Hei
Kuvan pienuuden takia vaikea antaa varmaa tunnistusta. Ulkonäön perusteella lähinnä tulee mieleen keittiökoisa, joka kuitenkin viihtyy lähinnä elintarvikkeissa. Kosteat tilat eivät ole niille tyypillisiä. Tarkentavaa tietoa myös tarvittaisiin, onko kyseessä kerrostaloasunto? Mitä kautta hyönteiset olisivat voineet saapua?
Vieraslajit sivustolta kohdasta, sisätilojen tuholaiset, voi katsoa vastaako ötökkä jonkin lajin kuvausta.
Yritin löytää artikkelia HS hakukoneella, mutten löytänyt.
Lähimmäksi pääsin hakusanoilla pariskunta salakuljetus. Uutinen kertoi hollantilaisen miehen matkatavaroista löytyneistä matelijoista. Linkki uutiseen
Kenties löydät uutisen itse Hakukoneesta. Linkki hakuun.
Kokonaan voit saada uutisen luettavaksesi (sen löydyttyä) HS aikakoneesta, joka on maksullinen palvelu tai Kansalliskirjastosta. Linkki Aikakoneeseen. Linkki kansalliskirjastoon.
Käytin Finna-hakukonetta, Googlea, sekä kansallisbibliografia Fennicaa, ja löysin ainoastaan yhden hänen kirjoittamansa suomennetun tekstin; kyseessä on Tähtivaeltajan numerossa 1997/16 julkaistu novelli "Soveliasta rakkautta" (alunperin "Appropriate Love", 1991). Eganin romaanituotanto vaikuttaa siis olevan tällä hetkellä kokonaisuudessaan suomentamatta.
Äänikirjaan meillä ei valitettavasti ollut pääsyä, mutta painetussa kirjassa tuon kappaleen Hän, joka söi heinäsirkkoja alussa kulkee tekstin lomassa kursiivilla kirjoitettuja säkeitä, jotka mitä ilmeisimmin muodostavat laulun. Ensimmäinen säe kuuluu "kuljen autiota tietä yksin". Usein kun kirjassa lainataan jotakin olemassa olevaa tekstiä, se merkitään kirjan alkuun, nimiösivun kääntöpuolelle. Suliko-kirjassa ei tällaisia merkintöjä ollut, joten on mahdollista, että teksti on Saision omaa tai hänen itse kääntämäänsä. Kirjassa olevat säkeet muistuttavat kuitenkin Kauko Käyhkön esittämän Yksin kuljen autiolla tiellä -kappaleen sanoitusta, "kuljen autiota tietä yksin" vrt. "yksin kuljen autiolla tiellä" tai "en toivo elämältä…
Hei,Varmaa vastausta en tähän löytänyt eikä vastaajakollegoiltakaan tullut osuvia ehdotuksia. Tuohon aikaan alkoi nuortenkin kirjallisuuteen ilmestyä juuri sotaa kriittisesti tai ainakin realistisesti käsitteleviä nuortenkirjoja. Missään sotaa käsittelevässä nuortenkirjassa en törmännyt rintamalla kuolleeseen isään. Oikeastaan vain Väinö Riikkilän Pojan muistelmat (WSOY, 1968) isä kaatuu, mutta kyseessä on kansalaissota. Oletan että kysymässäsi kirjassa oli kyse talvi- tai jatkosodasta.Muita potentiaalisia kirjailijoita voisivat olla myös esim. Erkki Rekimies, Veikko Rissanen, Lauri Jauhiainen, Aarno Kellberg, Yrjö Muuranto ja Antero Viljanen.Tietäisikö joku tämän palvelun käyttäjistä, mistä romaanista voisi olla kysymys?
Onningebyn taitelijayhteisön perusti taiteilija Victor Westerholm 1886. Hän keräsi yhteisöön taiteilijoita Ruotsista ja Suomesta. Seuraavissa teoksissa kerrotaan taiteilijayhteisöstä: Önningebykolonin 100 år - en jubileumsbok (1986) ja Hanna Rönnberg: Konstnärsliv (1993), joka sisältää 2 hänen kirjaansa Konstnärsliv i slutet av 1880-talet ja Konstnärskolonien på Åland.
