Paperista Ylä-Karjala -lehteä ei Helmet-haun mukaan ole luettavissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Lehden voi kuitenkin lukea kirjastoissa paikan päällä ePress -palvelussa. ePress -palvelua ei voi siis käyttää etänä. Uudessa valtakunnallisessa E-kirjastossa Ylä-Karjala -lehteä ei ole myöskään luettavissa. Kysy lisää ePressin käytöstä omasta lähikirjastostasi!
Kirjatietoa Eeva Joenpellosta löytyy seuraavasti: Kotimaisia nykykertojia 3, BTJ Kirjastopalvelu 2000 ja
Pekka Tarkka: Suomalaisia nykykirjailijoita, Tammi 2000. Nämä teokset löytyvät Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta. Lisäksi muun muassa seuraavissa lehdissä on artikkeli Eeva Joenpellosta: Kotiliesi 2000/19, Helsingin Sanomat 2000-08-27, Suomen Kuvalehti 2000/36.
Tilkkutöistä löytyy paljon kirjoja. Pelkästään tilkkupeitteistä löytyy muutama suomenkielinen kirja.
Tilkkuja: upeimmat tilkkupeitot (2007)
Tilkkupeitteitä perheen pienimmille (2006)
Tilkkutöistä yleensä löytyy Vaski-tietokannasta paljon teoksia, joista voi selaamalla löytää lisää tilkkupeitteitä
https://vaski.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc%2Cid+asc&…
Sotamuseon asiantuntija tiesi kertoa, että kyseessä on rannikkotykistön käytössä 1980-1990 -luvuilla olleeseen RAVAL-järjestelmään (rannikkotykistön automaattisen valvonnan ja ammunnan laskentajärjestelmä) kuuluneen laseretäisyysmittari-suunnin -yhdistelmän (LASU MA8530) kuljetuslaatikko. Järjestelmä on pakattu useampaan laatikkoon, ja kysytyssä laatikossa arveltiin laatikoiden muotojen ja kokojen perusteella olleen joko lähetin-vastaanotinyksikkö tai näyttöyksikkö.Lisätietoja ja lähteitä:https://rannikkotykistomuseo.fi/raval/Hurme, R. (1984). Rannikkopuolustuksemme 1980-luvulla. Tiede ja ase, 42(42), 181.Pääesikunta. (1985). Rannikkotykistön automaattisen valvonnan ja ammunnan laskimen opas: RAVALO : luonnos. [Pääesikunta,…
Suomalaista tango- ja iskelmämusiikin lyriikkaa löytyy netistä hyvin vähän. Kokeilin hakea tiettyjen esittäjien kotisivuilta, mutta niiltä ei sanoituksia löytynyt. Makupalat.fi-musiikkisivuilta (https://www.makupalat.fi/fi/k/807%2B114734/hae?category=114696&sort=tit…) löytyy jonkin verran laululyriikkaa, mutta suurin osa siitä on poppia/rokkia. Vilkaise kuitenkin! Parhaiten sanoituksia löytyy käymällä selailemassa kirjaston nuottikokoelmia.
Seuraavana ilmestyy kirja nimeltä Koulun uusi kundi ja sarjasta Lizzie McGuire ratkaisee kirja Älykkötytön arvoitus. Nurmijärven kirjaston aineistoa voit etsiä täältä: http://kunta.hyrinet.fi/ratamo-kirjastot/. Valitsemalla haku ja kirjoittamalla teoksen nimen kohtaan kirjojen nimet yhden kerrallaan, voit seurata, milloin kirjat ovat lainattavissa (nyt ne ovat hankinnassa eli ostettu, mutta eivät ole vielä tulleet kirjastoon). Pystyt myös katsomaan kuvailun uusista kirjoista sekä kansikuvat.
Suosittelen, että tutustut pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-verkkokirjastoon ( https://www.helmet.fi/ ). Valitse etusivulta kohta "Tarkenna hakua". Kirjoita hakukenttään haluamasi ilmaukset, esim "Zarah Leander" (ilman lainausmerkkejä), valitse aineistovalikosta haluamasi tallennemuto, esim. CD-levy ja napsauta lopuksi painiketta "Hae".
