Valitettavasti Reijo Taipaleen esittämän Tanssi (Baila morena) –kappaleen sanoja ei löytynyt. On etsitty nuottikirjoista, Taipaleen levyjen liitteistä ja karaokelistoilta, mutta turhaan.
Eikä nuottejakaan löytynyt tähän Rafael Garcia Ferron ja Roberto Livin kappaleeseen Baila morena.
Mitään yhtenäistä käsitystä ei varmasti ole olemassa. Suuri osa ei varmasti ajattele meitä lainkaan. Riku Rantala kirjoitti kolumnissaan Helsingin Sanomissa (28.3.2015), että suomalaisia ei pidetä maailmalla yhtään minään, koska Suomi on monille täysin tuntematon maa. Artikkeli löytyy (kirjautuminen tarvitaan) alta:
https://www.hs.fi/matka/art-2000002812140.html
Käsityksistä suomalaisista on kirjoitettu paljon. Alla linkit artikkeliin Etelä-Saimaasta (23.9.2017) ja bloggaaja Lena ajatuksiin:
https://esaimaa.fi/mielipide/kolumnit/c3d44546-6d3a-40f6-974e-452f5d0150a0
https://www.rantapallo.fi/lena/2015/03/30/mitas-ne-ulkomaalaiset-meista-suomalaisista-oikein-ajattelevat/
Kyseessä saattaisivat olla Eva Dahlgrenin Lasse & Urmas -kirjat. Niitä on ilmestynyt kolme: Täti Luun salaisuus (2004), Pennut pinteessä (2005) ja Puudelitähdet (2006).
Lisätietoa kirjoista esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub2ed85e0-41a1-49ae-9d41-ee429bd93178.
Pienessä taloyhtiössä ongelmat usein korostuvat.
Osakkaalla on kuitenkin oikeus poitää kiini seuraavista:
Hallinnoimisoikeuksina on pidetty mm. seuraavia oikeuksia:
oikeus osakekirjan saamiseen
oikeus osakeluettelomerkintöjen ja muiden vastaavien tekemiseen
oikeus osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä osakasoikeuksia
oikeus vaatia haluamansa asian käsittelyä yhtiökokouksessa
oikeus saada määrätyissä tilanteissa henkilökohtainen kutsu yhtiökokoukseen
oikeus moittia yhtiökokouksen päätöstä ja vaatia sen muuttamista
oikeus vaatia kanteella yhtiöjärjestyksen kohtuullistamista
oikeus vaatia uuden asunto-osakeyhtiölain 9-luvun 13 §:n tarkoittamissa tapauksissa erityistä tarkastusta Omataloyhtiö
Kannattaa myös lukea…
Laulu "Riennämme" tai "Riennämme innoin" sisältyy esimerkiksi "Matin ja Maijan laulukirjaan" (Kokonuotti, 1990), mutta sanoitus löytyy myös "Suomen Urheilulehden" numerosta 15 vuodelta 1909. Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston Digitaalisissa aineistoissa (https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu). Sanojen kirjoittajasta ei ole tietoa.
Samalla melodialla lauletaan monia muitakin lauluja, esimerkiksi ruotsalaista onnittelulaulua "Ja, må han leva" tai "Ja, må hon leva". "Suuressa toivelaulukirjassa", osassa 23, sen sanoitus on tällainen:
"Ja, må han leva, ja, må han leva, ja, må han leva uti hundrade år! Ja visst ska han leva, ja visst ska han leva, ja visst ska han leva uti hundrade år."
Lähde:
Digi.kansalliskirjasto.fi…
Holhouksenalaisuus lakkasi Suomessa olemasta äänioikeuden este vuonna 1972.
Lakikansanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta 358/1972
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1972/19720358
lisätietoa artikkelista:
Liisa Nieminen, Anna Mäki-Petäjä-Leinonen: ”YLEINEN, YHTÄLÄINEN ÄÄNIOIKEUS”, Muistiliitto, blogi.
https://www.muistiliitto.fi/fi/muistiliitto/ajankohtaista/muistiliiton-…
Eduskunnan kirjaston tietopalvelusta kysyttyä:
Miten yleinen ja yhtäläinen äänioikeusikä on kehittynyt viimeisen sadan vuoden aikana?
