Tätä kirjaa Matka joulun taloon ja sen CD-liitettä ei näytä olevan tällä hetkellä kaupallisesti saatavana, joten ainoa mahdollisuus on lyöytää sellainen jostain aktikvaarisesti kaupasta.
Heikki Poroila
Hei!
Järvenpää-Tuusula-Kerava-Mäntsälä -alueen kirjastokimpalla on yksi yhteinen varausjono. Kun teet varauksen, se kohdistuu kaikkiin kimpan kirjoihin ja ensimmäisenä käsitelty kirja tärppää varaukseen.
Joskus kirja on pikalaina/lähilaina, jolloin se varaaminen on estetty.
Voin neuvoa tarkemmin sähköpostitse tai puhelimella, jos varaaminen ei vieläkään onnistu.
Kyseessä on piparjuuri, joka tulee ruotsinkielen pepparot-nimestä (suom. piparuuti tai piparuutti). Luontoportti-sivusto tietää kertoa, että piparjuuri on kotoisin Etelä-Venäjältä ja sen maustekäyttö tunnetaan jo 1500-luvulta.
Kokoelmia löytyy aineistohaku Plussasta useampiakin esim. hakusanoilla "vuodenajat ja runot", "vuodenajat ja aforismit" tai "luonto ja runot". Hyödyllisiä voisivat olla etenkin Salme Saureen toimittama "Hyvien päivien kirja" tai Hannu Mäkelän toimittama "Runon vuodenajat". Molemmat ovat saatavilla useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa (saatavuustiedot Plussasta).
Korkeakoulujen valintaoppaita ei enää julkaista painettuna. Oheisesta linkistä löydät tietoa vuoden 2013 korkeakoulujen yhteishausta:
http://www.koulutusnetti.fi/?path=yliopistoon
http://www.koulutusnetti.fi/?path=koulutusoppaat
Opetushallitus julkaisee valintaoppaita pdf-muodossa. Lisäksi korkeakoulut julkaisevat omia valintaoppaitaan kotisivuillaan.
Etsimästäsi kohdasta Seamus Heaneyn teoksesta ”The Cure At Troy” ei valitettavasti ole suomennosta. Suomeksi on ilmestynyt kolme kokoelmaa Heaneyn runoja sekä joitakin yksittäisiä suomennoksia kirjallisuuslehdissä, mutta mihinkään niistä ei sisälly katkelmia ko. teoksesta.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
https://finna.fi
Ojanpiennarten kuningas / Seamus Heaney ; valikoinut ja suomentanut Jyrki Vainonen (WSOY, 1995)
Ukkosvaloa / Seamus Heaney ; valikoinut ja suomentanut Jyrki Vainonen (WSOY, 1997)
Soran ääniä : Seamus Heaneyn runoja / valikoinut ja suomentanut Jyrki Vainonen (WSOY, 2007)
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, minkä tyyppiseen ja laajuiseen tehtävään tarvitset tiedon.
Mahtaisiko alla olevista linkeistä löytyä tarvitsemasi tieto?
https://en.oxforddictionaries.com/definition/post-human
http://transhumanismi.org/ukk/17-lissymyksieknologioista-ja-terminologi…
https://en.wikipedia.org/wiki/Posthuman
https://www.newscientist.com/article/mg21829162-400-what-does-it-mean-t…
Lisää tietoa aiheesta voi lukea esimerkiksi näistä teoksista:
Posthumanismi (toimittaneet Karoliina Lummaa & Lea Rojola, Eetos, 2014)
Francis Fukuyama: Our posthuman future : consequences of the biotechnology revolution (Farrar, Straus and Giroux, 2002)
Anthony (=sukunimi), Piers'iltä on suomennettu vain Auringon lapsi (1989). Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastojen yhteisessä aineistotietokannassa on 62 viitettä Piers Anthonyn teoksiin. Voit tarkistaa nimekkeet ja niiden saatavuuden internetistä http://www.lib.hel.fi.
Hei!
Kyllä Fennicasta, osoitteesta https://finna.fi AGE=bbSearch&SEQ=20110705170310&PID=xMoV054GlkMtVZO1anrHEApYot-
löytyy kaikki Suomessa julkaistu ja Suomea käsittelevä kirjallisuus
ja sieltä voi hakea myös ISBN-tunnuksen avulla.
Kannattaa valita ensin TARKENNETTU HAKU ja sitten oikean ylänurkan
laatikkoon SANAHAKU-termin tilalle vyöryttämällä nuolesta ISBN.
(ISBN-numeroon ei laiteta välimerkkejä)
Espnajan kirjastojärjestelmästä löytyy varsin vähän tietoa suomeksi.
Aleksi-tietokannasta löytyi kaksi Espanjan tieteellisiä kirjastoja käsittelevää artikkelia:
Penkinmerkkausmatkalla Barcelonassa. Julkaisussa: Signum 39(2006) nro. 5 s. 5-8.
Espanjasta mallia kirjastojen laadunhallintaan ja auditointiin.
Julkaisussa: Signum 40(2007): 3, 5-13
Signum on Suomen tieteellisen kirjastoseuran lehti. Voit kysellä lehden saatavuutta lähikirjastosi kautta. Lehteä löytynee ainakin Rovaniemeltä.
