Muistopuheella tarkoitetaan yleensä siunaustilaisuudessa pidettyä puhetta. Tunnettuja ja kuuluisia suomalaisia muistopuheita ei ole juurikaan koottu kirjojen kansiin. Aikaisemmassa vastauksessamme mainitaan eräs englanninkielinen teos, joka sisältää enimmäkseen amerikkalaisten tunnettujen henkilöiden pitämiä puheita, myös merkkihenkilöille pidettyjä muistopuheita. Vastauksessa oli löydetty myös pari verkkosivua joissa on englanninkielisiä hautajais- tai muistopuheita https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-tietaa-tunnetuista-hautajaispuh…
Muistopuheita on julkaistu, niitä voi tutkia Finna.fi:ssa, haulla Puheet -- muistopuhe saa esiin useamman puheen, jotka on valokuvattu, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&…
Mahdollisuus tarrojen tekemiseen löytyy useammasta Helmet-kirjastosta.
Esim. Entressen kirjastossa on käytössä Roland CutStudio -ohjelma, jolla kuvaa voi muokata.
Mallikuvaksi vaaditaan yksivärinen, selkeäkontrastinen JPEG-kuvatiedosto, kuten logo tai siluettikuva. Myös EPS 3 ja Illustrator 3 muotoiset vektoritiedostot kelpaavat. Käsityksen laitteen mahdollisuuksista saat laittamalla esim. Googlen kuvahakuun haluamasi aiheen ja sanan silhouette.
Tässä lista kirjastoista, joista vinyylileikkuri löytyy.
Tarkempia tietoja Oodin vinyylileikkurista.
Tarkempia tietoja Entressen vinyylileikkurista.
Kysymyksesi on sen verran laaja, että se vaatisi tutkimuksen tekoa. Valitettavasti tässä palvelussa emme tutki asioita, vaan haemme jo olemassa olevaa koottua tietoa ja vinkkaamme tiedonlähteitä.HS aikakoneella voi tutustua Helsingin sanomien arkistoon. LinkkiMyös Kansalliskirjasto säilyttää sanomalehtiä myös digitaalisena aineistona, josta voi tehdä hakuja. Linkki.Kansainvälisempää tietoa voi etsiä esim google scholar sivustolta. Sillä saa esiin myös aikanaan vertaisarvioituja artikkeleita, sekä kirja-aineistoa. Linkki.Kansainvälisempiä tuloksia löytyy WorldCat hausta. Tosin oikean hakusanan löytäminen vaatii hieman kokeiluja. Tässä tulos nimihaulla.Tietoa, joka ei ole julkista, emme valitettavasti löydä. Samoin on hankalaa selvittää…
Kyseinen kohta on William Shakespearen näytelmän King Richard III viidennen näytöksen neljännestä kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1897 tämä lausahdus kuuluu näin:
"Heiton varassa on henki,
Ma tahdon nähdä, miten arpa lankee."
Matti Rossi suomensi näytelmän vuonna 1968. Saat hänen suomennoksensa kyseisestä kohdasta sähköpostiisi.
http://shakespeare.mit.edu/richardiii/full.html
http://www.gutenberg.org/cache/epub/37835/pg37835-images.html
Shakespeare, William: Rikhard III (suom. Matti Rossi, Tammi, 1968)
Nimenomaan kirjastotiloihin kohdistuvia sisäilmanormeja ei löytynyt, vain yleisiä. Kirjassa kirjastotilojen suunnittelu (Suomen kirjastoseura 1986) luvussa Ilmastointi ja lämmitys viitataan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaan D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto (1987, uudempaa painosta ei näytä ilmestyneen). Rakennusten toimivuutta kosteuden kannalta koskevat määräykset ja ohjeet ovat SRakMk:n osassa C2 Kosteus 1998. Siihen liittyy opas Kosteus rakentamisessa (1999). Muita Ympäristöministeriön ja Rakennustiedon asiaan liittyviä oppaita ovat Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen korjaus (1997) ja Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus (1997).
Sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa Sisäilmaohje (1997)…
Kirjoja, joihin on koottuna yhteen yksittäisiä eläinsatuhahmoja ovat muun muassa Karhuherra Paddington, Nalle Puh, Uppo-Nalle, Mimmi-lehmä, Pupu Tupuna, Ruohometsän kansa ja Kaislikossa suhisee
Perusteoksia ovat Aisopoksen ja La Fontainen eläintarinat.
