Seuraavat kirjat sopivat sinulle:
Betoni kukkii : kirjoituksia nykyperinteestä / toim. Jyrki Pöysä
Helsinki graffiti / Anne Isomursu, Tuomas Jääskeläinen
Kyseistä teosta näyttäisi olevan ainakin Helsingin yliopiston Valtiotieteellisten tiedekunnan kirjastossa lainattavissa. Teos kuuluu myös Turun yliopiston kirjaston valikoimaan. Lisäksi teos löytyy myös Turun kaupunginkirjastosta.
Helsingin kaupunginkirjaston asiakkaiden on mahdollista lainata pdf-muotoisia e-kirjoja osoitteesta https://www2.helmet.fi/ebook/. Kyseessä on kirjaston hankkima Ellibs-palvelu, jossa on tarjolla lähinnä suomen- ja englanninkielistä tieto- ja kaunokirjallisuutta. Palveluun kirjaudutaan HelMet-kirjastokortin numerolla ja siihen liittyvällä nelinumeroisella pin-koodilla.
E-kirjojen lainaaminen vaatii Adobe Digital Editions -ohjelman asentamista. Kirjat ovat suojattuja, joten niitä pystyy käyttämään vain laina-ajan verran. Sen jälkeen kirjat poistuvat automaattisesti tietokoneelta. Ellibsistä löytyy tarkempia ohjeita siitä, kuinka kirjoja lainataan järjestelmässä.
Aikataulu löytyy Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta (Kirjastot ja aukioloajat > Kirjastoauto > Aikataulut):
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastoauto/aikataulut/
Grimbergin Kansojen -historia löytyy kaikista kirjastoista. Sarjan viimeisessä osassa on hakemisto-osa, josta löydät antiikin Kreikan teatteriin viittauksen.
Englanninkielisiä teoksia antiikin Kreikan teatterista, etenkin Aristofaneesta, löytyy, suomenkielistä aineistoa on hankalampi löytää. Antiikin Kreikan teatterista löytyy myös tietoa teatterihistorioista, nämä sisältävät varmaan kuviakin. Kannattaa tutkia myös antiikin kulttuurihistoriaa.
Tällainen opinnäytetyö löytyy aiheesta, sen lopussa on kirjallisuusluettelo, johon kannattaa tutustua, Riikka-Liisa Salmia Miten innostaa lapsia lukemaan? – Kirjaston rooli lukuinnostuksen herättämisessä, https://www.theseus.fi/handle/10024/77629
Opinnäytteeseen on haastateltu lukuinnostukseen perehtynyttä Agneta Möller-Salmelaa. Hän kertoo lukuinnostuksesta seuraavassa videossa, https://www.kirjastokaista.fi/agneta-moller-salmela-lukemiseninnostaja-…
Agneta Möller-Salmelan lukijälähtöisestä lukudiplomista, http://www.lukuinto.fi/media/mallisto/kirjallisuus_ja_lukeminen/lukudip…
Möller-Salmela työskentelee Hangon kirjastossa, yhteystiedot agneta.moller-salmela@hanko.fi.
Lukuintokampanjan sivusto http://www.lukuinto.fi/ on vielä…
Ketevan "Katie" Melua on georgialaissyntyinen, nykyään Iso-Britanniassa asuva laulaja-muusikko.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Katie_Melua
https://katiemelua.com/
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on runsaasti muotia eri tavoin käsittelevää tietokirjallisuutta. Sopivia asiasanoja näitä etsiessä ovat esimerkiksi "muoti" https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smuoti__Orightresult__U?lan…
Yhdistelmä "muotiala pukeutuminen" https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smuotiala%20pukeutuminen__O…
Myös asiasana "vaatesuunnittelu" antaa vaihtelevasti sopivia tuloksia: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Svaatesuunnittelu__Orightre…
Näillä voi siis etsiä. Hakutuloksia voi rajata vasemman laidan rajoittimilla, kuten valitsemalla aineiston kieleksi vain suomen.
Varsinaisesti nuorten osastolle sijoitettuja muotia käsitteleviä teoksia on helmet-kirjastoissa aika niukasti:
Style : löydä oma…
Suomenkielinen arvostelu Ajan lapsi –teoksesta löytyy Ydin-lehdestä:
Drufva, Juha: Kaksi kuvaa totalitarismista. Ydin 1989 : 8, s. 34-35
Myös Ulkomaisia nykykertojia 2 – teoksessa (Kirjastopalvelu, 1998) on kerrottu McEwanista ja Ajan lapsesta.
Internetistä ei löytynyt suomenkielisiä artikkeleita tai arvosteluja kirjasta. Sen sijaan jos hakee kirjan alkuperäisellä nimellä (The child in time) tietoa löytyy runsaastikin.
Löytyi ainakin
Spier, Peter
Joonan kirja. Karas-sana, 1989.
Marsh, T. F.
Fantastinen valas : kertomus myötätunnosta / kirjoittanut ja kuvittanut T. F. Marsh ; suomentanut Sanna Myllärinen.
Uusi tie, 2002.
Joona ja valas : Raamattua 3-ulotteisesti.
