Kysymänne Suuri Käsityö-lehden numeroa on tällä hetkellä (29.1.2015 klo 13:20) paikalla Tikkurilan, Kallion, Käpylän ja Puistolan kirjastoissa. Espoon ainoa numero kyseistä lehteä on Kirjasto Omenassa, mutta se on lainassa. Mikäli ette näe Helsingin ja Vantaan osalta lehtien tarkkoja tietoja, voitteko kokeilla toisella internet-selaimella, toimisiko palvelu siinä oikein?
Lehden tarkalla numerolla hakua ei voi tehdä, ainoastaan lehden nimellä.
Lehtien varaaminen tapahtuu seuraavasti:
Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden tiedot ja napsauta painiketta Varaa. Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta Jatka. Nyt näytölle ilmestyy…
Soitto on tehtävä, jotta kirja varmasti löytyy hyllystä ja sen voi
varata kyseiselle asiakkaalle. Voi olla, että vaikka kone sanoo kirjan olevan hyllyssä, niin se on jo toisen lainaajan kädessä ja näin ollen jo varattu, vaikkei vielä lainattu. Vaikka yleisöpääte kertoo jonkin kirjan olevan hyllyssä, kannattaa aina soittaa ja varata kirja omalla nimellään, jotta varmasti saa sen.
Ylempi merkki on Wikipedian taulukoiden perusteella kirjain p, merkin yleisempää symbolimerkitystä ei tiedetä. Alempaa kuviota vastaavaa merkkiä en kyennyt taulukoista löytämään, vaikka sen perusrakenne viittaa h-kirjaimeen. Riimukirjoitusta on toisaalta harrastettu niin pitkän ajan ja eri puolilla, ettei Wikipedian listaus välttämättä ole täydellinen.
Heikki Poroila
Nyt olisi tarjolla kaksi vaihtoehtoa: Ingpen, Robert Joutonalle (suom. Hannele Huovi), Weilin + Göös 1987 tai Craft, Ruth Talvinalle 1975. Voisiko kirja olla jompikumpi näistä?
Ikävä kyllä kyseistä signeerausta ei löytynyt. Katsoin Signaturer.se - Porslins- och Keramikstämplar -sivustolta sekä teoksesta Salakari & Kalha: "Keräilijän aarteet - Kupittaan Savi" (WSOY, 2011). Kirjassa mainitaankin, että tehtaan puumerkeistä ei ole kattavia luetteloita.
Voit koettaa etsiä tietoa Googlen kuvahaulla. Liitteeksi laittamaasi kuva ei tuottanut tulosta, mutta ota kuva lautasen kuvapuolelta ja etsi sillä, jospa silloin onnistuisi. Hinta-arviota voi kysellä vanhojen tavaroiden kaupasta tai huutokauppakamareilta.
Kerimäen kirkon tapulin näköalatasanteelle on päässyt kiipeämään viimeksi vuonna 2004. Sen jälkeen kiellettiin pääsyn tapuliin, sekä myös kirkon parville. Syynä tähän oli, että portaat ovat niin jyrkät ja kapeat, että ne eivät täytä poistumistiemääräyksiä. Tieto on saatu Kerimäen seurakuntamestari Sami Liukulta.
Kiitokset hankintaehdotuksestasi, oletettavasti tarkoituksesi oli kohdistaa se Helsingin kaupunginkirjastolle. Kirjastolle voi tehdä hankintaehdotuksia. Kirjastot päättävät aineiston ostoista itse. Kirjastoissa on valmis lomake ehdotuksen tekemistä varten, ja sen voi tehdä myös Internetin välityksellä. http://www.lib.hel.fi/hankinta/hankintatoive.htm Ensin kannattaa tarkistaa aineistotietokannastamme, onko teos kirjastossa ennestään.
PIKI-verkkokirjasto on osoitteessa http://piki.verkkokirjasto.fi
Tällä sivulla voit hakea Pirkanmaan kirjastojen kirjoja ja muuta aineistoa. Käytettävissä on sekä yksinkertainen että tarkempi haku. Molemmat löytyvät PIKI-verkkokirjaston sivun yläreunasta. Sivun yläosan palkissa on paljon kiinnostavaa asiaa - sekä tietoa esim. kirjastojen aukioloajoista että vinkkejä lainattavaksi.
Kysy lisää, kun käyt kirjastossa!
Tiistain 1.12.1925 Savon Sanomat nro 136 (laajuus 4 sivua) on Kuopion kaupunginkirjastossa sekä mikrofilminä että sidottuna paperisena lehtivuosikertana.
Mikrofilmistä voitte saada A3-kokoiset paperijäljenteet Kuopion kaupunginkirjaston lehtisalista. Sivuja lehdessä on neljä, joten jäljenteet maksavat noudettaessa yhteensä neljä euroa. Mikrofilmistä otetut paperijäljenteet ovat valitettavan tummia.
Voitte myös tutustua suurikokoiseen sidottuun paperiseen lehtivuosikertaan Kuopion kaupunginkirjaston lehtisalissa ja ottaa halutessanne valokuvia sivuista.
