Suomen lehdistön historian (Kuopio : Kustannuskiila, 1988) osiin 5 - 7 sisältyvän hakemiston mukaan tällaisia lehtiä olisivat voineet olla esim.
Heinolalainen 1922- (Heinolassa; liittyi 1942 Itä-Hämeeseen)
Itä-Häme (Lahdessa 1927-1928, Sysmässä 1929-1942)
Keskisuomalainen 1917- (Jyväskylässä)
Sisä-Suomi 1923- (Jyväskylässä)
Työn Voima 1906- (Jyväskylässä)
Etelä-Suomen Sanomat 1914- (Lahdessa)
Lahden Sanomat 1927-1931 (Lahdessa)
Lahden Ympäristön Kunnallislehti 1924-1925 (Lahdessa)
Lahti 1905- (Lahdessa)
Länsi-Savo 1889- (Mikkelissä)
Mikkelin Sanomat 1895- (Mikkelissä)
Suursavolainen 1921-1932 (Mikkelissä)
Vapaus 1906- (Mikkelissä)
Helsingin Yliopiston kirjasto http://www.lib.helsinki.fi/ ja Helsingin kaupunginkirjasto http://www.lib.hel.fi/ luetteloivat paljon vieraskielistä kirjallisuutta.
Helsingin yliopiston kirjasto ja BTJ Kirjastopalvelu Oy http://www.btj.fi allekirjoittivat syksyllä uuden luettelointiyhteistyösopimuksen.
Opettajilla on ollut oikeus keskeyttää äitiys- tai hoitovapaa samasta ajankohdasta kuin kaikilla muillakin eli helmikuusta 1985. Tiedon etsinnässä käytettiin apuna STM:n tutkimusosaston julkaisuja nro 7/1986 : Hoitovapaan käyttö: ennakkotietoja.
Nimi on Eemil-nimen sisarnimi, joka on lähtöisin Aemilius ylimyssuvun nimestä. Nimi on eripuolilla Eurooppaa hyvin tavallinen etunimi. Suomen almanakassa se oli vuonna 1851 muodossa Emelia. Muunnoksia nimestä on monia: Mila, Milja, Milka ja Milla.
Lähde:
Lempiäinen Pentti
Suuri etunimi kirja
Kyllä löytyy!
Esim. tällainen versio: Symphony no. 40, KV. 550 [Nuottijulkaisu] : piano duet http://bit.ly/1cWf2zF
Ja myös: Five symphonies for piano four hands http://bit.ly/171k4WH
Ainakin Vuosaaren kirjaston kahvilassa näyttää olevan a-oikeudet, ja uuden keskustakirjaston ravintolaankin sellaisia on suunniteltu.
Helsingin kirjastojen kahvilat ovat yrittäjävetoisia ja anniskeluoikeudet ovat kahviloiden pitäjillä. Seinäjoen kirjaston kahvilaa pitää Kaks' kättä -työpaja, eikä sillä ole tällä hetkellä anniskeluoikeuksia.
Alkoholijuomien anniskelulupa voidaan myöntää hakijalle, jolla on toimintaan tarvittavat riittävät ammatilliset ja taloudelliset edellytykset sekä vaadittu luotettavuus. Luvan myöntää Aluehallintovirasto.
Kiitos palautteestasi, otamme sen huomioon yhteistyöneuvotteluissa kahvilanpitäjän kanssa.
Käytössäni olevat hakuteokset ja kotimaiset
artikkeliviitetietokannat eivät MOST-analyysiä tunne. Lindasta
(tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo) löytyy Kjell B.
Zandinin kirja MOST work measurement systems. 2nd ed. 1990.
ISBN 0-8247-7604-6. (1. painos vuodelta 1980) Aiheeseen liittynee
myös Mika Mäkisen Työaikastandardin rakentaminen
MOST-työnmääritysmenetelmää avuksi käyttäen : diplomityö.
Tampereen teknillinen korkeakoulu, 1995. Tämän työn lähdeluettelo
voisi auttaa taas askeleen eteenpäin. Tiedustele teosten saatavuutta
ja kaukolainausmahdollisuutta omasta kirjastostasi. Internetistä
löysin H.B. Maynard and company, inc.:in kotisivun
(http://www.hbmaynard.com/default.asp). Viimein selvisi sekin, mistä
sanoista MOST-lyhenne tulee (…
Valitettavasti meillä palautukset eivät ole kirjautuneet palvelinrikon vuoksi. Palautin nyt ne sinun kolme myöhässä ollutta lainaa, joissa näkyi ruksi ja poistin myöhästymismaksut. Ilmeisesti loput ovat edelleen sinulla kotona lainassa.
Kyseessä voisi olla Tero Järvisen Isäntä itte ; Kylymää vettä ja puunuijaa -äänikirja, ilm. 2008. Lukija Esko Nikkari. ISBN 978-952-5556-41-4
Sisältää 14 kertomusta.
Kirjastoihin on tullut lainattavaksi mm. erilaisia urheiluvälineitä ja mittareita. Nämä löytyvät verkkokirjastosta esineitä. Urheiluvälineet kuten kahvakuulat ym. ovat meillä Jyväskylässä lainattavissa ainoastaan niiden "kotikirjastosta" eli niitä ei voi varata eikä niitä kuljeteta eri kirjastoihin.
Valitettavasti telttoja ei kokoelmissamme ole enkä osaa sanoa että lainattavia ja varattavia telttoja olisi muissakaan kirjastoissa.
