Liisa Ihmemaassa -kirjan kirjoittaja Lewis Carroll (oik. Charles Lutwidge Dodgson, 1832-1898) oli pappiskoulutuksen saanut tunnontarkka ja tavoiltaan säntillinen mies, joka vietti käytännössä koko aikuisikänsä Oxfordin yliopistossa logiikan ja matematiikan opettajana.
Liisan hahmo perustuu Carrollin kollegan Henry Liddellin Mary-tyttäreen. Liisan seikkailut olivat alunperin tarinoita, joilla Carroll huvitti nuorta seuralaistaan Thames-joella tehdyillä veneretkillä.
Dodgsonin alunperin vuonna 1865 ilmestynyt kirja yhdistettiin ensimmäisen kerran huumeisiin vasta sata vuotta myöhemmin. 60-luvun jälkipuoliskon hippikulttuuri nosti huumeiden inspiroimat visiot valjua arkea merkittävämmäksi kokemukselliseksi ainekseksi, ja Carrollin…
Maan ajateltiin olevan pyöreä jo ennen kopernikaanista käännettä.
Hannu Karttusen teoksessa "Vanhin tiede: tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin"(Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2003), kerrotaan että ajatusta maan pallomaisesta muodosta pidetään Pythagoraan(n.572-497 eaa.) keksintönä. Karttunen toteaa " On vaikea sanoa keksikö hän sen todella ensimmäisenä, sillä idea ei ehkä ollut kovinkaan vieras kansalle, joka merillä purjehtiessaan oli nähnyt todisteita Maan muodosta. Merenkävijät olivat havainneet, kuinka tähtitaivaan ulkonäkö riippuu havaitsijan sijainnista ja ehkä myös, miten loittonevasta laivasta ensin katoaa runko näkyvistä, sitten purjeet ja aivan lopuksi maston huippu. Myös Maan varjo Kuun pinnalla kuunpimennyksen aikana…
Suomen kolikot ja setelit 1400-2012 –taskuopas antaa rahoillesi seuraavat arviohinnat:
1 penni (kuparia) 1963 painos 171,33 miljoonaa, arvo 0,50e
5 penniä (kuparia) 1966, painos 8miljoonaa, arvo 2 euroa
5 penniä (kuparia) 1974, painos 21,5 miljoonaan, arvo 0,50e
10 markkaa (alumiinipronssia) 1937, painos 181 000, arvo huippukuntoisena 110e, kuluneena 2e
20 markkaa (alumiinipronssia) 1936 , painos 114 000, arvo huippukuntoisena 180e, kuluneena 2e
Venäläinen vuoden 1898 seteli lienee yhden ruplan seteli. Sen arvoa voi katsoa esim Standard Catalog of World Paper Money- teoksesta. Oman setelisi arvoa ei voi suoraan sanoa, sillä setelistä on 4 erilaista painosta, joissa on erilainen allekirjoitus setelin kääntöpuolella. Mikäli setelisi on aivan…
Nimi Ella on tullut suomalaiseen nimipäiväkalenteriin vuonna 1950. Nimi on luultavasti muuntuma nimestä Helena (-> Elina -> Ella), joka puolestaan tulee kreikan kielen sanasta helios (=aurinko). Ella voi olla myös nimen Eleonora kutsumamuoto tai lyhentymä sellaisista nimistä kuin Gabriella, Isabella, jne.
Vuonna 2003 Ella oli suosituin tyttöjen etunimi Suomessa ja vuonna 2004 toiseksi suosituin. Ella-nimen sai viime vuonna 467 suomalaislasta.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri Etunimikirja
Nimitilastoja internetissä esim. osoitteessa http://www.vauva-lehti.fi/muut/nimet_suosituimmat.asp?f=70&d=801&
Hyvä asiakas,
Oheiseen luetteloon on poimittu tietoja eri lähdeteoksista keskittymällä toivomaanne alueeseen laajennettuna. Välirauhan tilannetta emme onnistuneet selvittämään. Tällöin luonnollisesti mahdolliset luovutetuilla alueilla sijainneet sairaalat siirrettiin muualle ja järjestettiin muutoinkin uudelleen.
