"Puolikas ja 'ters'" tarkoittavat toista ja kolmatta alkoholiryyppyä. Ilmaukset tulevat perinteisistä ruotsalaisista snapsien nimityksistä: ensimmäinen on helan, toinen halvan, kolmas tersen, neljäs kvarten, viides kvinten jne.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Snaps
Arrow Emblem: Hawk of the Grand Prix -sarjaa ei ole esitetty Suomen televisiossa.
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) ylläpitämän Elonet-tietokannan mukaan sarjasta on valmistunut viisi osaa videolevitykseen.
https://elonet.finna.fi/
https://www.imdb.com/title/tt2554054/
https://www.imdb.com/title/tt2554054/releaseinfo?ref_=tt_dt_dt
https://rtva.kavi.fi/
Meillä täällä Jyväskylän kaupunginkirjastossa on teos:Valintakoekysymyksiä (osan nimi: 1995, Biologian yhteisvalinta).
Lisäksi eri yliopistojen kotisivuilla on vanhoja pääsykoekysymyksiä, esimerkiksi Joensuun Yliopiston kotisivulla (osoite:http://www.joensuu.fi/matemluonto/index.html) löytyy vuosien 1998-2000 valintakoetehtäviä.
Heidelbergin yliopiston kirjaston sivuilta löytyy englanninkielinen esitys kirjaston historiasta http://www.ub.uni-heidelberg.de/Englisch/allg/profil/geschichte.html . Samoin kirjaston sivuilta löytyy muutakin faktatietoa, esim. tilastoja . Sivukarttaa voi käyttää apuna. Heidelbergin yliopiston kirjasto on myös matkailunähtävyys. Tässä eräs matkailusivu : http://www.uni-tuebingen.de/mediaevistik/tagung1e/Maulbronn.htm . Suomen kielellä en onnistunut löytämään mitään.
Tätä voi tiedustella suoraan postikortteja myyvistä liikkeistä. Saattaa olla, että lopulta myymättä jääneiden postikorttien arvo on sen verran pieni, ettei niille yritetä löytää jatkokäyttöä.
Hävikkiruuan ja myymättä jääneiden tekstiilien kierrättäminen sen sijaan on suurempi puheenaihe. Elintarvikkeita vanhenee kaupoissa suuriakin määriä ja ylijäämävaatteet voivat alun perin olla hinnakkaitakin tuotteita.
Ei, rälssi ei ole vain Ruotsin ja Suomen historiaan kuuluva asia, vaikka se on erityisen keskeinen juuri näissä maissa. Rälssijärjestelmä eli frälse oli käytössä myös Norjassa ja Tanskassa, mutta hieman eri muodossa. Lähde:https://sv.wikipedia.org/wiki/Fr%C3%A4lse
"Med en enkel tullipan" on Sven Paddockin 30-luvulla kirjoittama teksti, johon Jules Sylvain on säveltänyt melodian. Kauko Käyhkö on esittänyt laulun suomeksi. Tekstin kääntäjä on Veikko Vallas ja laulun nimi on Pikku tulppaanilla vain. Toisinaan nimi on kirjoitettu yhteen: Pikkutulppaanilla vain.
Kauko Käyhkö levytti kappaleen 60-luvulla. Sanoja tuskin löytyy painetussa muodossa, ja valitettavasti näyttää siltä, että äänitettäkin voi olla vaikea löytää. Helsingin yliopiston kirjastosta äänitettä voi kysyä. Jos se heillä on niin äänitettä voi käydä siellä kuuntelemassa. Yleisradion arkistosta äännitteen saattaisi löytää, mutta sieltä ei aineistoa saane kuunneltavaksi.
Gillian Flynnin kirja Gone Girl on ollut Helmet-kirjastojen valintalistoilla. Yksikään kirjasto ei ole kirjaa paperisena kokoelmiinsa ottanut. Voit tietysti esittää vielä hankintatoiveen sivulla http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Osallistu
Tosin kun kirja on jo kokoelmissa vaikkakin e-kirjana, voi olla ettei sitä enää paperisena oteta.
Emme löytäneet tällaista sivustoa. Ainakin alla olevilta sivuilta löytyy varsin paljon, vaikkakaan ei kattavasti, tietoa konserteista:
http://www.visithelsinki.fi/fi/juuri-nyt/tapahtumia/konsertteja-ja-oopp…
http://www.meteli.net/helsinki
http://www.tiketti.fi/tapahtumat#t=1
http://kohokohdat.fi/helsinki/keikat-helsinki/
Linja-autoliikenteen ja matkustajan oikeudet -säännökset oikeuttavat matkustajan jatkamaan matkaa linja-autoyhtiön järjestämällä toisella ajoneuvolla tai saamaan kuljetuksen sopivaan odotuspaikkaan, josta matka voi jatkua, jos bussi matkan aikana rikkoontuu. Linja-automatkan peruuntuessa tai viivästyessä matkustajalla voi olla myös oikeus korvauksiin. Kuinka tämä kulloinkin järjestetään, vaihtelee varmasti tilanteen mukaan. Tarkemmin kannattanee kysyä bussiyhtiöiltä.