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/tietopalvelult…
Kyseessä on Bertolt Brechtin runo Tuleville sukupolville (An die Nachgeborenen) vuodelta 1939.
Runon on suomentanut Brita Polttila. Voit lukea runon teoksesta Bertolt Brecht: Runoja 1914-1956 (1964, useita lisäpainoksia).
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla:
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.lyrikline.org/de/gedichte/die-nachgeborenen-740
Kyseinen kohta Publius Vergilius Maron Georgicassa kuuluu Teivas ja Päivö Oksalan suomentamana seuraavasti:
”Maecenas, mikä saa vihannoimaan laihot ja milloin
aika on kääntää maa, jalaviin pyhä kietoa köynnös..."
Publius Vergilius Maro: Georgica : laulu maanviljelijän työstä (suomentaneet Teivas Oksala & Päivö Oksala ; johdanto ja selitykset: Teivas Oksala & Maija-Leena Kallela, 2020), s. 37
Tässä joitakin kaivoksia ja kaivosteollisuutta eri näkökulmista käsitteleviä kirjoja. Bassey, Nnimmo: Kiehuva ja köyhtyvä Afrikka : raaka-aineteollisuuden aiheuttamat tuhot ja Afrikan ilmastokriisi (Like, 2014)Afrikan luonnonvarojen, kuten fossiilisten polttoaineiden, alkuperäiskansojen metsien ja muiden resurssien hyväksikäyttö palvelee pääasiassa muita kuin paikallisia asukkaita. Luonnonvarojen hyödyntämisen karmivat jäljet eri puolilla Afrikkaa ovat länsimaisen hyvinvoinnin hinta.Kaivos koettuna (Lapland University Press, 2018)Kaivostoiminta herättää paljon tunteita. Kaivos lupaa alueelle elinvoimaisuutta, työpaikkoja ja taloudellista kasvua. Samalla se vaikuttaa ratkaisevasti alueen asumiseen, elinkeinoihin, luonnonsuojeluun ja…
Näyttäisi siltä, että Suomessa on saatavissa vain Kuopion varastokirjaston kappale:
Tahan, Malba: The man who counted: a mathematical adventures. Canongate Press 1995. Voit pyytää sen sieltä kaukolainaksi tällä lomakkeella:
http://www.lib.hel.fi/kaukopal/pyynto.htm tai tietysti myös lähimmän kirjastosi kautta.
Malba Tahan on brasilialaisen Júlio César de Mello e Souzan (1895 - 1974) salanimi. Portugalinkielisen alkuteoksen nimi on O Homem que Calculava
http://athena.mat.ufrgs.br/~portosil/malba.html
Teos on käännetty usealle kielelle, englanninkielisenä sitä on myynnissä esim. Amazon –verkkokirjakaupassa http.//www.amazon.com
Jos haluat ehdottaa kirjaa hankittavaksi Helsingin kaupunginkirjastoon, voit tehdä sen tällä lomakkeella: http://…
Maakuntakirjastojen kokoelmista löytyi kaksi Cole Porterin elämäkertaa:
Schwartz, Charles: Cole Porter: a biography (New York 1977) sekä
Hubler, Richard G.: The Cole Porter story.
Kirjat saa kaukolainaksi Porin kaupunginkirjaston kautta; kaukolainan hinta on 4 euroa.
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Kansallisarkistoon, josta löytyy sukututkimuksen keskeisin lähdeaineisto. Kansallisarkistosta löytyvät 1600-luvun sotilsasiakirjat. Suomea koskevia asiakirjoja on myös Tukholman Krigsarkivetissa.
