Kyseinen teos löytyy Tampereen Yliopiston kirjaston käsikirjoitusarkistosta. Sieltä ei välitetä kaukolainoja. Jos haluaa tutustua teokseen paikan päällä, kannattaa soittaa etukäteen. Allan Rinteeltä on myös olemassa teos Käytännön merenkulkuoppia. Sen voi kaukolainata esim. Varastokirjastosta.
Vaski-kirjastoissa tätä kysymäänne kirjaa on yhteensä 10 kpl, juuri nyt ei yhtään hyllyssä lainattavissa. Siitä on ollut varaus ja kirja on noudettavissa-tilassa. Maskun kirjaston kokoelmissa kirja myös on, muttei tällä hetkellä paikalla. Järjestelmän mukaan näyttäisi olevan matkalla kotikirjastoon.
Sanaa sampio ei löytynyt käytettävissä olevista lähteistä: muun muassa Kielitoimiston sanakirja, Synonyymisanakirja, Vanhan kirjasuomen sanakirja ja Suuri kirosanakirja.
Todettakoon, että suomentaja on jo kuollut.
Missähän sarjan kirjassa tuo sanonta on? Valitettavasti meidän ei ole mahdollista lukea läpi sarjan kirjoja. Lisäksi Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluu englanninkielisen sarjan kahdeksasta kirjasta vain neljä.
Sahatoimintaa käsitellään mm. seuraavissa kirjoissa: Sipi, Marketta: Sahatavaratuotanto (1998), Mekaaninen metsäteollisuus 2 :Sahateollisuus /toim. Risto Juvonen (1986), Puutekniikka 2: Materiaalit /Kalervo Kuikka (1993), Puualan perusoppi 1 : Metsäteollisuus / Taisto Kemppainen (1978), Korhonen, Timo: Pyörösahan tuotantotekniikan perusteet (1980).
Näissä kirjoissa on selitetty ainakin osa kysymistäsi termeistä. Laajasti tietoa sahatoiminnasta ja sen historiasta löytyy esim. kirjoista Ahvenainen, Jorma: Suomen sahateollisuuden historia (1984) ja Mekaaninen puuteollisuus 1 / toim. Olli Heikinheimo (1964).
Ilman kuvaa tällaiseen kysymykseen vastaaminen on lähinnä arvailua, mutta ainakin rautayrtin (riippuverbena) punakukkainen lajike (muitakin värejä tunnetaan) täyttää mielestäni aika hyvin kuvaillut ominaisuudet.
Heikki Poroila
Kiitos kysymyksestäsi!
Suosikkikirjailijoitasi ovat Margaret Atwood ja Virginia Woolf ja toivoit käännöskirjallisuusvinkkejä. Rivien välistä luen, että saatat pitää tieteiskirjallisuudesta ehkä dystopioista mutta myös klassisesta ja laadukkaasta kaunokirjallisuudesta.
Mieleen tuli montakin kirjailijaa ja kirjaa mutta lähdin etsimään laadukasta ja ehkä lempikirjailijoidesi ajatusmaailmaan tai tyyliin sopivaa kirjallisuutta.
Kirjaston www.helmet.fi tietokannasta pääset kurkistamaan kirjojen kuvaluita tarkemmin kun kirjoitat hakukenttään kirjailijan nimen ja klikkaat listauksesta teoksen kansikuvaa.
Näitä kirjailijoita suosittelisin ”Atwoodin ja Woolfin hengessä”, lisänä esimerkkiteos mutta katso myös muita kirjailijoiden teoksia…
Eeva Norénin dekkareiden sekä Teuvo Masalinin teosten tapahtumapaikkana pidetään Kangasniemeä, vaikka sitä ei suoraan teoksissa mainita. Kangasniemeläiset lukijat kuitenkin tunnistavat kuntansa teksteistä.
Arto Paasilinnan teoksista ei löytynyt Kangasniemeä, vaikka Mikkelin ohi joissakin matkattiinkin, mutta esim. toinen savolainen kunta Kerimäki on tärkeä paikkakunta hänen teoksessaan Auta armias.
Markku Ropposen uudessa dekkarissa Kuhala ja viimeinen kesävieras (Tammi, 2004)tapahtuu murha Puulaveden rannalla, mutta varsinaisesti Kangasniemeksi paikkaa ei mainita.
Elämäkertojen ja muistelmien tapahtumapaikkana Kangasniemi on esillä mm. lukuisissa Otto Mannista ja hänen sukuaan käsittelevissä kirjoissa.
Tämä tilasto julkaistaan yleensä neljännesvuosittain. Jostain syystä nyt on viivettä. Viesti on mennyt eteenpäin joten todennäköisesti pian tulee loppuvuosikin nähtäväksi.
Seuraavassa luettelossa on muutamia Afrikan ja Aasian maiden kulttuureja ja uskontoja esitteleviä teoksia. Ne käsittelevät myös jossain määrin mystiikkaa ja noituutta. - Maailmankulttuurien aikakirja, Taikaratsu-satutapahtuma 5 - Kuuletko rummun kutsun?, Varto, Juha: Ihmisen tie 2 - " kolmas maailma", Itämaiden mytologia, Arvoituksellinen itä, Knappert, Jan: Taikaeläimiä ja pahoja henkiä, Cotterell, Arthur: Maailman myytit ja tarut.