Carolyn Keenen Neiti Etsivä -kirjoja on tähän mennessä
ilmestynyt suomeksi 105 kpl, viimeisin vuonna 2001: Neiti Etsivä ja kolmannen korttelin arvoitus.
Uusien Neiti Etsivä -kirjojen ilmestymistä kannattaa tiedustella suoraan kustantajalta, yhteystiedot http://www.tammi.net
Neiti Etsivästä on kysytty aiemminkin. Vastaukset löydät arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx. Kirjoita hakukenttään neiti etsivä ja tee haku.
Lanoliini- ja öljy estävät koiran ihoa kuivumasta. Ihon kuivumista estää kyllä sekin, että koiraa ei pestä liian usein, koska peseminen hävittää turkista ja ihosta sen luonnollista rasvaa. Tietoa esim. Suomen Kennelliiton sivuilta:
http://www.kennelliitto.fi/FI/Hankinta/Koiran+hoitaminen/
Voit etsiä suomalaisia etunimiä käsitteleviä kirjoja esimerkiksi pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi . Laita asiasana-kenttään esimerkiksi sana "etunimet". Voit lisäksi rajata tulosten kielen suomeksi. Tällä tavalla löytyy kolmisenkymmentä suomalaisia etunimiä käsittelevää kirjaa. Useimpia on varmasti saatavana omasta lähikirjastostasi, mutta mikäli näin ei ole, voit tarvittaessa kaukolainata niitä esim. Helsingistä oman kirjastosi kautta.
Suosittelen erityisesti seuraavia kirjoja:
- Kiviniemi, Eero: Iita Linta Maria--etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen
- Kiviniemi, Eero: Rakkaan lapsen monet nimet--suomalaisten etunimet ja nimenvalinta
- Lempiäinen, Pentti: Nimipäivättömien nimipäiväkirja
- Lempiäinen…
Kirjastojen lastenosastot kaipaavat aina innostuneita tekijöitä, jotka tuntevat lastenkirjallisuutta ja kulttuuria. Näin on myös Helsingissä.
Kirjastoala on muuttunut melko paljon tietotekniikkapainotteiseksi viime vuosikymmeninä. Toki painetun kirjallisuuden tuntemisesta on paljon hyötyä etenkin asiakaspalvelussa. Ilman korkeakoulututkintoa, voi kouluttautua kirjastovirkailijaksi. Tähänkin tutkintoon sisältyy yleensä jonkinlainen ATK-ajokortti. Muuten kirjastovirkailijan kelpoisuuteen on kolme reittiä:
kirjastomerkonomi
opistotason tutkinto + 20 ov kirjasto- ja informaatioalan ammattiopintoja
informaatio- ja kirjastoalan ammattitutkinto, joka sisältää
vähintään vuoden harjoittelun,
liiketalouden perustutkinto,
informaatio- ja…
Tuollaista kirjaa ei löydy, mutta mahtaisiko kyseessä olla Louise L. Hayn teos ”Muuta ajatuksesi, muutat elämäsi” (Era Nova publishing, 1991) tai Steven C. Hayesin ”Vapaudu mielesi vallasta ja ala elää” (Suomen käyttäytymistieteellinen tutkimuslaitos, 2008)?
HelMet-verkkokirjastosta voit tarkistaa edellä mainittujen kirjojen saatavuuden:
http://www.helmet.fi/record=b1283641~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1878930~S9*fin
Kysymäsi vaakunat löytyvät erinomaisina värikuvina teoksesta: Suomen kunnallisvaakunat - Finlands kommunvapen - Municipal coats of arms of Finland, Kunnallispaino, Vantaa 1982, ISBN 9517730853
Teos löytynee useimmista Suomen kaupungin- ja kunnankirjastoista, usein käsikirjastosta.