Kansallisarkisto:
http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/tietopalvelu/sukututk…
Lähteet: http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/aineistojakoko/
http://www.sota-arkisto.fi/inet/aineistojakokoelmat.htm
Suomalaista sivustoa en onnistunut löytämään, mutta tässä pari sivustoa, joista toinen tarjoaa palvelua suomeksi ja toisessa on mahdollista valita maarajauksella suomalainen kirjeenvaihtoystävä:
http://www.ipfworld.com/background-fi.html
https://www.penpalsnow.com/index.html
Hei,
Kirjaa näkemättä on vaikea ottaa kantaa siihen, millainen ratkaisu olisi tehon kannalta paras, se riippuu niin paljon kirjasta. Suosittelenkin lähettämään tekstin ammattilaisen luettavaksi ja kommentoitavaksi, jotta voit saada parhaat mahdolliset vinkit käsikirjoituksesi kehittämiseksi edelleen. Alla muutamia arvostelupalvelua antavia tahoja taksoineen:
Suomen Elämäntarinayhdistyksen arvostelupalvelu: https://elamantarinayhdistys.wordpress.com/arvostelupalvelu/
Nuoren Voiman Liiton arvostelupalvelu: https://nuorenvoimanliitto.fi/arvostelupalvelu
Kriittisen Korkeakoulun arvostelupalvelu: https://kriittinenkorkeakoulu.fi/kriittinen/arvostelupalvelu/
Mari Mörön arvostelupalvelu: https://www.marimoro.fi…
Sitaatti on peräisin Euripideelta, näytelmästä Hekabe. Kokonaisuudessaan näytelmä ilmestyi suomeksi vasta vuonna 2020 Vesa Vahtikarin kääntämänä. Tätä varhaisempi sitaatin suomennos löytyy ainakin Carl Saganin Ensimmäinen yhteys -romaanin kymmenennen luvun alusta, kaiketikin suomentaja Hanna-Liisa Timosen englannin kielestä kääntämänä: "Petämmekö, uskoessamme että jumalia on, me itseämme haurain haavekuvin ja valhein, kun kerran maailmaa hallitsevat vain muutos ja piittaamaton sattuma?"
Muistikuva on aivan oikea: Valistus julkaisi vuonna 1956 Maija Kuusen laatiman vihkosen Maantietoa laulaen : maantiedon keskeistä nimistöä tuttujen laulujen sävelmiin riimiteltynä. Sen 50 laulun avulla oli mahdollista painaa mieleensä esimerkiksi Suomen tuntureita ja muita kohoutumia Rati riti rallan, Suomen ulkosaaria Hämä-hämähäkin ja Suomen rautateitä Minä olen pikkupoika posteljoonin sävelin.
Kyseisten säkeiden kirjoittaja on Anna-Mari Kaskinen. Tieto löytyi Vaski-kirjastojen aineistohausta kirjoittamalla kolme ensimmäistä sanaa hakukenttään. Runon kaikki kolme säkeistöä on painettuna ainakin Kaskisen kokoelmassa Jos jäisi yksi sana: valittuja runoja ja lauluja. Jos jäisi yksi sana : valittuja runoja ja lauluja | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotKirjaan voi tehdä varauksen verkkokirjastossa edellä olevan linkin kautta tai voit tiedustella kirjaa lähimmän Vaski-kirjastosi neuvonnasta. Tällä hetkellä Turun pääkirjaston hyllyssä on kolme kappaletta kyseistä kirjaa ja varastossakin kaksi. Mainittua runoa voi kuunnella laulettuna versiona esimerkiksi Youtubessa: Muistoja mieleeni tulvahtaa - Kangasalan…
Verkkojulkaisussa "Eurooppalaisen merkistön merkkien suomenkieliset nimet" http://www.ling.helsinki.fi/filt/info/mes2/merkkien-nimet.html mainittu merkki (Unicode 2021/double dagger) on saanut suomenkielisen käännöksen kaksoisristi.
Kouvolan pääkirjastossa on yksi pöytätietokone ja yksi kannettava tietokone, joilla voi tulostaa Internetistä. Kannettavalla tietokoneella pystyy tulostamaan myös muistitikulta. Hinta 50 senttiä per sivu.
Alla olevista kirjoista löydät apua työhösi. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Ihmeellinen ihminen / [Anders Enevold ... et al.
- Keho : anatomia ja fysiologia / Heidi Vierimaa, Mirja Laurila
- Paviaaneja, punaviiniä ja puutarhanhoitoa : esseitä ihmisen biologiasta / Seppo Turunen
- Ihminen : kuinka keho toimii / James Cracknell
- Ihminen läpikotaisin / [teksti:] Walter Nienstedt
- - Neandertalilainen : kadonnutta perimää etsimässä / Svante Pääbo
- Kaikki evoluutiosta / toimittaneet Ilkka Hanski, Ilkka Niiniluoto & Ilari Hetemäki