Kyseessä on tämä teos:
Wahlström, Erik; Siipien kansa (suomentanut Kerttu Manninen, alkuteos: Gottfrid och Teodora)
Lasten keskus, 1996
"Harri on joka aamu Johannesta vastassa koulun pihalla, sillä parasta mitä hän tietää, on viedä Johannes poikien vessaan kiusattavaksi. Johannes yrittää puolustautua, ja suunnittelee jopa Harrin ampumista ukin vanhalla pistoolilla.
Mutta sitten Johannes jää auton alle. Hän herää pienessä huoneessa korkealla Johanneksenkirkon tornissa, ja hänellä on siivet. Viereisessä kammiossa asuu Teresa, jolla myös on siivet, ja koko kirkontorni on täynnä siipikansaa. Siipi-ihmisillä on yleensä valtavan hauskaa keskenään, mutta he myös elävät vaarallisesti."
Lähde: https://www.risingshadow.fi/library/book/1058…
Terhokodin verkkosivuilla kerrotaan heidän historiastaan näin:
"Suomessa Lääkintöhallitus julkaisi vuonna 1982 ensimmäiset terminaalihoidon ohjeet. Terminaalihoito käsitteenä vaihtui kuitenkin jo alkuvaiheessa saattohoitoon, Hospice toimintamallia osuvammin kuvaten. Lääkintöhallituksen, syöpäjärjestöjen ja oppilaitosten edustajat tekivät opintomatkan Lontooseen vuonna 1982. Osallistujat tekivät matkalta muistion, jossa he suosittelivat terminaalihoitokokeilun aloittamista Suomessa erillisen säätiön ylläpitämänä. Tampereella perustettiin Pirkanmaan hoitokotisäätiö vuoden 1984 lopussa ja Helsingissä perustettiin TERHO-säätiö syksyllä 1985. TERHO-säätiön säännöt vahvistettiin 10.10.1985. Pirkanmaan hoitokoti aloitti…
Kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kyseistä lorun tai runon sitaattia. Tietokannoistakaan ei ollut etsinnässä apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukija sen? Kenen kirjoittama ja mistä teoksesta?Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tässä Yliopiston Apteekin vastaus:
Yliopiston Apteekki on vuonna 1755 perustettu, Helsingin yliopiston omistama apteekki. Ensimmäinen Yliopiston Apteekki toimi Turun akatemian alaisuudessa.
Turun palon jälkeen Akatemia muutti Helsinkiin vuonna 1828. Yliopiston Apteekin sivuapteekit perustettiin 1950-luvulla alun perin lääkevarastoiksi eri puolille Suomea.
Nykyään Yliopiston Apteekki toimii 12 paikkakunnalla Suomessa. Kaikki Yliopiston Apteekin toimipisteet eivät sijaitse yliopistopaikkakunnilla, vaan apteekin nimi tulee omistajan, Helsingin Yliopiston, mukaan.
Täältä Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löytyi kirja Tuhkasta nousi Lappi: Lapin jälleenrakentamista sanoin ja kuvin. Kirja selvittää perusteellisesti Lapin jälleenrakennustyön. Kirjassa on kuva sivulla 155, jossa juna seisoo kiskoilla Kemijoen jäällä, ei siis ihan vedessä. Mahtaisiko tämä olla asiakkaan tarkoittama kirja. Kirjaa on hyllyssä 2 kpl, joten tänne voi lähettää kaukopalvelupyynnön.
Talvirenkaita on käytettävä joulukuusta helmikuun loppuun. Käyttöpakko koskee henkilö-, paketti- ja kokonaismassaltaan enintään 3,5 tonnin erikoisautoja sekä perävaunuja, joiden kokonaismassa on yli 750 kg ja enintään 3,5 tonnia. Jos vetoautossa on nastarenkaat on niitä käytettävä myös em. perävaunussa.
Renkaat voivat olla joko nastallisia tai nastattomia, talvirenkaassa on merkintä M tai MS. Talvirenkaiden kulutuspinnan pääurien syvyys on oltava vähintään 3 mm. Pääurilla tarkoitetaan leveitä uria noin kolmen neljänneksen leveydellä kulutuspinnan keskialueella.
Vesiliirron tai loskaliirron kehittymiseen vaikuttaa ratkaisevasti ajonopeus, sekä lisäksi renkaan malli, leveys ja varsinkin kuluneisuus. Siksi suositeltava urasyvyys onkin…
Lakimiesliiton kustannus on julkaissut vuonna 1996 Suomi-saksa-suomi : lakikielen perussanakirjan (isbn 951-640-789-7). Kirjaa ei ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa, mutta se löytyy mm. yliopiston kirjastosta ja eduskunnan kirjastosta.
HelMet-kirjastosta löytyvät lakikielen sanakirjat löytää haulla lakikieli sanakirjat.
Kartoitusta yleisesti olemassa olevista kannattaa kokeilla samoilla hakusanoilla eduskunnan kirjaston tai Helsingin yliopiston tietokantaan.
Eduskunnan kirjaston tietokanta: finna.fi
Helsingin yliopisto: finna.fi
Hei!
Tuo nykyisen nettikirjastomme ohjeistus on valitettavasti aika epäselvä. Kun unohdat salasanasi, ainoa tapa selvittää se on käydä henkilökohtaisesti kirjastossa, ota myös henkilöllisyystodistus mukaan. Emme lähetä salasanoja sähköpostitse tai puhelimella tietoturvasyistä.
Tuo "Unohditko salasanasi" koskee vain ns. toisia tunnuksia, jotka voit halutessasi luoda itsellesi verkkokirjastoa varten. Niillä onnistuu esim. kirjojen arvostelu, mutta mitenkään välttämättömät nämä toiset tunnukset eivät ole.
