Valitettavasti kirjaa on ollut pääkaupunkiseudun kirjastoissa ainoastaan yksi kappale ja se on kadonnut. Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmiinkaan sitä ei kuulu. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta voitte tilata sen Jyväskylän tai Oulun yliopistojen kirjastoista. Lisätietoa kaukopalvelusta osoitteessa
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ ja kaukopalvelulomake osoitteessa
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/kaukopalvelupyynto.asp Voitte myös halutessanne täyttää kaukopalvelulomakkeen jossakin kirjastossa virkailijan kanssa.
Pekka Tarkan teos ”Suomalaisia nykykirjailijoita” (Tammi, 2000; 6. uud. laitos) antaa ainakin jonkinlaisen vastauksen tähän, vaikka se ei olekaan enää aivan tuore. Toisaalta asia riippuu myös siitä, keneltä kysyy: Tarkan mielestä merkittävät kirjailijat saattavat olla jokseenkin erilaisia kuin vaikkapa fantasiakirjallisuutta tuntevan asiantuntijan. Siksi kysymykseen on vaikea vastata tyhjentävästi.
Dekkarikirjailijoita Tarkka ei ole kelpuuttanut mukaan kuin pari, mutta esimerkiksi Suomen dekkariseuran Vuoden johtolanka -palkinnon saaneiden listaa tutkimalla saa jonkinlaista käsitystä, keitä dekkaristeja on arvostettu. Lista löytyy osoitteesta http://www.dekkariseura.fi/jl_jlangat.html.
Yksi tapa tarkastella asiaa on katsoa Suomen…
Useilla sivustoilla on kuitenkin hyvin tietoa siitä sääntelystä jota pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin sovelletaan Suomessa. Tarpeellista tietoa on esimerkiksi seuraavilla sivustoilla:
Suomessa sisäministeriö on maahanmuutto-, pakolais- j a turvapaikka-asioita ohjaava ministeriö. Heillä on sivuillaan hyvin tietoa maahanmuutosta yleensä, mutta myös esim. turvapaikkahakijoiden vastaanotosta. Kuten sivulta käy ilmi, Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut antamaan kansainvälistä suojelua sitä tarvitseville. Perustana on Geneven pakolaissopimus, johon Suomi liittyi jo vuonna 1968.
Sisäministeriö - Maahanmuutto ja maahanmuuttopolitiikka: http://www.intermin.fi/fi/maahanmuutto
Sisäministeriö - Pakolaiset ja turvapaikanhakijat: http://…
Kirjailija Pekka Jaatisella on omat kotisivut, joilta löytyvät myös hänen yhteystietonsa.
http://www.pekkajaatinen.com/
Pekka Jaatiseen voi ottaa yhteyttä myös hänen virallisen Facebook-sivunsa kautta.
https://fi-fi.facebook.com/pekkajaatinenofficial/
Jaatinen on Johnny Kniga -kustantamon kirjailijoita, joten tietenkin myös kustantamon kautta voi yrittää saada häneen yhteyden.
http://www.johnnykniga.fi/kustantamo/yhteystiedot/
Kajaanin kaupunginkirjasto on palkannut yhden kesätyöntekijän, joka suorittaa pakollista opiskeluun kuuluvaa kirjastoharjoittelua. Muita kesätyöntekijän paikkoja Kajaanin kaupunginkirjastolla ei ole.
Videotaiteesta löytyy teoksia, mutta videotaiteen levityksestä ei löytynyt. Kävin läpi Helmet-haun sekä Helsingin yliopiston Helka-haun ja yliopistokirjastojen yhteistietokannan Lindan asiasanayhdistelmällä videotaide - levitys.
Kannattaa olla yhteydessä suomalaisen mediataiteen levityskeskus AV-arkkiin. Ainakin heidän vuosi- tai toimintakertomuksessaan saattaisi olla tietoja videotaiteen levityksestä. AV-arkin yhteystiedot http://www.av-arkki.fi/web/index.php?id=21
Mitähän oppilaitosta tässä tarkoitetaan?
Lähinnä kyseessä lienee (nykyinen) Sõjaväe Ühendatud Õppeasutus, joka nykyään sijaitsee Tartossa (Riia 12).
Tallinnassa on Viron itsenäisyydenaikana ollut sotilasoppilaitoksia ainakin seuraavissa osoitteissa:
Tehnika 18: vuosina 1919-1920 ; rakennus alkuaan rautatieläiskoulu
Tondi 51 ja 55: vuosina 1920-1940 ; rakennettu 1910-luvulla Venäjän sotaväen tarpeisiin
Kasetee 61 : vuosina 1992-1998 (Eesti Sisekaitse Akadeemia 1992-1993, Eesti Riigikaitse Akadeemia 1993-1998) ; rakennukset alkuaan neuvostoarmeijan käytössä
https://et.wikipedia.org/wiki/Kaitsev%C3%A4e_%C3%9Chendatud_%C3%95ppeas…
https://et.wikipedia.org/wiki/Tallinna_Transpordikool
https://et.wikipedia.org/wiki/Tondi_kasarmud
https://et.…
Hei,
uusi kirjastojärjestelmämme vaatii "uusimaan" kirjastokortin joka kolmas vuosi. Käytännössä se tarkoittaa, että kortilla olevat yhteystiedot ym. tarkistetaan ja ajantasaistetaan tarvittaessa. Kortin voi uusia seuraavan kirjastokäynnin yhteydessä palvelutiskillä tai neuvonnassa.