Kuopion kaupunginkirjasto lehtisalin verkkosivu: http://kirjasto.kuopio.fi/P%C3%A4%C3%A4kirjastolehtisali
Tarkoitat varmaan animismia eli luonnonpalvontaa. Siitä ei näytä löytyvän kovin hyvin tietoa suomeksi. Tässä muutama kirjallisuusvinkki:
Maan energiat [Helsinki] Lademann [1993] Sarja: (Mystiikan maailma)
Raahen kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä paikalla, meillä ei sitä ole.
Nevill Drury: Samanismi, Otava (1993)
Sigmund Freud: Toteemi ja tabu, Love kirjat (1989)
T. I. Itkonen: Suomen lappalaiset osa 2, WSOY (1984 2.p.)kerrotaan saamelaisten luonnonpalvonnasta mm. seidoista.
Kaunokirjallisuutta:
Veikko Haakana: Seita lähtee liikkeelle, Karisto (2000)
Sue Harrison: Jokien laulu, WSOY (1999)
Sue Harrison: Tuulten viesti, WSOY (2000)
Etsin myös netistä hakusanoilla animismi ja luonnonpalvonta, mutta ei tullut kovin hyviä linkkejä, tässä…
Kirjailijatietoa kannattaa etsiä Kirjasampo-palvelusta. Sisko Istanmäestä, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175997492568
Myös kustantajat antavat yleensä kuvauksen kirjailjoista, joiden teoksia kustantavat, https://www.tammi.fi/kirjailija/sisko-istanmaki
Lehdistä ja uutispalveluista kannattaa myös etsiä. Sisko Istanmäestä löytyy pari mielenkiintoista videota,Ylen Areenan ohjelma, https://areena.yle.fi/1-4329493 ja Youtubessa Sisko Istanmäki; lempipaikkani https://www.youtube.com/watch?v=fF6S_blYGvQ
Pienemmille lapsille sopivat esim. Katie Daynes ; kuvitus Christine Pym ; suomentanut Sanna Hytti: Miksi eliöt kuolevat, Avril McDonald ; kuvitus: Tatiana Minina ; suomennos: Arja Pikkupeura ; tehtävät: Liisa Ahonen: Jukka Hukka ja Iso Hukka : menetyksestä ja surusta selviäminen sekä Susan Varley ; suomentanut Erja Melville: Mäyrän jäähyväislahjat
Vähän isommille esim. Nora Schuurman: Auringonkukkatalvi, Jenny Jägerfeld ; suomentanut Katriina Kauppila Comedy queen tai Jenna Miettinen: Liian nuori
Hakusanana Helmetissä voi käyttää surutyö ja rajata lastenkokoelmaan. Helmet hakutulos
Espoosta ja ja pääkaupunkiseudulta löytyy useista kirjastoista kirjankierrätyspisteitä. Tuo niihin kohtuullinen määrä kirjoja kerralla ja sen kuntoisia ja sisältöisiä, että voisit viedä ne omaan kotiisi ilolla. Oheisesta listauksesta löydät koko maan kirjastojen kierrätyshyllyt.
https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/kirjakierratyspiste
Tähän kysymykseen emme valitettavasti löydä vastausta. Milne: Nalle Puhin mietekirja (suom. Kersti Juva) on tutkittu.Nalle Puh -mietelauseet ovat usein vapaasti muokattuja tai englanninkielisestä fanikulttuurista suomennettuja, ja siitä syystä "virallista" suomennosta ei aina löydy.
Aino Kallaksen julkaistut päiväkirjat päättyvät vuoteen 1931.
Teokset ovat:
Päiväkirja vuosilta 1987-1906, Otava 1952
Päiväkirja vuosilta 1907-1915, Otava 1953
Päiväkirja vuosilta 1916-1921, Otava 1954
Päiväkirja vuosilta 1922-1926, Otava 1955
Päiväkirja vuosilta 1927-1931, Otava 1956
ja uudempi painos, jossa on Kai Laitisen esipuhe, lisäyksiä ja huomautuksia:
Elämäni piväkirjat 1,1987-1916, Otava 1978
Elämäni päiväkirjat 2, 1917-1931, Otava 1978
Kirjoita hakuun "ääniraita saksa" = saksankielinen elokuva.
Rajaa sen jälkeen halutessasi Lastenkokoelmaan, elokuviin ja DVD formaattiin.
Löysin 250 elokuvaa, joista iso osa on tietysti liian pienille tarkoitettuja, mutta osa ehkä sopisi myös yläasteelaisille esim. Momo, Elämä pelissä ja Beethoven.
Tässä vielä linkki hakutulokseen:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%C3%A4%C3%A4niraita%20saksa…
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei näytä juuri löytyvän teoksia aiheestasi. Ainoa kirja ,joka edes sivuaa aihettasi on Kosunen, Elise: Teini-ikäisten raskaudet ja ehkäisy, Stakes, Helsinki, 1993.
Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy seuraavia teoksia: Mäkelä, Minna: Nuori äiti : sosiaaliset verkostot teiniäidin elämänkaarella, Helsinki Helsingin yliopisto 1994 (Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto)// Vikström, Gun Tonårsmödrar och socialt stöd : en jämförelse mellan tonårsmödrar och äldre mödrar, Helsinki : Helsingin yliopisto, 1997 (Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto).
Aleksi-tietokannasta löytyy seuraavat artikkeliviitteet: Ikonen, Mari: Tyttö, joka tahtoi äidiksi, Kaks' plus, 1999, n:o 12, s. 92-95// Solttila,…