Samalla tavoin voit hakea rillumareita. Käytä hakuterminä sanaa "rillumareimusiikki" tai "rillumarei**". Sekä Zarah Leanderia että rillumareita löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista varsin runsaasti. Sen sijaan Liisa Tuomen levytyksiä ei HelMetistä löydy, mutta eipä niitä näytä löytyvän Ylen Fono-tietokannastakaan. Mahtoikohan Tuomi koskaan tehdä levytyksiä, vaikka olikin säteilevä esiintyjä…
Vihreän liiton puoluetoimistosta kerrottiin, että puolueohjelmien kirjoittamisesta vastaa pääsääntöisesti työryhmä. Tekstin kieliasusta voi vastata yksi ryhmän vastuuhenkilö, mutta sisällöllä ei siis ole yhtä kirjoittajaa.
Ohjelmat hyväksyy joko puoluekokous tai puoluekokousten välillä puoluevaltuuskunta. Puoluevaltuuskunnan tehtävänä on päättää periaatteellisista ja ohjelmallisista kannanotoista ja linjauksista.
Mikrofilmattu lehti löytyy ruotsalaisesta Arbetarrörelsens arkiv och bibliotek -arkisto-kirjastosta. Kysy mikrofilmiä kaukolainaan lähikirjastostasi.
http://libris.kb.se/bib/3280574
http://kata.arbark.se/
Ilmeisesti silmissäsi vilahti Kallion kirjaston Sateenkaarihyllyä esittelevä juttu, joka on otsikoitu Sateenkaarikirjasto. Kyseessä on siis Kallion kirjastossa sijaitseva hylly, johon on koottu sukupuolivähemmistöihin liittyvää kauno- ja tietokirjallisuutta, sarjakuvia ja elokuvia. Hyllyn aineisto on erikoiskokoelma, jonka kappaleita ei voi varata tai uusia. Sateenkaarihyllyn teokset löydät HelMet-aineistohaulla hakusanalla "sateenkaarihylly". Hakutuloksesta näet, missä muissa kirjastoissa kyseisiä teoksia on ja voit tehdä niistä varauksia.
Alla olevasta linkistä voit lukea lisää Kallion kirjaston Sateenkaarihyllystä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/Kalli…
Hei,
valitettavasti en löytänyt kirjoistamme enkä verkkolähteistä mainistaa taiteilijasta ja teoksesta. Taiteilijan nimi on tietysti hyvin yleinen.
Jotain osviittaa saatte kuitenkin esimerkiksi Bukowskin tai Hagelstamin huutokaupoista, jotka arvioivat teoksia. Palvelu ei maksa mutta vaatii kuvan ja kaiken mahdollisen tiedon teoksesta.
En löytänyt muuta jonkin verran nuotin vierestä -versiota kuin Kari Salmelaisen esityksen 1980-luvulta, voisiko olla kyse tästä, https://www.youtube.com/watch?v=cI8xz91sUYM?
Kirjastoväen keskustelulistalta sain vinkin tästä versiosta, muita ei muistettu.
Artikkeli on teoksessa Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. 2001. Lähetin Sinulle Arto-tietokannasta viitteen, jossa on ao. artikkelin ja julkaisun tiedot. Julkaisun tiedot löytyvät myös Lpain kirjaston aieineistohaulla www.lapinkirjasto.fi
Olemme lähettäneet kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ilmoitamme, mikäli saamme sieltä vastauksen.
Vai muistaisikohan kukaan lukijoistamme kyseistä runoa?
Punakaartilaisten hauta on Kaupintie 22:n ja Tinatie 2:n välistä lähtevän ulkoilutien ja sähköradan vierellä, kukkulan alarinteellä. Paikalla on vuonna 1996 paljastettu muistolaatta, jossa teksti 24 haudatusta punakaartilaisesta, jotka kuolivat 12.4.1918.
Helsingissä oli vuonna 1918 Englannin kuninkaallisen laivaston neljä E-luokan sekä kolme C-luokan sukellusvenettä. Välttääkseen alusten joutumisen saksalaisten käsiin, brittikomentaja tuhosi veneensä räjäyttämällä ne Harmajan edustalla 4.4.1918.
Lähteet: Antero Rautio: Pääkaupunkiseudun julkiset muistomerkit ja taideteokset ( Karisto, 1998)
Markku Melkko: Suomen sukellusveneet ( Minerva, 2008)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1472266__Santero%20rautio_…