Lisäksi vaakunat löytyvät näiden kuntien kotisivuilta
http://www.ilmajoki.fi/
http://www.kurikka.fi/
http://www.nurmo.fi/
http://www.ylistaro.fi/
Hei!
Kuvauksen perusteella lastenosastomme asiantuntijat päättelivät, että kyse saattaisi olla tästä teoksesta:
Hayes, Barbara & John Atstrop: Nallekarhun iltasatuja (Tammi, 1986).
Kirjan kansi on kirkkaan sininen ja keskellä kuvassa on keltainen nalle lukemassa kirjaa. Kirjassa on satu vuoden jokaiselle päivälle ja siinä on 224 sivua. Kannessa on myös pienempi kuva Prinsessa ja herne -sadun kuvituksesta.
Teos on Porin pääkirjaston kokoelmissa. Tässä vielä linkki kirjaan: https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.90483
Jos kyseessä on Tusen och en natt : urval av Axel Moberg (Bonniers förlag, Stockholm, 1928) on sen pyyntihinta ollut netissä esim. sidottuna (kovakantinen) 100-140 Ruotsin kruunua. Suomessa nidotusta (pehmeäkantisesta) on pyydetty esim. 5,00 €. Teos on Världslitteraturen. De stora mästerverken -sarjan toinen osa.Zacharias Topeliuksen teos Läsning för barn on julkaistu ainakin sekä kaksiosaisena (förra delen vuonna 1902 ja senare delen vuonna 1903) että kahdeksanosaisena, osat 5–8 vuonna 1903. Yksittäisestä kirjasta on pyydetty noin 5–20 euroa. Jos myynnissä on ollut koko sarja, on siitä pyydetty enemmänkin. Hintaan vaikuttaa sekä kirjan kunto että onko kyseessä sarjan osa tai koko sarja.
Thomas Canningista on saatavilla erittäin vähän tietoa, eikä hänen sävellyksiään ole juuri levytetty lukuunottamatta teosta 'Fantasy on a hymn by Justin Morgan', joka löytyy Jyväskylän kaupunginkirjastonkin kokoelmista levyltä 'Into the light'(Telarc, 1997). Musiikin tärkeimmissäkään hakuteoksissa häntä ei mainita lainkaan, joten paras tiedonlähde tässä tapauksessa on internet. Canning syntyi v.1911 Brookvillessa (PA) ja kuoli Morgantownissa 4.10.1989. Hän opetti säveltämistä Länsi-Virginian yliopistossa. Vuodesta 1980 lähtien on vuosittain jaettu hänen nimeään kantava sävellyspalkinto (Thomas Canning Composition Award). Osoitteessa http://www.gtmf.org/programnotes/week5_02.pdf on enemmän tietoa Canningista. Hänen muista sävellyksistään…
C. G. Mannerheimin Kaukoidän matkoista on kirjoitettu useampikin teos. Uusin niistä on Petteri Koskikallion ja Asko Lehmuskallion toimittama "C. G. Mannerheimin Keski-Aasian matka 1906-1908". Kyseinen teos on ilmestynyt vuonna 1999 ja sen on kustantanut Museovirasto.
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyivät nämä teokset:
Säätiöluettelo--apurahoja jakavia säätiöitä. 1995
Apurahat ja opintotuki XI. 1999
Vaijärvi, Kari: Apuraha-avain. 1997
Suomen kulttuurirahaston apurahat 1998. 1997
Järjestöt ja EU-rahoitus. 1995
Ja tässä vielä muutamia nettiosoitteita:
Opetusministeriön tietosivu apurahoista:
http://www.minedu.fi/opm/avustukset/index.html
Hämeenlinnan kirjaston kokoama sivu urheilujärjestöistä:
http://www.htk.fi/kirjasto/urheilu7.htm#jarjestot
Hämeenlinnan kirjaston kokoama sivu apurahoista:
http://www.htk.fi/kirjasto/kulttu.htm#apurahat