Jatkosota:
13.SotaS Viipuri/Lapinjärvi
17.SotaS Mikkeli
19.SotaS Savonlinna/Joroinen
22.SotaS Joensuu
25.SotaS Pälksaari
38.SotaS Lieksa
43.SotaS Rauha
66.SotaS Äänislinna
67.SotaS Salmi
68.SotaS Sortavala (peitelukukirjaan korjattu käsin: Joroinen)
64.Sv.S Viipuri (Sotavankisairaala)
65.Sv.S Lappeenranta (Sotavankisairaala)
Lähde: Jatkosodan historia osa 6, WSOY 1994; Pentti Kopsa: Kenttäposti 1941-1945, Helsinki 1991;…
Kysyimme asiaa Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan asiantuntijoilta.
Rusakoiden ruokalista riippuu paljon ympäristössä saatavilla olevasta ravinnosta. Mikäli tontilla on nurmialueella apilaa ja voikukkaa, syö rusakko mielellään niitä jättäen koristekasvit rauhaan. Varmaa lajiketta ruukkuihin on vaikea suositella, sillä jos muuta ruokaa ei ole, kelpaa vähän kaikki.
Tässä listaa kukista, jotka useimmiten saavat olla rauhassa. Osa niistä on perennoja, joita voi talvettaa esimerkiksi syksyllä maahan kaivamalla tai viileässä tilassa niukasti kastellen.
Koristetupakka (Nicotiana)
Tähkälaventeli (Lavandula angustipholia) Tämä on talvehtinut Helsingissä ulkona maassa sekä suuressa ruukussa (40x40x70cm)
Tupsulaventeli (Lavandula…
Toimittajan ammattiin on periaatteessa kaksi koulutusväylää yliopisto ja ammattikorkeakoulu. http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/120_ammatti
Ammattikorkeakoulun medianomin tutkinnon suorittaminen pätevöittää myös muihin media-alan työtehtäviin.
"Medianomiksi (AMK) nuoriso- tai aikuiskoulutuksena
Medianomi (AMK) on kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, jonka laajuus on 240 opintopistettä ja keskimääräinen suoritusaika noin neljä vuotta. Koulutusta järjestetään Helsingissä Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa sekä Oulun, Lahden, Turun ja Tampereen ammattikorkeakouluissa ja Joensuussa Karelia-ammattikorkeakoulussa.
Koulutusohjelmia ovat viestintä, journalismi, elokuva ja televisio, esitys-…
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2002 Suomessa oli n.1,3 milj. huoneistokohtaista saunaa. Kaikkiaan saunoja oli Suomessa kyseisenä vuonna yli 2 milj. Linkki tietoihin löytyy osoitteesta http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/taskus_asuminen.html.
FINPRO:n maaraportin mukaan Tanskan tärkeimmät kotimaiset energianlähteet ovat öljy ja kaasu, joilla katetaan valtaosa kotimaisesta tarpeesta. Omaa kivihiilituotantoa maalla ei ole eikä uusia hilivoimaloita rakenneta päästöjen vuoksi. Tanska on uusiutuvan energiantuotannon kärkimaita; maassa ei ole lainkaan ydinvoimaloita, eikä niitä ole tarkoitus rakentaa tulevaisuudessakaan. Tanska kattaa 12% sähkönkulutuksestaan tuulivoimalla (tarkoituksena on saavuttaa 50% v. 2030) ja on johtava tuulivoiman tuottaja ja tietämyksen levittäjä. Sähköä tuotetaan maassa myös jätteenpoltolla, joskin suurin osa sähköstä tuotetaan edelleen hiilivoimaloissa. FINPRO:n maaraportti löytyy osoitteesta http://www.finpro.fi/fi-FI/Finpro/ (Markkinatietoa->…
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta löytyvät kaikki väestötietojärjestelmässä olevat etunimet. Sen mukaan Jooa-nimen on saanut vuosina 1960-1999 54 henkilöä, joista viisi naisia. Vuodesta 2000 lähtien nimi on vakiintunut miehen nimeksi ja nimen suosio on kasvanut niin, että vuosina 2000-2008 nimen on saanut jo 172 henkilöä.
