Ensimmäinen katkelma on kokoelmasta Runot ja Hipponaksin runot (1959) ”Hipponaksin runot VI” (kokoelmassa Runot s. 83). Toinen katkelma on kokoelmasta Alue (1973). Runolla ei ole nimeä. Se alkaa ”Vihreääsalaattia” ja löytyy kokoelmasta Runot s. 383. Englanninkielisiä käännöksiä en löytänyt.
Hei
Tarkoitatte varmaankin Seppo Kimasen muistelmateosta Kimasen lento. Kirjan on ilmestynyt 10.9.2013 ja kustantajana on Teos. Kirjaa on tilattu Helsinkiin yhdeksään kirjastoon. Valitettavasti Kannelmäkeen kirjaa ei ainakaan näillä näkymin ole tulossa.
Kirjaan on jo varausjonoa. Voitte tehdä varauksenne kirjaan joko käymällä kirjastossa tai internetissä Helmet-sivulla
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Suomeksi aiheesta näyttää olevan aika niukasti tietoa. Hanna Matilaisen ”Mitä kummaa : opas kotimaiseen spekulatiiviseen fiktioon” on yksi harvoista tietokirjoista, joissa on jonkin verran tietoa paranormaalista romantiikasta. Siinä sivutaan myös hiukan yleisemmin spekulatiivisen fiktion historiaa. Paranormaalia romantiikkaa on käsitelty suomeksi myös muutamilla nettisivuilla:
http://vinttikamarissa.blogspot.fi/2013/07/paranormaali-romantiikka-mit…
http://www.elinarouhiainen.com/2012/07/paranormaalin-romantiikan-genre/
https://www.satakirjastot.fi/web/arena/vampyyreja-keijuja-ja-ihmissusia
Englanninkielisessä Wikipediassa on jonkin verran asiaa paranormaalista romantiikasta ja lähteitä aiheesta: http://en.wikipedia.org/wiki/…
Elokuvat ilmestyvät videoversiona n. vuoden kuluttua julkaisusta. Kirjastoihin hankittaviin elokuviin tarvitaan erikseen kirjasto-oikeudet. Kaikkia elokuvia ei ole mahdollista saada kirjastoihin tekijänoikeusmaksujen vuoksi, eikä kaikille ole edes mahdollista saada kirjasto-oikeuksia. Kirjastoissa on kyllä muita James Bond-elokuvia,joten luulen, että mahdollisesti myös uusinta elokuvaa tarjotaan pian kirjastoille.
Ylempi merkki on Wikipedian taulukoiden perusteella kirjain p, merkin yleisempää symbolimerkitystä ei tiedetä. Alempaa kuviota vastaavaa merkkiä en kyennyt taulukoista löytämään, vaikka sen perusrakenne viittaa h-kirjaimeen. Riimukirjoitusta on toisaalta harrastettu niin pitkän ajan ja eri puolilla, ettei Wikipedian listaus välttämättä ole täydellinen.
Heikki Poroila
Nyt olisi tarjolla kaksi vaihtoehtoa: Ingpen, Robert Joutonalle (suom. Hannele Huovi), Weilin + Göös 1987 tai Craft, Ruth Talvinalle 1975. Voisiko kirja olla jompikumpi näistä?
CD-levyn liitteessä ei ollut laulujen sanoja mukana ja verkostakaan niitä ei löytynyt. Yritin myös kuunnella tarkkaan ja minullekin jäi epäselväksi mitä tuossa kohdassa lauletaan.
Tietäisikö joku tämän kysymyksen lukijoista mitä tuossa lauletaan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Juhani Karilan teos Pienen hauen pyydystys löytyy useasta Vaski-kirjastosta: https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=pienen+hauen+pyydystys&type=AllFields
En onnistunut löytämään kirjallista lähdettä, jossa sanontaa olisi selitetty. Se on kuitenkin tuttu monelle kirjastomme työntekijälle. Etenkin vanhempina aikoina sitä on käytetty niissä tilanteissa, kun vaatimattomissa hautajaisissa ruokaa ei ole ollut tarjolla koko saattoväelle. Arkunkantajat on kuitenkin ruokittu aina.
