Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastossa on asiakkaiden toiveesta otettu käyttöön varausten nouto itsepalveluna. Nykyinen vanhentunut kirjastojärjestelmämme ei mahdollista muuta systeemiä asiakkaan identifioimiseen. Varattu aineisto ei näy muille asiakkaille, vain asiakkaan nimi. Vähentyneiden henkilöstöresurssien vuoksi joudumme miettimään uusia tapoja tuottaa palveluita asiakkaille ja tämä kokeilu on yksi niistä.
Jos asiakas ei halua käyttää itsepalvelunoutoa, hänen tulee valita noutopaikaksi pääkirjaston media- ja musiikkiosasto tai joku lähikirjasto, josta saa jatkossakin palveluna varauksensa.
Mieleenne iskostuneen runon on kirjoittanut nimimerkillä Suonio runoillut Julius Krohn. Se on alun perin julkaistu Suonion vuonna 1880 julkaistussa lastenrunokokoelmassa Kylän lapset.
Hilkka Finnen kuvittama vuoden 1918 laitos Kylän lapsista löytyy digitoituna Kansalliskirjaston ylläpitämästä Doria-palvelusta. Kysymyksen runo on sivulla 30.
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fd2010-00000124
Myös logoilla voi olla tekijänoikeussuoja ts. niiden muokkaaminen ei ole sallittua.
Tekijänoikeuslaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404 .
Elinkeinoelämän keskusliiton julkaisemassa Yrityksen tekijänoikeus -oppaassa sanotaan, että logo voi saada tekijänoikeussuojan, jos se ylittää teossuojan. Logo voi olla myös suojattu tavaramerkkisuojalla https://ek.fi/wp-content/uploads/yrityksen_tekijanoikeusopas1.pdf
https://euipo.europa.eu/ohimportal/fi/web/observatory/faqs-on-copyright…
https://www.minilex.fi/a/tavaramerkin-loukkaus-voi-aiheuttaa-vakavia-se…
Lisää tekijänoikeudesta http://www.tekijanoikeus.fi/
Ainakaan Suomen kansallisbibliografian eli Fennica-tietokannan mukaan Kaisa Niemi ei ole pseudonyymi eli salanimi tai nimimerkki. Kaikki salanimet eivät toisaalta tule tietokannan ylläpitäjien tietoon tai siinä voi mennä vuosikymmeniä. Kariston julkaisemat kirjat näyttävät kaikki kuuluvan ns. romanttisen viihteen piiriin, ja sitä on kirjoitettu Suomessakin aika paljon salanimen suojasta. Kaisa Niemestä on todennäköisesti jotain lisätietoja vuonna 1999 julkaistussa kirjassa Kotimaisia naisviihteen taitajia, se kannattaisi kysyjän tarkistaa (itselläni ei sitä nyt ole käden ulottuvilla). Kirja on helposti saatavana HelMet-tietokannan kautta.
Heikki Poroila
Karhua on nimitetty äijäksi Pohjois-Pohjanmaalla niin arkikielessä kuin loitsuissakin (lähde: Kalevalaseuran vuosikirja 48, s. 77, 1968). Karhun lukuisista nimityksistä löytyy tietoa myös mm. Ylen Aristoteleen kantapäästä, jossa on haastateltu Helsingin Yliopiston uskontotieteen perustajaprofessoria ja Lapin yliopiston ja Pohjoisen kulttuuri-instituutin pohjoisen etnografian professoria Juha Pentikäistä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/10/aristoteleen-kantapaa-otso-mes…
Helmet-aineiston hakulaatikko ei ole kadonnut. Sen päälle oli joutunut harmaa 0ohjelaatikko, jonka voi sulkea ruksista painamalla. Hakulaatikko aukeaa, kun klikkaat tai näpäytät suurennuslasin kuvaa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Arkeologissa tutkimuksissa on löydetty raajaproteeseja jo ennen ajalaskumme alkua - varhaisimpia raajaproteeseja ovat egyptiläisen jalosukuisen naisen varvasproteesi 950–710 eaa ja Rooman aikainen alaraajaproteesi 2000 vuoden takaa. Ensimmäinen dokumentoitu proteesin käytön esimerkki on Puunilaissodassa 218-210 eaa kätensä menettäneestä roomalaisesta kenraalista Marcus Sergiuksesta, joka pystyi proteesin avulla jatkamaan sotapalvelustaan ja käyttämään kilpeään. Proteesit olivat näihin aikoihin tehty puusta ja tarkoituksena tuomaan tukea tai korvaamaan puuttuva raajan muoto toiminnallisuuden sijaan.