Nimen alkuperästä ei ilmeisesti ole täyttä varmuutta ja siksi se vaihteleekin, joissakin läheteissä nimi on Joonaksen muunnos (Riihonen, Eeva ”Mikä lapselle nimeksi), joissain taas se olisi raamatullista perua, muunnelma nimestä Jooas. Myös Joakim-nimeä on esitetty alkuperäksi.
Joonas, alkup. heperan kyyhkynen, nimipäivä 29.3.
Joakim, alkup. heprean Jumalan asettama ja ylistämä, nimipäivä 20.3
Kirjastosta löytyy…
Mico kuuluu lukuisiin Mikael-nimen muunnelmiin, ja Suomessa nimen yleisempi kirjoitusasu on Miko. Maamme ensimmäiset Micot löytyvät 1970-luvulta. Mikaelin nimipäivä on 29.9. Tiedot kirjasta: Saarikalle, Anne : Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön.
Loispistiäiset ovat hyönteisiä, jotka elävät toukkavaiheensa loisimalla toisessa niveljalkaisiin kuuluvassa isännässä - joko isännän pinnassa tai sisällä. Aikuistuttuaan loispistiäset poistuvat isännästään ja elävät vapaana liikkuen. Tällaisia osan elämästään vapaana ja osan loisena eläviä eliöitä kutsutaan parasitoideiksi. Tietoa loispistiäisistä löytyy esim. seuraavista teoksista: Metsän salainen elämä, Gaudeamus, 2016 ja Suomen luonto: Selkärangattomat, Weilin Göös, 1998. Kirjoissa mainitaan, että loispistiäiset valitsevat isännäkseen vain harvoja lajeja.
Entä varsinainen kysymys: Voisiko loispistiäinen teoriassa elää ihmisen ihokudoksessa? Tiedustelin asiaa Helsingin yliopiston lunnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta http://…
Valtaosa Lilja-sukunimistä on otettu käyttöön 1900-luvun alun nimenmuutoissa. Nimeen on todennäköisesti saatu vaikutteita ruotsalaisista porvarisnimistä, joiden alussa "Lilje" on hyvin tavallinen (mm. Liljeroos, Liljeberg). Sotilasnimet ovat myös voineet toimia esikuvana sukunimelle, sillä Lilja-lisänimi oli tavallinen ruotusotamiehillä Suomen rykmenteissä 1700- ja 1800-luvuilla. Vaihtoehtoisesti sotilasnimi on voinut jäädä käyttöön periytyväksi sukunimeksi.
Etunimi Liljan alkuperä on puolestaan englanninkielisen Elisabeth-nimen hellittelymuodoissa Lilian ja Lily. Toisaalta Liljaa voidaan pitää myös luontoaiheisena nimenä englannin Lilyn lailla.
Lilja-etunimeä on ollut käytössä 1800-luvulta alkaen. Almanakkaan nimi otettiin vuonna 1929.…
En löytänyt varmaa tietoa siitä, onko säveltäjä ja sanoittaja Juhani Jalas tarkoittanut Porgy Pig -nimistä animaatiohahmoa, josta on Suomessa yleensä käytetty nimeä "Putte Possu" (myös nimiä Putte Änkkänen ja Porkki on hahmosta meillä käytetty).
Kipparikvartetti äänitti Jalaksen laulun Putte-possu vuonna 1953. Ajallisesti on mahdollista, että tekstin tekijällä on ollut mielessä 1930-luvulla tunnetuksi tullut Porgy Pig. Kun Putte Possu ilmestyi Suomessa sarjakuvalehtiin tällä nimellä vasta vuonna 1955 (Nakke-lehteen), on kuitenkin todennäköistä, ettei Jalas viitannut tähän piirroshahmoon, vaan sama nimi on puhdas sattuma.
Tätä oletusta tukevat myös Jalaksen laulun sanat, jotka eivät miltään osin viittaa piirroshahmon ulkomuotoon,…
Olet oikeilla linjoilla siinä, että Helsingin sisäisten bussilinjojen numerointi noudattelee postinumeroalueita. Joukkoliikenneharrastaja Kimmo Nylanderin perusteellisessa blogissa kerrotaan, että vuonna 1966 Helsingissä otettiin käyttöön kaksinumeroiset postitoimipaikkanumerot (Helsinki 40, Helsinki 92 jne.). Samassa yhteydessä Helsingin sisäisten bussilinjojen numerointi uudistettiin niin, että bussiyhtiökohtaisista tunnuksista luovuttiin ja alettiin käyttää yhtenäistä postinumeroihin perustuvaa järjestelmää liikennöitsijästä riippumatta. Raitiolinjat 1 - 10 ja kantakaupungin bussilinjat 11 - 19 jäivät ennalleen.