Nykyäänkin samaa periaatetta on noudatettu hiljaisissa hautajaisissa, joissa muistotilaisuus on järjestetty vain lähipiirille. Perussääntönä on pidetty, että arkunkantajille on aina ruokatarjoilu.
Taustalla on varmaankin se, että perinteisesti vainajan muistoa on Suomessa kunnioitettu runsaalla ruoalla ja juomalla. Hautauksen jälkeistä muistojuhlaa on kutsutukin sanalla peijaiset, joka viittaa uhrijuhlaan. (Lähde:…
Vaasa julistettiin kaksikieliseksi kunnaksi, jossa suomi on enemmistön kielenä valtioneuvoston päätöksellä 337/1922 joulukuun 30. päivänä vuonna 1922. Päätöksen perustana olleen vuoden 1920 virallisen tilaston mukaan Kokkola määrittyi tässä vaiheessa vielä kaksikieliseksi kunnaksi, jossa enemmistön kielenä oli ruotsi. 20-luvun aikana suomenkieliset saivat kuitenkin lopullisesti kielellisen enemmistöaseman sielläkin; vuonna 1930 heitä oli väestöstä 53,4%. Vuoden 1931 alusta lukien kaupungin enemmistökieleksi määrättiinkin suomi.Vaasan kaupunginvaltuustossa suomenkieliset pääsivät enemmistöksi vasta vuonna 1945. Kunnallisessa elämässä suomen kieli olikin vielä pitkään "varsin säälittävässä asemassa", niin kuin nimimerkki Vaasalainen totesi…
Mary-Kate ja Ashley Olsenin kotisivuilla http://www.mary-kateandashley.com/media/so_little_time/ on viisi suomentamatonta So little time- sarjan kirjaa. Sarjan suomalaisen kustantajan Otavan sivuilla http://www.otava.fi/kirjat/sarjat_brandit/marykate_ja_ashley/fi_FI/mary… ei ole mainintaa lähiaikoina ilmestyvistä uusista kirjoista.
Eräs petun uudelleentulemisen ilmentymä on Ranuan kunnassa toiminut pettuprojekti sekä sen jatkaja, Finnpettu-osuuskunta. Projektin omat internet-sivut löytyvät osoitteesta http://poro.koillismaa.fi/epp/vitabark/vitabark.html
Asiasta kerrotaan myös seuraavissa artikkeleissa: Alasuutari, Päivi: Pula-ajan elintarvikkeesta syntyy terveyselintarvike : pettuleipää (Kodin kuvalehti 9/99) sekä Lehtisalo, Juhani: Pettu onkin terveellistä! (Kauneus ja terveys 4/99).
Kainuulaista pettukulttuuria esittelee Götha Rannikko artikkelissa Oravalta lainaa pyytämässä (Koti 7-8/91). Samalta tekijältä on ilmestynyt kirja Kainuun leipä (1997), jossa myös käsitellään pettua.
Pettu herätti kiinnostusta jo 1970-80-lukujen taitteessa. Puolustuslaitos julkaisi…
Emme onnistuneet löytämään käsikirjoituksta tai muuta kirjallista versiota tästä leikistä tai näytelmästä. Netistä löytyy tosiaan eri variaatioita siitä, mutta varsinaista painettua teosta ei löytynyt.
Kauko Valta Ylänteen kirjassa Oma näyttämö: 50 uutta pikkunäytelmää (1961) on Karhunmetsästys-niminen näytelmä, mutta se on Hölmöläissatuihin perustuva, eikä vaikuta samalta kuin kysymäsi. Myöskään kirjaston seuraleikkikirjoista sitä ei löytynyt.