Tässä vielä joitakin muita eläinsatukokoelmia , jotka saadaan Helmet-haulla eläinsatuja: Grimmin eläinsatuja, ja Hanhi, joka muni kultamunia & muita eläinsatuja, Suomen kansan eläinsatuja, Iloisia eläinsatuja, Maatilan eläinsatuja, Tarinoita metsän eläimistä ja Rakkaimmat eläinsadut
SM-liigan parhaat pisteet kaudella 1975-1976 on Martti Jarkolla ja kaudella 1979-1980 Matti Hagmanilla. Lähteet:Jääkiekkokirja 1976-77Jääkiekkokirja 1980-81Digitoidut kirjat ja lehdet - Tahto
Tietotekniikan pääluokka yleisten kirjastojen käyttämässä kymmenluokituksessa on 61. Se on jaettu alaluokkiin aiheittain; tietoliikenteen luokka on
61.7 Tietoliikenne. Viestintätekniikka. Multimedia.
joka jakautuu edelleen pienempiin alaluokkiin:
61.72 Internet. Intranet. Ekstranet
61.721 Sähköposti. Verkkojuttelu
61.722 Verkkojulkaiseminen
61.73 Matkaviestinpalvelut. Puhelinliikenne
61.74 Audiovisuaalinen tekniikka
61.741 Äänitekniikka. Radiotekniikka
61.742 Kuvantoistotekniikka. Televisiotekniikka
Samaan alaluokkaan tietoliikenteen kanssa kuuluvat myös viestintätekniikka ja multimedia. Ei siis ihme, että hyllyjärjestys voi äkkisältään tuntua epäloogiselta.
Tietoliikennettä käsittelevää kirjallisuutta voi toisaalta löytyä muualtakin…
Hei!
Onneksi olkoon! Nimenmuutos on tehtävä henkilökohtaisesti jossain HelMet-kirjaston toimipisteessä. Mukaan on syytä ottaa kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Runon nimen mukaisia kaikenkattavia hakemistoja ei toistaiseksia tietääkseni ole. Tiedustelemanne runot saattaisivat olla Eino Leinon Omenankukat ja Saima Harmajan Sireenit. Löysin ne Sinikka Pellisen kokoamasta antologiasta Suuri runokirja (Gummerus 1995), osastosta Keväästä kesään, tietysti ne sisältyvät myös Leinon ja Harmajan runokokoelmiin.
Tällaista on kysytty aiemminkin. Aiheesta on varmasti eri näkemyksiä ja yhden niistä löydät arkistostamme. Laitan sinulle linkin siihen ja suosittelen kirjan lukemista. Kirja varmasti herättää uusia kysymyksiä, joita muutkin ovat miettineet. http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=8b5962df-e8c…
Hei!
Tällä hetkellä Piki-kirjastoista löytyy viisi dvd-levyä,
jotka käsittelevät haikaloja:
-Haita ja miekkavalaita
-Petoeläimet 1. Saalistajat
-Ryhävalas & valkohai
-Life in the oceans
-Sharkwater
Saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku;jsessionid=859EEB5B6AFB20…
valitsemalla materiaaliksi dvd ja kirjoittamalla asiasanaksi HAIKALAT
Ensimmäisenä ehdokkaana mieleen tulee Riitta Vartin vuosina 1990-93 julkaistu neljän romaanin sarja, vaikka se sijoittuukin Pispalaan vain osittain: Sun lapsuutes (1990), Pispalan enkeli (1991), Nuoruuden yliopistot (1992), Naaraan aika (1993).
Jarmo Leppiniemen kirjasta Hyvä tilinpäätöskäytäntö, 1999, löytyy hyvä perusohje. Kirjan saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla saat Plussa-tietokannasta osoitteesta http://www.lib.hel.fi/. Osoite http://Helecon.hkkk.fi/ENTERPR/links/ ohjaa sinut Helsingin kauppakorkeakoulun sivuille, jossa on runsaasti tietoa, linkkejä ja esimerkkejä toimintakertomuksista.
Kalasataman alueesta käytettiin vielä 2000-luvun alkupuolella työnimiä Sörnäistenranta–Hermanninranta sekä Itäranta. Nimistötoimikunta esitti Kalasatama-nimeä vuonna 2007.
Nimen taustalla on alueella ollut laaja teollisuusalue, jossa rautatie ja satamaliikenne kohtasivat 1860-luvulla.
Tiedot perustuvat Heleingin kaupungin Uutta Helsinkiä - sivustoon, joista löytyy myös lisää tietoa:
https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kalasatama/asuminen/capella-takkari-ja-vinsentti-kalasataman-nimistoa
https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kalasatama/asuminen/historia
Kaarlo Sarkian runo Kehtolaulu on julkaistu kokoelmassa Unen kaivo.(1936). Teos löytyy myös viime vuonna julkaistuna äänikirjana. En osaa sanoa, millaisessa elämäntilanteessa mainittu runo on kirjoitettu. Hänestä on kuitenkin kirjoitettu kaksi elämäkertaa, jotka löytyvät Helmetistä. Aune Hiiskun teos Kaarlo Sarkia: uneksija - kilvoittelija on julkaistu 1972 ja Magnus Björkenheimin teos Kaarlo Sarkia jo vuonna 1952.
Tätä on kysytty Kysy kirjastonhoitaja-palvelusta aikaisemminkin.
Seuraava lehti löytyy ainakin Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista :
Suuri käsityölehti 2005, nro 1, sivu 22-23, 60
Tekijä: Kolehmainen, Teija
Nimeke: Esiintymispuvut jääprinsessoille
Huomautus: Elina Kiviojan suunnittelemat merihenkiset, sifonkihelmaiset esiintymisasut, naisten ja lasten mallit. - Ompelumallit kaava -arkilla
