Ava Dellairan teoksia ei ole suomennettu, Suomen kansallisbibliografia Fennicasta https://finna.fi ei löydy yhtään Dellairan teosta. Englanninkielisenä Love Letters löytyy useammastakin kirjastosta, niitä voi katsella monihaku Frankista. Voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön omaan kirjastoosi, ja tilaamme sen sinulle muualta Suomesta. Kaukolaina maksaa Lappeenrannan kaupunginkirjastossa 5 euroa.
Hei, äkkiseltään määrittäisin tuon hyönteisen kuvassa näkyvän hahmon perusteella lattakoiden (Agonopterix) tai Depressairioiden tai muiden pikkuperhosten ryhmään kuuluvaksi. Tarkempi kuva helpottaisi määrittämistä. Aikuisena talvehtivia pikkuperhosia havaitaan usein esim. asumusten ikkunanväleissä. Todennäköisesti kyseessä ei ole mikään haitallinen laji. Mikäli kyseessä olisi esimerkiksi vaatekoi (Tineola bisselliella), sen toukkien aiheuttamia tuhoja todennäköisesti näkyisi tekstiileissä.
Kirja Putus, Tuula: Elinympäristömme pienet tuholaiset : viihtyvyys- vai terveyshaitta (2013) ja perhosharrastusoppaat saattavat auttaa määrittämisessä.
Helsingin kaupungilla on myös tuholaisopas internetissä https://…
Eniten tietoa löytyy kirjoista, mutta tässä muutama osoite:
www.lib.hel.fi -sivuilta:
1)sanojen aika -tietokannasta
http://forfattarna.biblioteken.fi/fi-FI/kirjailija.aspx?PersonId=40
2)viikon 14 kirjailija
Carpelanin kirjojen kustantajan sivulta:
suomeksi:
http://http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/carpelan_bo/fi_FI/car…
ruotsiksi:
www.schildts.fi/foerfattare/a-f/carpelan-bo
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole teoksia Who is Who in America 2009 ja 2010.
Fank-monihaun kautta ei myöskään muista suomalaisista kirjastoista löytynyt kysymiänne teoksia.
Kirjasta on tilattu uusi kappale. Tilaus näkyy Helmet-sivulla ensi viikolla. Ulkomaisen kirjallisuuden saapumisaikaa on vaikea arvioida, mutta varaukset pysyvät voimasssa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2515587?lang=fin
Arsène Houssaeyn teosta Des destinees de l'ame ei ole suomennettu, kuten ei mitään muutakaan hänen tuotannostaan.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Näyttäisi valitettavasti siltä, ettei Hukassa on hyvä paikka -näytelmää ole luettu äänikirjaksi. Näytelmä löytyy kyllä kirjana, samoin Iiro Rantalan Cd-levy, jossa on näytelmän musiikki. Saatavuustietoja voit tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi
Myöskään Näkövammaisten kirjasto Celia ei kyseistä äänikirjaa tuntenut (aineistotietokanna osoite: http://www.celialib.fi/hk2.html
Vastaus koskee "Lex Nokiaa"
Lex Nokia liittyy hallituksen esitykseen 48/2008 "Hallituksen esitys eduskunnalle sähköisen viestinnän tietosuojalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta".
Hallituksen esitykseen liittyvät lakiehdotkset on hyväksytty. Ne ovat:
1. Laki sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta. Säädöskokoelma 125/2009
2. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 2 ja 21 §:n muuttamisesta. Säädöskokelma 126/2009
3. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 19 §:n muuttamisesta. Säädöskokoelma 127/2009
4. Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 7 §:n muuttamisesta. Säädöskokoelma 128/2009.
Hallituksen esitys ja säädökset löytyvät osoitteesta
www.eduskunt.fi >…
Rabbe Enckellin runosta on tosiaan kaksi eri versiota, pidempi on teoksessa Kärnor av ögönblick, jossa mainitaankin, että "Dikten förekommar förkortad i Lutad över brunnen. Raderna 14, 15, 16, 17 tillhör det ursprungliga manuskriptet."
Anhavan teoksen lisäksi Enckellin runoja on käännetty ainakin kokoelmissa Kolme runoelmaa unohdetusta elämästä ja Suomenruotsalaisen lyriikan antologia Edith Södergranista Bo Carpelaniin, mutta kummassakaan ei ollut kyseistä runoa.