[Sley-kirjat], 2002.
Harrast, Tracy.
Joona ja meripeto. Aika, 2001.
Moroney, Tracey.
Valaan vatsassa : kertomus Joonasta
SLEY-kirjat, 1999.
Davidson, Alice Joyce.
Joona & suuri kala
Päivä, 1999.
Joona ja suuri kala / [ruotsinkielisestä versiosta suomentanut Tero Kuosmanen]
Helsinki Media, 1999.
Tarkistakaa saatavuustiedot HelMet kirjastojen aineistoluettelosta http://www.helmet.fi
Aihehaussa hakua voi rajata toisella asiasanalla valitsemalla ensimmäisen hakutuloksen jälkeen "rajaa/järjestä hakua" ja valitsemalla nuolella "sana teoksen nimessä" -alta vaihtoehto "asiasana". Koska asiasanaa "tietokirjallisuus" ei kuitenkaan käytetä, tällä hakutavalla voi etsiä vain tietystä aiheesta kaunokirjallisuudessa.
Rajaus tietokirjallisuuteen onnistuu käytettäessä sanahakua. Hakuun kirjoitetaan haluttu aihe tai aiheet ja "and not kaunokirjallisuus".
Aleksi ja Arto artikkeliviitetietokannoista löytyy runsaasti tiedonhakua ja internettiä käsitteleviä artikkeleita. Voit itse tulla esim. Pasilan kirjastoon selaamaan näitä tietokantoja ja voit samalla tarkistaa HelMet-tietokannasta löytyvätkö julkaisut Pasilasta, jossa on runsain aikakauslehtivalikoima.
Siuntion kirjastossa kirjaa ei ole, mutta Hangon ja Tammisaaren kirjastoissa on. Voit tehdä varauksen Lukas-kirjastojen aineistoluettelon kautta:
http://search.lukas.ekenas.fi/lukas/opac/default.aspx
Mukava ajatus on tarjota kirjojaan yhteiseen käyttöön ja kirjastoon voi tarjota kirjojaan. Isoissa kirjastoissa on usein paremmat mahdollisuudet ottaa vastaan kjirjalahjoituksia. Hyvä käytäntö on sopia etukäteen lahjoituksesta siinä kirjastossa, johon suunnittelee lahjoittaa kirjoja.
Ilmeisesti kyse on vuoden 2015 vaalien ns. jytkytys-puheesta. Soini sanoo siinä, että "jääraveissa on kiva ajaa".
Lähde:
Iltasanomat: Timo Soinin jytkytys-puhe sanasta sanaan https://www.is.fi/vaalit2015/art-2000000912022.html
Kummikarhut on amerikkalainen piirrossarja, jonka on tuottanut Walt Disney Television Animation. Sarja tapahtuu kuvitteellisessa, maagisessa maailmassa, jossa on myös keskiaikaisia piirteitä. Kummikarhujen maailma sijaitsee maan alla, jotta ihmiset eivät löytäisi heitä.
Sarjaa esitettiin alunperin Yhdysvalloissa, mutta sen esitysoikeudet myytiin useisiin maihin, mukaan lukien Iso-Britannia.
Maakuntatunnuksia on valittu eri tavoin ja pitkällä aikavälillä (1980-luvulta 2010-luvulle). Esimerkiksi Uudenmaan liiton sivuilla, sanotaan että Uudenmaan maakuntatunnukset on valittu äänestämällä. Myös kaikki maakuntajärvet on äänestetty vuonna 2011. Valinnan on voinut tehdä myös mm. asiantuntijaraati tai maakuntahallitus. Esimerkiksi Pirkanmaan maakuntaeläimen (valkohäntäkauris) on valinnut Maakuntahallitus. Maakuntakukat puolestaan nimesi vuonna 1982 Suomen Kotien Kukkasrahaston ja Suomalaisuuden liiton asettama maakuntakukkatoimikunta. Linnut on valinnut Lintuntieteellisten yhdistysten liitto (LYL, nykyinen BirdLife Suomi) vuonna 1985 yleisöäänestyksen perusteella. Mitään yhtenäistä tapaa tai valitsijatahoa ei siis ole ollut. …
Hannu Raittila on syntynyt Helsingissä 1956.
Hän on opiskellut historiaa ja filosofiaa Helsingin yliopistossa. Raittila on ammattikirjailija, joka kirjojen lisäksi tekee tekstiä radiolle televisiolle ja lehtiin.
Raittila on työskennellyt aikoinaan " mm. rakennuksilla, satamassa ja kirjapainossa vuosina 80-85, Aamulehden radio- ja tv-kriitikko sekä kolumnisti 85-90, vapaa kirjailija 90-." (Kuka kukin on 2003, Otava 2002)
Hannu Raittilan kirjallisesta tuotannosta löytyy tietoa mm. teoksesta: Kotimaisia nykykertojia 1-2/ BTJ kirjastopalvelu 2003.
Internetistä tietoa löytyy mm. WSOY:n sivuilta osoitteesta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=1&id=157&lastname=Raitt… ja Sanojen aika -tietokannasta osoitteesta
http://…