Proteesin tekniikan kehitys on kuitenkin varhaisista maininnoistaan ollut hidasta, sillä keskiaikaisetkaan proteesit eivät juurikaan eronneet…
Esine näyttää moottoripyörän ketjujen korjaamiseen käytetyltä työkalulta, ks. alla olevat linkit:
https://www.ebay.com/itm/155287800121
https://bigl.ua/p1617705493-instrument-dlya-vybivaniya
Ikävä kyllä kaiken kattavaa teosta Ruotsin taidehistoriasta ei ole suomeksi.
Ruotsiksi on kirjastojen kokoelmissa laajojakin ruotsalaisesta taiteesta kertovia teossarjoja. Pohjoismaisesta maisemamaalauksesta löytyy teos 1800-luvulta, mutta ei 1900-luvulta.
Yksittäisistä taiteilijoista kuten Carl Larssonista, Lars Jonssonista tai Anders Zornista löytyy tietoa suomeksi, samoin näyttelyjulkaisuja eri aiheista tai aikakausista on jonkin verran. Suomeksi on tietenkin laajoja teoksia ja teossarjoja maailman taiteesta, mutta niissä eri maista kertovat osiot ovat luonnollisesti suppeita.
Tässä muutama kirja poimittuna Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista - toivottavasti näistä on apua (suluissa painovuosi) :
YLEISTÄ AIHEESTA :
1. POHJOISMAIDEN…
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on suosittu ja se on vakiinnuttanut asemansa suomalaisen kirjastopalvelun alalla. Palveluun tulee vuosittain aina hieman enemmän kysymyksiä kuin edellisvuonna, vuonna 2004 lähetettiin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta vastaus 3514 kysymykseen. Asiakkailta tullut palaute on yleisesti ottaen varsin positiviista.
Kirjastot.fi-sivuston Kysy kirjastonhoitajalta on suomalaisten kirjastojen yhteinen tietopalvelu ja se on tässä muodossaan toiminut vuodesta 1999 alkaen. Mukana on tällä hetkellä, vuoden 2005 alussa, 34 yleistä kirjastoa ja 2 erikoiskirjastoa. Tänä vuonna suunnitelmissa on testata, kuinka palveluun voitaisiin yhdistää chat-tietopalvelu.
Tietoa verkkotietopalvelusta yleensä löytyy Kirjastot.fi-…
Lukitus ei koskaan vanhene vaan pysyy voimassa siihen asti, kun käyttäjä itse poistaa lukituksen.
Kun et kertonut kirjastokorttisi numeroa etkä sitä, mistä nuoteista oli kyse, en valitettavasti pysty varmuudella sanomaan, mitä tässä on tapahtunut. Varmistitko, että lukitus onnistui? Varaustahan ei lainkaan pysty lukitsemaan esimerkiksi silloin, jos kyseisestä teoksesta ei ole varausjonoa ja jos sitä on jossakin kirjastossa hyllyssä. Kirjaston henkilökunta ei myöskään pysty poistamaan lukitusta, vaan sen voi tehdä vain asiakas itse. En siis oikein keksi muuta mahdollista selitystä kuin sen, että lukitus ei jostakin syystä alun alkaenkaan onnistunut.
Riippuu minkä vuoden kantakortista on kyse, mutta esimerkiksi vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön merkitykset ovat seuraavat:
64. Keuhkopussin sairaudet (Affectiones pleurae). E-luokka merkitsisi tarkastustilaisuudessa palveluun kelpaamattomaksi todettua, mutta määräajan kuluttua uudelleen tarkastettavaksi määrättyä.
B II 65a. Vieras esine keuhkoissa (Corpus alienum pulmonis). Leikkaukseen soveltumattomat tapaukset, joissa esiintyy usein toistuva katarri tai lievähköjä oireita (kipuja), 1/2-1 vuoden kuluttua.