Ja - boken hör till flera biblioteks samlingar. Du kan söka verk i Plussa mediedatabas som visar också beståndsinformationen på boken.
Addressen är http://www.libplussa.fi/#se
Perusteellinen lähde aiheesta on Ronald Atkinin kirja Meksikon vallankumous (1974). Helmet-kirjastoista kirja on Pasilan kirjavaraston ja Pohjois-Haagan kirjaston kokoelmissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1144373__SMeksikon%20vallankumous__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Kyseisten lastenlaulujen tekijätiedot ovat seuraavat:
Tossu ja sukka (ne tirkistää...), sävel ja sanat Soili Perkiö
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4828543
Titi tyy (Talitintit lentää lintulaudalle), sävel ja sana Kaija Eerola ja Inkeri Ruokanen
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5212171
Maijan karitsa (Maijall’ oli karitsa), englantilainen kansansävelmä, suom. sanat Samppa Asunta
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5163537
Loppuleija, sävel Soili Perkiö, sanat Hannele Huovi
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5063008#componentparts
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
http://www.fono.fi/
Antrean kalaverkon ikä on määritelty radiohiiliajoituksen avulla. Se on menetelmä, jota usein käytetään arkeologisen aineiston ajoittamisessa. Tarkempaa tietoa löydät esim. seuraavilta sivuilta http://www.jyu.fi/tdk/museo/alkuviljaa/radiohii.htm ,
http://www.csc.fi/arctinet/kivikaus/m7/7_4_2.htm , http://matta.hut.fi/matta/delta/sovell/radahaj1.html . Verkosta ja sen ajoituksesta löytyy tietoa myös seuraavasta osoitteesta http://www.nba.fi/NATMUS/MUSEUM/Opetus2/antreanverkko.htm sekä mm. teoksista Huurre, Matti 9000 vuotta Suomen esihistoriaa (Otava 1990) s.18-20; Huurre, Matti Kivikauden Suomi (Otava 1998) s.176-179; Suomen esihistoria (Museovirasto 1995) s.5.
EBSCO on artikkelitietokanta, joka sisältää viitteitä englanninkielisissä kausijulkaisuissa ilmestyneisiin (lehti-)artikkeleihin. Osa artikkeleista on tietokannassa PDF-muotoisina kokotekstiartikkeleina, ja ne on siis mahdollista lukea (ja tulostaa) suoraan EBSCOn kautta. Osasta artikkeleita taas on tietokannassa vain viitetiedot, joista ilmenee, minkä julkaisun minkä numeron millä sivuilla artikkeli on ilmestynyt.
Kirjoja EBSCOsta ei siis voi lainata.
Tanskalaisen Johannes Møllehaven (s. 1937) laajasta tuotannosta ei valitettavasti ole suomennettu yhtään teosta, ei siis myöskään tätä vuonna 2009 ilmestynyttä teosta, joka tanskankieliseltä nimeltään on Det ender godt.
https://finna.fi
https://da.wikipedia.org/wiki/Johannes_M%C3%B8llehave
Kyseinen Modan numero löytyy monesta Vaski-kirjastosta. Näät lehden saatavuustiedot tästä linkistä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.635953
Selaamalla alaspäin löydät 2012 vuoden numerot.
Voit tehdä varauksen haluamaasi numeroon verkkokirjaston kautta tai mennä lainaamaan lehden kirjastosta, jossa sitä on paikalla.
Voisikohan kyseessä olla Otto Mannisen runo "Vaatimattomuutta", joka alkaa säkein: "Kukapa kokkona tohti/ kohota päivää kohti?". Runossa käytetään kotkan vanhempaa synonyymiä "kokko". Alunperin runo on julkaistu Otto Mannisen teoksessa 'Säkeitä' (1905). Sittemmin runo on ollut mukana myös uudemmissa kokoomateoksissa Otto Mannisen tuotannosta, esimerkiksi teoksessa 'Kiveen uursi. Otto Mannisen valitut runot' (WSOY, 2022).
Voisiko ohjelma olla Alfres J. Kwak? Tosin lintu on ankka ja pikkuotus myyrä. Linkki YouTubeToinen mieleen tuleva varis animaatio on Mimmi lehmä ja varis, mutta se alkoi vasta 2000-luvulla.