Linja-autoliikenne ja matkustajan oikeudet voi lukea vaikkapa Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilta:
https://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Matkustaminen-ja-matkan-jarjestaminen/matkustaminen-ja-liikenne/linja-automatkat/
Saat lainattua kirjat omalle kortillesi ilmaisen Taskukirjastosovelluksen avulla. Teillä molemmilla täytyy olla se ladattuna puhelimeen ja sinne täytyy kirjautua kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla.
Ohjeet lainaukseen:
Kirjautukaa Taskukirjastoon ja menkää osioon Kaverilaina.
Avautuvaan kenttään lainaaja skannaa tai kirjoittaa kaverilla lainassa olevan kirjan kirjastoviivakoodin (ei kustantajan koodia) ja painaa enter.
Sovellus ottaa yhteyttä lainan antajaan (voi kestää hetken) ja pyytää hyväksyntää lainalle. Jos aikaraja ylittyy, kirjoita viivakoodi uudelleen.
Hyväksynnän jälkeen sovellus päivittää lainan kaverin kortille ja lainaan tulee uusi eräpäivä. Luetun kirjan voi palauttaa normaalisti kirjaston palautusautomaattiin…
Eija Merilä on levyttänyt kappaleen oikealla nimellään Eija Muhonen vuonna 1966. Kyseessä on singlelevy, jossa kappaleet Rannat ja Tiikerihai. Näyttää siltä, ettei Rannat-kappaletta ole missään kokoelmassa.
Lahden kirjastossa on eripainoisia kahvakuulia asiakkaiden lainattavaksi.
2 kg – 3 kappaletta
4 kg – 7 kappaletta
8 kg – 7 kappaletta
12 kg – 2 kappaletta
Lahden kirjastojen liikunta- ja pelivälineiden saatavuuden näet LASTU-verkkokirjastosta hakemalla hakusanalla "liikuntavälineet".
Tietoa liikuntavälineistä Lastukirjastoissa:
http://lastukirjastot.fi/105580/fi/articles/liikuntavalineet
Liikuntavälineistä voi myös tehdä varauksia samoin kuin vaikkapa kirjoista. Liikuntavälinevaraukset ovat maksuttomia
Tuglaksen Meri-niminen teos on julkaistu ainakin 1966 Tallinnassa. Teoksesta lienee muitakin painoksia. Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole tätä teosta mutta se on mahdollista kaukolainata niin halutessasi
https://kirjasto.vaasa.fi/kaukolainat
Tauskin "Haavemaa" kappaleessa on tuota muistuttava säe: "Mielestä häivy se ei kuinka kiirehdin toisen luo".
Laulu löytyy usealta Tauskin levyltä ja kokoelmalta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stauski%20haavemaa__Orightr…
Laulu löytyy myös monista verkon striimauspalveluista.
Hei!
Olisikohan kyseessä vuonna 2019 julkaistu JP Koskisen Tulisiipi? Kirjassa Amerikassa asuva suomalaistaustainen perhe muuttaa Atlantin yli Neuvosto-Karjalaan kuultuaan huhuja sinne rakennettavasta työväen paratiisista. Perheen pojalla Kaarlella on suuri unelma lentämisestä ja vapaudesta. Tarina kerrotaan Kaarle-pojan näkökulmasta.
Kustantajan sivuilta löydät lisää tietoa Tulisiipi-kirjasta: https://like.fi/kirjat/tulisiipi/
Jos tämä ei ole etsimäsi kirja, niin palaan mielelläni asiaan.
Kyseessä saattaisi olla vuosina 1974–76 ilmestynyt Flip : teen magazine.
Flip : teen magazine | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Flip Teen Magazine (afka.net)
Jos tingitään nimen ”magazine”-vaatimuksesta, vaihtoehtoinen tarjokas voisi olla vuosina 1976–77 ilmestynyt Popfoto.
Popfoto : uusi svengaava nuortenlehti | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Oskar Merikanto sävelsi J. H. Erkon runon "Se kolmas". Kyseessä on mieskuorosävellys 1890-luvulta, opusnumero 19. Kappaleesta ei näytä olevan saatavissa levytystä, mutta nuottina se on julkaistu ainakin kokoelmassa Laulu-miesten lauluja 2.
Lähteet:
Hakutulos kansalliskirjaston Viola-tietokannasta
Oskar Merikannon teosluettelo (PDF).
Linkki Erkkon runokokoelmaan Kootut teokset 2 : runoelmia 1886-1906. Gutenberg project
Se kolmas -runon on säveltänyt myös Matti Tuhkala (1919-2002). Tämä sävellys julkaistiin kokoekma-c-kasetilla Balladeja : musiikkia Raahen seudulta 2.
Taulujen tunnistamisessa voivat auttaa taiteen asiantuntijat. Bukowskin ja Hagelstamin antiikkiliikkeistä kannattaa kysyä. Kuvataiteilijamatrikkelia sekä Art Signature Dictionary'a voi myös selailla.
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/
http://www.artsignaturedictionary.com/
https://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Kuvataiteilijamatrikkelin Robertit ja Art Signature Dictionary'n Robertit.