Ystävällisin terveisin,
Itse epäilisin juurikin noita pyyhekumeja tai ns. hajukumeja ja myös joitakin hajustettuja mustekyniä, niissä oli todella vahva tuoksu 1980-luvulla - tuo kukkaistuoksu kuvaa sitä hyvin! Muistan siis saman myös omasta lapsuudestani. Muistan myös että kyniä ja pyyhekumeja vaihdeltiin koulussa.
Lisää muistoja noista hajukumeista löytyy alla olevista linkeistä:
https://www.is.fi/perhe/art-2000006273859.html
https://www.facebook.com/80luku/posts/3287568771283233/
https://lapsuusmuistelua.vuodatus.net/lue/2013/10/hajukumit
https://ylioppilaslehti.fi/dev/2000/12/tuote-tyttojen-tuoksuva-tilpehooritaivas/
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/hajukumeista-tuli-aikuisten-naisten-kerailykamaa/794634bf-684c-3eeb-a7e8-…
Eihän tuo aivan ennenkuulumatonta ole, että käännösoikeudet kirjailijan tuotantoon siirtyvät kustantajalta toiselle. Goldingin meritrilogian tapauksessa menettelylle on kuitenkin varsin yksinkertainen selitys: ensimmäisen osan vuonna 1981 julkaissut Weilin+Göös luopui kaunokirjallisuuden kustantamisesta tyystin 1988 ja myi sekä kaunokirjallisuuden että lastenkirjallisuuden kustannusoikeutensa Gummerukselle, jonka kautta meritrilogian toinen ja kolmas osa sitten ilmestyivät 1990 ja 1991.
Trilogian ensimmäinen osa Rites of passage (Merimatka) sai ilmestymisvuonnaan kirjallisuusmaailman merkittävimpiin kuuluvan Booker-palkinnon, ja 1983 Goldingille myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto, joten voitaneen sanoa, että Goldingin tuotantoa…
Kirjastokortin omistaa noin 80% suomalaisista. (ks. http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/yleiset_kirjastot.html)
Tietysti säännöllisesti kirjastoa käyttäviä ei ole näin paljon, mutta toisaalta useimmissa kirjastoissa vasta kouluikäiset saavat kirjastokortin ja pikkulapset ovat varsin aktiivinen "lukijaryhmä".
Varsin käytetty palvelumuoto siis nämä kirjastot!
Ei valitettavasti löytynyt kaikenkattavaa listaa, mutta useita hyviä lähteitä kyllä. Tietoa itseoppineista kirjailijoista löydät Keski-kirjastojen tietokannasta asiasanalla kansankirjailijat.
Myös Suomalaisen kirjallisuuden seuran Kynällä kyntäjät -sivu listaa itseoppineita kirjoittajia: https://kynallakyntajat.finlit.fi/kansankirjoittajat
1800-luvulta peräisin olevalla kansankirjailija-sanalla oli pitkään vähättelevä kaiku. Nykyään, kun koulutustaso on noussut ja kirjoittajakoulutus yleistynyt, kansankirjailijan määritelmä on muuttunut. Kansankirjailija voi nykyisin tarkoittaa myös marginaalista kirjailijaa, joka ei julkaise tekstejään perinteisten kanavien kautta (vakiintunut kustantamo), vaan omakustanteina tai…
Kirkes-kirjastot eivät kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajakirjastoihin.
Voit antaa palautetta kirjastoauton aikatauluista alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella.
https://kirkes.finna.fi/Feedback/Home
Valitettavasti näitä satuja ei ole vielä löytynyt. Olen välittänyt kysymyksen valtakunnalliselle tiedonhakulistalle, jos joku tunnistaisi sadut, tai kenties joku palvelun lukija. Lisätiedot esimerkiksi siitä, olivatko sadut kasetilla vai CD:llä, yksittäisinä satuina vai osana kokoelmaa, tai siitä esiintyikö kertomuksissa selvästi ei-suomalaisia nimiä, voivat auttaa satujen löytymisessä.
Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla esimerkiksi Frank Piersonin vuonna 1976 ohjaama elokuva "A Star Is Born" (suom. "Tähti on syttynyt"), joskin muutama yksityiskohta myös poikkeaa kuvatusta. Aiheesta on tehty useampia samannimisiä versioita eri vuosina.
Elokuvan juonesta tarkemmin myös esimerkiksi Wikipediassa.
Kenties joku lukijamme saattaisi tunnistaa elokuvan vielä tarkemmin?
Tammikuu ilmestyi ensimmäisen kerran Ollin pakinakokoelmassa Puusta tyveen (1947). Sen jälkeen se on ollut mukana ainakin valikoimissa Viisikymmentä kimpussa (1956) ja Vastoin ohjeita : toiset sata parasta pakinaa (1994).
Skotlantilainen runoilija ja laulunkirjoittaja Robert Burns (1759 – 1796) tulkitsi ja muotoili uudelleen kansanlaulun "Ye Jacobites by Name". Burnsin versiosta en löytänyt suomennosta, kun kävin läpi Turun pääkirjastossa olevat Burnsin runojen suomennokset, joita ovat laatineet eri aikoina Yrjö Jylhä, Aale Tynni ja Valter Juva.Sivustolta https://lyricstranslate.com/en/robert-burns-lyrics.htmllöysin tiedon, että "Ye Jacobites by Name" on käännetty venäjäksi ja serbiaksi.
Evankelista Kathryn Kuhlmanin elämästä on suomeksi ilmestynyt ainakin kaksi kirjaa: Helen Koolman Hosierin teos Kathryn Kuhlman ja Benny Hillin Kathryn Kuhlmanin avattu testamentti. Hän on lisäksi itse kertonut elämästään kirjoissa Minun elämäni ja Kuolematon ihme.
Kaikkia näitä teoksia löytyy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista.