Tarkoitat varmaan animismia eli luonnonpalvontaa. Siitä ei näytä löytyvän kovin hyvin tietoa suomeksi. Tässä muutama kirjallisuusvinkki:
Maan energiat [Helsinki] Lademann [1993] Sarja: (Mystiikan maailma)
Raahen kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä paikalla, meillä ei sitä ole.
Nevill Drury: Samanismi, Otava (1993)
Sigmund Freud: Toteemi ja tabu, Love kirjat (1989)
T. I. Itkonen: Suomen lappalaiset osa 2, WSOY (1984 2.p.)kerrotaan saamelaisten luonnonpalvonnasta mm. seidoista.
Kaunokirjallisuutta:
Veikko Haakana: Seita lähtee liikkeelle, Karisto (2000)
Sue Harrison: Jokien laulu, WSOY (1999)
Sue Harrison: Tuulten viesti, WSOY (2000)
Etsin myös netistä hakusanoilla animismi ja luonnonpalvonta, mutta ei tullut kovin hyviä linkkejä, tässä…
Kirjailijatietoa kannattaa etsiä Kirjasampo-palvelusta. Sisko Istanmäestä, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175997492568
Myös kustantajat antavat yleensä kuvauksen kirjailjoista, joiden teoksia kustantavat, https://www.tammi.fi/kirjailija/sisko-istanmaki
Lehdistä ja uutispalveluista kannattaa myös etsiä. Sisko Istanmäestä löytyy pari mielenkiintoista videota,Ylen Areenan ohjelma, https://areena.yle.fi/1-4329493 ja Youtubessa Sisko Istanmäki; lempipaikkani https://www.youtube.com/watch?v=fF6S_blYGvQ
Lähetin kysymyksesi Betoni-lehden toimitukselle ja odottelen, josko heillä olisi valistuneempaa tietoa asiasta. Lisäys 30.10.2021: Valitettavasti en ole saanut Betoni-lehdestä lisätietoja kysymykseesi.
Joitain tietoja löysin Betoni-lehden nettiartikkeleista. Artikkelissa Käyttö talonrakentamisessa kerrotaan, että maailmassa käytetään betonia vuosittain noin 13 miljardia kuutiometriä ja Suomessa luku on 5 miljoonaa kuutiometriä. Toisessa artikkelissa taas sanotaan seuraavaa: "Betonin valmistuksessa käytetty kiviaines on uusiutumaton, mutta käytännössä paitsi katoamaton, myös täysin ehtymätön luonnonvara. Betonirakentaminen ei todellisuudessa kuluta kiviainesvaroja, sillä käyttöikänsä päässä betonirakenteet murskataan ja syntyvä…
Hei innokas lukija, sama kirjastokortti käy kaikkiin Helmet-kirjastoihin eli kaikkiin Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastoihin. Voit palauttaa kaikki lainasi siihen kaupunginkirjastoon, joka on sinua lähimpänä. Käydessäsi Munkkiniemen kirjastossa voit pyytää henkilökuntaa muuttamaan kirjastokortilla olevan noutokirjastosi ensin Munkkiniemen kirjastoksi ja sitten, kun muutat Oulunkylään voit muuttaa noutokirjaston Oulunkyläksi. Tämä ei ole välttämätöntä, mutta nopeuttaa varausten tekemistä silloin, kun teet varauksen itse Helmet-sivuilla.
Kirja lienee Erkki Tantun kuvittama Otto Potto Poroliini ynnä muita vanhoja lasten loruja. Kirjasta löytyy lorut Hippa-Heikin laivasta ja Onnimannista. Suosikkilorussasi morsiamelta ei kuitenkaan pääse pieru vaan nauru. Loru alkaa näin: Kierun lierun laurun, morsian päästi naurun.
Helmet-kirjastosta löytyy painokset vuosilta 1956 ja 1993.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28otto%20potto%20poro…
