee mieleen ranskalainen Jean-Antoine Watteau (1684–1721). Muita mahdollisia on esimerkiksi "Englannin Michelangeloksi" kutsuttu George Frederic Watts (1817–1904).Jean-Antoine Watteau — Google Arts & Culture Watts, George Frederic, 1817–1904 | Art UK
Ohjeita kaivon paikan valintaan ja rengaskaivon rakentamiseen löytyy esimerkiksi kirjoista Kysymyksiä kaivoista ja Kaivo-opas. Niitä on saatavina pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Aineistotietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi löydät tiedot kirjastoista, joissa ne ovat paikalla.
Internetistä ympäristöhallinnon sivuilta osoitteesta http://www.vyh.fi/hoito/vesihuo/haja/kaivoesi/hyvakaiv.htm löytyy myös ohjeet kaivon rakentamiseen. Lisäksi esitettä Hyvää vettä kaivosta saa Suomen ympäristökeskuksesta p. 40300100.
Trombosytemiasta löytyy tietoa kirjasta Veritaudit, toim. Ruutu, T., Rajamäki, A. ja Krusius, T. (artikkelista Juvonen, E. Essentiaalinen trombosytemia ja sekundaariset trombosytoosit). Duodecim 2000. Sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudun kirjastoissa saa Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi/
Internetistä löytyy myös seuraava trombosytoosia käsittelevä suomenkielinen sivu http://195.236.0.10/ltk-root/fi/htm/ykt/ykt00371.htm
Heikki Ylikankaan kirjasta Tie Tampereelle (1993) löytyy maininta sivulta 496: [Sunnuntaina 7.4. Tampereella]"Kaupungin väestö näki ensi kerran valkoisen ratsun selässä istuvan ja kadulla ratsastavan Mannerheimin". Mannerheim seurasi taisteluiden kulkua maalis-huhtikuun vaihteessa Vehmaisista ja Messukylän kirkolta käsin. Vehmainen ja Messukylä kuuluivat kuitenkin tuohon aikaan Messukylän pitäjään. Ylikankaan kirjan lisäksi kansalaissodan tapahtumien kulkua selvitetään yksityiskohtaisesti mm. kirjassa Suomen vapaussota V : Tampereen hyökkäys, kirjoittanut W.A. Douglas v. 1925. Kummastakaan kirjasta ei selviä, missä Mannerheim majoittui.
Kansalaissodasta ja Mannerheimista löytyy runsaasti tietoa kirjoista ja muista lähteistä. Ohessa…
Turun kaupunginkirjastossa on bosnian-, kroaatin- ja serbiankielistä aineistoa: tämä perustuu mm.kirjaston luokitukseen. Meillä ei ole luokkaa serbokroaatinkieliselle kaunokirjallisuudelle.
Suurin osa näiden kielten aineistosta aikuisille on siis kaunokirjallisuutta, joka sijaitsee pääkirjaston monikielisessä kokoelmassa. Kokoelmassa on myös pieni määrä tietokirjoja. Monikielinen kokoelma sijaitsee pääkirjaston vanhassa osassa Kirjallisuus ja taiteet – osastolla.
Serbiankielisen kaunokirjallisuuden luokat ovat 80.764–84.764, kroaatinkielisen 80.765–84.765 ja bosniankielisen 80.766–84.766. Kunkin kielen kaunokirjallisuuden jälkeen ovat ne muutamat tietokirjat, joita meillä on tällä hetkellä näillä kielillä. Serbiankielistä kirjallisuutta…