Internetissä:
Public Libraries in Spain (vuodelta 1993):
http://www.doc6.es/media/pdfs/articulos/Public_libraries_%20in_spain.pdf
Library marketing in Spain:
http://www.um.es/gtiweb/jgomez/publicaciones/marketinginspainmassisimoy…
http://www.justlanded.com/…
Voisiko runo olla kuitenkin Aaro Hellaakosken Naurua? Tämä runo kertoo pienen vauvan naurusta, ja sopii hyvin vaikkapa ristiäisiin. Runo alkaa näin:
"Niin hassunkurisen touhun nään:
suu tuoss' on sepposenseljällään,
suu pieni ja hampaaton.
Se naurua on!"
Runo on Aaro Hellaakosken kokoelmasta Jääpeili (1. painos 1928, myös 1998 ja 2008). Jääpeili-kokoelma on myös Hellaakosken Runot-kokoelmassa. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sj%C3%A4%C3%A4peili%20hellaa…
Finna korvaa Frankin siinä vaiheessa, kun kaikkien kirjastojen kokoelmat on sinne indeksoitu ellei sitten Frankiin kohdistu sen jälkeenkin kysyntää. Melinda on metatietovaranto, jonka julkisena hakuliittymänä pitäisi Finnan jatkossa toimia. Frankissä ei ole mitään omaa indeksiä, kuten Finnassa ja Melindassa.
Finna.fi:ssä on jo useiden yleisten kirjastojen aineistot, tällä hetkellä (9.1.2018) Vaski-kirjastojen (Varsinais-Suomi), Sotkamon kirjaston, Someron kaupunginkirjasto, Rutakko-kirjastojen (Ylä-Savo), Lukki-kirjastojen (Lohja-Karkkila-Vihti), Piki-kirjastojen (Pirkanmaa), Kuopion kaupunginkirjasto, Keski-kirjastot (keskisuomalaiset kirjastot), Heili-kirjastot (Etelä-Karjala) ja Helmet-kirjastot ja Eepos-kirjastot (…
Muistikuva täysin tyhjästä kaupungista ja pienestä joukosta selviytyjiä "ihmishirviöiden" armoilla saa sarjojen asemesta ajattelemaan Danny Boylen elokuvaa 28 päivää myöhemmin (2002) ja sen jatko-osaa 28 viikkoa myöhemmin (2007). Teatteriesitysten lisäksi molemmat on televisioitu; ensimmäiset esitykset nähtiin MTV3-kanavalla, myöhemmät Foxilla.
Jonas Carlstedt nimitettiin Loviisan pormestariksi 16.11.1789 ja hän astui virkaan vuoden 1790 alussa. Carlstedt hoiti tehtävää kuolemaansa (22.2.1809) saakka.
Lähteet:
Gabriel Nikander, Lovisa stads historia. I, 1745-1808
Gabriel Nikander, Lovisa stads historia. II, 1808-1855
Kansallisikirjaston Finna-tietokannassa tästä Jarno Pasman säveltämästä ja Kale Puontin sanoittamasta laulusta on vain äänitetiedot, eli nuottina Haaveet kantaa -kappaletta ei ole julkaistu.
Laulun sointuja voi kuitenkin tutkia ChordU-sovelluksessa.
Kappaleen tiedot Kansalliskirjaston Finnassa.
Ainakin Helsingin Oodissa (2.krs) on varattavissa kampasidontalaite.
Tarkemmat tiedot eri kierrekokovaihtoehdoista löytyy täältä:
Kampasidontalaite - Varaamo (hel.fi)
Varauskalenteri on aika tyhjä, joten varmaan laitteelle pääsee ihan jonottamallakin paikan päällä.
Etsin sanoja Kielitoimiston sanakirjasta. Harjas on sen mukaan pitkä, kankea karva, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/harjas?searchMode=all
Etymologisesta sanakirjassa harjas yhdistetään hevosen harjaan, myös sian kanrkeaan karvaan, https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=E…. Suomen murteiden sanakirjassa mainitaan, että sitä käytetään myös hiuksista, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_f3eed0011febd02b02c…
Näin se vaikuttaisi ehkä liittyvän lasten hiuksiin.
Vaaluja ei valitettavasti löytynyt meidän lähteistämme.
Kannattaa kääntyä Kielitoimiston puoleen, Kielitoimiston kieli- ja nimineuvonta, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Vapaalla indeksoinnilla tarkoitetaan asiasanastoon sisältymättömien termien käyttöä indeksoinnissa, ja vapaan indeksoinnin sanaryhmiksi nimitetään termejä, joiden muodostamisesta on annettu erillinen ohje sanastoon sisältyvän laajemman termin yhteydessä.
Asiasanaketjuissa on yhdistetty erillisiä asiasanoja ketjuiksi, jolloin ne muodostavat yhdessä hakutermin. Esim. Suomi--hallitusmuodot--historia tai rock--muusikot--naiset.
Nämä tiedot ovat YSA :n - Yleisen suomalaisen asiasanaston verkkosivuilta http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html joilta saat lisää tietoa kysymistäsi asioista, mm. luettelon vapaan indeksoinnin sanaryhmistä. Valitse Opastus -> YSA:n käyttöohjeet -> Asiasanaketjut -> Vapaa indeksointi.