Helmet-kirjastoista kyseinen kappale nuotteineen ja sanoineen löytyy ainakin teoksesta Suuri toivelaulukirja 6. Tässä on linkki teoksen tietoihin Suuri toivelaulukirja 6. Voit katsoa listasta onko teos omassa lähikirjastossasi tai voit tehdä varauksen.
Hei,
Reijo Mäen dekkareita voitte etsiä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi siten, että kirjoitatte "asiasana tai luokka" kohtaan Jussi Vares - jotkut dekkarit on luetteloitu myös päähenkilön mukaan tietokantaamme.
Pääsette katsomaan myös kirjojen saatavuustietoja ja hyllyssä olevaa aineistoa voi puhelimitse varata itsellen joko siihen kirjastoon missä kirjaa on tai pyytää lähettämään sen itseään lähimpään kirjastoon. Tämä on maksutonta. Mikäli olette kiinnostunut kirjasta, joka on kaikkialta lainassa, varaus tehdään jossain kirjastossa paikanpäällä, ja silloin varausmaksu on 0.80 €.
Prosessi voi jonkin verran poiketa eri kunnissa, mutta menee yleisesti seuraavasti:
Kirjaston budjetti eli talousarvio laaditaan osana kunnan talousarviota. Talousarvion avulla kunta toteuttaa strategiaansa, joten lähtökohta kunnan talousarviolle löytyy strategiasta ja siihen määritellyistä strategisista painopisteistä.
Hyvissä ajoin kuluvan vuoden alussa talousarviotyötä aloitellaan kartoittamalla eri palveluille tai palvelualueille kohdistuvia toimintamuutoksia tulevalle vuodelle. Toimintamuutokset voivat olla lainsäädännön tuomia tai muita muutoksia toimintaympäristössä. Kirjaston osalta toimintamuutoksia voivat esimerkiksi olla tiedossa olevat tekijänoikeuteen liittyvät sopimukset Kopioston tai Sanaston kanssa tai tilamuutokset ja…
Joissakin muslimimaissa nimen antaminen lapselle on erityinen tapahtuma, jota tavallisesti juhlitaan seitsemäntenä päivänä syntymän jälkeen. Sukulaiset ja ystävät kokoontuvat lapsen vanhempien luona ja joidenkin Koraanin kappaleiden lukemisen jälkeen lapsen isä ilmoittaa lapsen nimen. Tämän jälkeen on juhlat.Muhammed omaksui Ibrahimilta. eli Aabrahamilta, ympärileikata poikalapset. Pohjoismaissa tämä operaatio voidaan tehdä sairaalassa joitakin päiviä lapsen syntymän jälkeen.https://www.islamopas.com/cermoni.html Juutalaisuudessa poikien ympärileikkaus brit mila (ברית מילה) suoritetaan kun poikalapsi on kahdeksan päivän ikäinen. Tämän taustalla on, että Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan jokainen juutalainen poikalapsi on…
Kanadansuomalaisia etsittäessä Suomen suurlähetystö Ottawassa ohjaa eteenpäin http://www.finland.ca/public/default.aspx?nodeid=36035&contentlan=1&cul… . Tällä sivustolla on hakumahdollisuus http://www.finland.ca/public/default.aspx?nodeid=36035&contentlan=1&cul… .
Myös mormonikirkon sukututkimusohjelmalla voi etsiä sukulaisia eri puolilta maailmaa https://familysearch.org/search .
Kanadan sukututkimussivusto http://www.rootsweb.ancestry.com/~canwgw/ . Kanadan valtionarkisto http://www.collectionscanada.gc.ca/
Suomen aatelisista on tietoa suvuittain ja sukuihin kuuluvista henkilöistä.
Sukujen nimistä ja sukuihin kuuluvista henkilöistä saa tietoa verkkoartikkelista ja painetusta Suomen aateliskalenterista, josta uusin on vuodelta 2016. Aateliskalenterissa on tietoja myöa sukujen henkilöistä.
Aateliskalenterin 2013 mukaan sukuja on seuraavasti:
Ruhtinas = 1
Kreivit = 11
Vapaaherrat = 63
Ritari- ja aatelismiehet = 282
Osaan aatelissukuja ei synny enää uusia jäseniä. Tässä yhteydessä sanotaan, että suku on sammunut.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_aatelissuvuista