Nylander kirjoittaa, että esikaupunkialueiden postinumerot kulkivat kehämäisesti lännestä itään niin, että Lauttasaari oli…
Henni (samoin kuin Henna) on Johanna-nimen kutsumamuoto. Johanna puolestaan on Johanneksen sisarnimi. Sen alkuperä on heprean kielessä ja merkitys "Jumala on armollinen". Henni-nimellä on nähty yhteys myös Henrikin sisarnimeen Henriikkaan. Henrik on pohjoismainen muoto saksan Heinrich-nimestä, joka tulee sanoista hagan (hovi) + rich (mahtava).
Henni-nimi otettiin suomalaiseen almanakkaan vuonna 1973.
(Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja)
Käyttäen lähteenä Atlantic Sun Airwaysin pilotin ohjeita ATR-72-500:n nopeus (kun nokkapyörä irtoaa maasta) on 115 KIAS (Knots indicated air speed). Myös laskeutumisnopeus on 115 KIAS. (115 KIAS=213 km/h)
ATR-72-500 pilotin ohjeet:
http://www.atlanticsunairways.com/training/checklist_atr72.pdf
Lentokoneiden nopeusmerkinnöistä (v-speeds):
http://en.wikipedia.org/wiki/V_speeds
Tarkoittanet kysymykselläsi nimenomaan ympäristöluontoa (etkä esim. Rooman vaikutuksia ympäröiviin valtioihin)?
Esim. Kaari Utrio kirjoittaa teoksessaan Familia - eurooppalaisen perheen historia:
"Muinaiset yhteisöt kasvoivat, kukoistivat ja sortuivat melko säännölliseen tapaan: vilkasta yhteiskunnallista ja taloudellista toimintaa seurasi väestönkasvu ja asutuksen laajeneminen. Väestön lisääntyminen puolestaan tiesi tehostettua maanviljelyä, kalastusta ja metsänkäyttöä. Luonto ei ajan mittaan kestänyt äärimmillen vietyä hyödyntämistä. Maan eroosio ja luonnonvarojen - kalan ja riistan - yleinen väheneminen heikensivät yhteisön elinvoimaa. Asutus supistui, yhteisö alkoi rappeutua ja joutui ennen pitkää valloittajan saaliiksi. Antiikin…
"Oi kallis kotimaa" -laulusta on laulukirjoissa tietona, että se on vanha sotilaslaulu tai kansanlaulu/-sävelmä ilman säveltäjän ja sanoittajan nimeä.
Tämä laulu kulkee kahdella eri nimellä, "Oi kallis kotimaa" ja "Suomen kaartin paluulaulu", säkeistöjen järjestys vain on eri.
Suuri toivelaulukirja 3 sisältää "Suomen kaartin paluulaulun", jonka yhteydessä on seuraava laulun alkuperään liittyvä teksti:
"Turkin sodasta palaava Suomen Kaarti otettiin vastaan mm. laulutervehdyksin Ylioppilastalon portailla, joiden ohi kaarti marssi 5.5.1878. Samana vuonna G.W. Gustafsson sepitti runon "Muisto marssi Suomen Kaartin kotia tulosta Turkin Sotatantereelta" sekä kustansi sen ja painatti Hämäläisen kirjapainossa Hämeenlinnassa. Ohjeen mukaan runo oli…
Sanat ovat Martti Helan kirjoittamasta laulusta Koululla on vieraita. Se on julkaistu useassa koulun laulu- ja lukukirjassa - tässä pari esimerkiksi:
Hela, Martti, Koululaulusikermiä. WSOY, 1953
Kemilä, Dagmar, Luen ja kerron. 2, Syksystä suveen : alaluokkien lukukirja. Valistus, 1956
Musiikin aika 1-2. WSOY, 1986