Tartuin tuohon tietoon, että kyseinen henkilö on kirjoittanut kirjoja ja olettaisin että matkakirjoja. Helmet-kirjastoista löytyy Eeva Simolan kirjoittama Tripsteri-sarjan Skotlanti-matkaopas hakusanoilla Eeva ja matkaoppaat. Teoksen tiedoissa tekijästä kerrotaan "Oppaan on kirjoittanut ja osin kuvannut toimittaja ja tietokirjailija Eeva Simola, joka on viettänyt Skotlannissa useita vuosia." Netissä on Tripsteri.fi-sivusto, jonka yksi perustajista on Eeva Simola ja jossa on hänestä kertova blogi. Tässä on linkki blogiin Tutustu Tripsteriin: Eeva Simola ja verraton Skotlanti.
Eeva Simola kertoo muun muassa, että on "työskennellyt neljällä kielellä radiossa, televisiossa ja printtimediassa, kirjoittanut kirjojen pituisia…
Valitettavasti emme tunnistaneet taulua tai sen tekijää kuvauksen perusteella. Muotokuvaa kannattaa näyttää taiteen asiantuntijalle. Googleen voi laittaa hakusanaksi taidearviointi. Kannattaa kysyä myös gallerioista. Toinen vaihtoehto on kysyä asiaa Bukowskin tai Hagelstamin huutokaupasta, mikäli aikoo laittaa taulun myyntiin. Heiltä saa ilmaisen hinta-arvion sekä todennäköisesti tiedon taiteilijasta.
Bukowskin huutokauppa
http://www.bukowskis.com/
Hagelstamin huutokauppa
http://www.hagelstam.fi/sumuCMS/sivu/arviot
Steinerkouluista on olemassa kirjoja. Kirjoja on sekä eri kaupunkien steinerkouluista että steinerkoulusta ja -pedagogiikasta yleensä. Alla muutama esimerkki:Perustietoa steinerkoulusta | Helmet-kirjastot | Finna.fiSteinerkoulu | Helmet-kirjastot | helmet.fiSteinerkoulun tarina | Helmet-kirjastot | helmet.fiTietoa, taitoa, taidetta : Helsingin Rudolf Steiner -koulu 50 vuotta = Kunskap, kunnande, konst : Rudolf Steinerskolan i Helsingfors 50 år | Helmet-kirjastot | helmet.fiOmassa rytmissä : Steinerkoulun idea ja käytännön sovellukset | Helmet-kirjastot | Finna.fiSteinerkoulun ABC : leikistä luovaan ajatteluun | Helmet-kirjastot | Finna.fiKirjoittamisen ja lukemisen opetus steinerkoulussa | Helmet-kirjastot | Finna.fiLisää kirjoja voi etsiä…
Nelosen lauantaisarja Auringon polte(Heat of the Sun)ei perustune kirjaan. Sarjan kaksi kirjoittajaa ovat: Russell Lewis ja Timothy Prager. Sarjasta voit lukea lisää esim. osoitteesta http://www.pbs.org/wgbh/mystery/programs/heatofthesun
Kansan tahto –lehteä säilytetään pääkaupunkiseudulla Kansalliskirjastossa ja Työväenliikkeen kirjastossa, sekä joissakin muissa yliopistokirjastoissa muualla Suomessa. Lehti on mikrofilmimuodossa. Alla tietoa kirjastojen yhteistietokanta Melindasta:
http://finna.fi
Kaleva-lehteä säilytetään, samoin mikrofilminä, pääkaupunkiseudulla Kansalliskirjastossa ja joissakin muissa yliopistojen kirjastoissa:
http://finna.fi
Kyseinen katkelma on lordi George Byronin kirjeestä Douglas Kinnairdille tammikuulta 1817. Valitettavasti kirjeestä tai etsimästäsi katkelmasta ei löydy suomennosta.
Laatuluokituksesta löytyy tietoa seuraavista kirjoista:
Berglund, Juha & Antti Rinta-Huumo (toim.) 2000. Viinistä viiniin - viininystävän vuosikirja 2000. ISBN 951-1-16324-8.
Berglund, Juha et al. 1998. Makuasioita viinistä ja ruoasta. ISBN 951-1-15643-8.
Matti Larreksen kirja Espanjan viinejä - pieni käsikirja harrastajalle (ISBN 951-0-14649-8) vuodelta 1987 on jo hieman vanha mutta silti kattava kuvaus espanjan viineistä.
Internetistä löydät tietoa viineistä esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-hakemistosta osoitteesta http://www.htk.fi/kirjasto/juomat.htm sekä Espanjan viineistä sivuilta http://www.riojainternet.com/wines.htm ja http://vino.eunet.es/vino/ Aiheesta löytyy tietoa myös suomenkielellä esimerkiksi…
Kyseessä on Lasse Heikkilän runo Tien alku, joka luettavissa Heikkilän Valituita runoista (1976). Runo on luettavissa myös teoksesta Sanan mahti : kansalliskirjallisuuden lukemisto. 4 (toim. V. A. Haila ja Eino Kauppinen, Otava, useita painoksia).
https://finna.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kollega auttoi: Ensimmäiseksi tuli mieleen Seppo Jokisen Piripolkka (2002, Loisto-pokkari 2003). Siinä on jengi, joka tekee huumekauppaa ja komisario Koskinen yrittää selvittää asiaa. Samalla kirja käsittelee myös Koskisen yksityiselämän kiemuroita.
