Hyviä kirjoja delfiineistä ovat ainakin:
Cajander, Veli-Risto: Suurvalaat ja delfiinit merten viisaat valtiaat sekä Kerrod, Robin:Valaat ja delfiinit.Katso osoiteesta www.helmet.fi löytyykö niitä lähikirjastostasi.
Valitettavasti emme onnistuneet paikantamaan sitaatin lähdettä. Kyselimme asiaa myös valtakunnalliselta kirjastoammattilaisten sähköpostilistalta, josta ei kuitenkaan löytynyt ketään Marxin tuotannon asiantuntijaa. Yksi kollega pohti, että onkohan sitaatti Marxin ollenkaan, sitaatti esiintyy sadoilla sitaattisivuistoilla, mutta ilmeisesti missään ei mainita lähdettä. Toisaalta niissä paikoissa, joissa Marx-sitaateille on annettu lähteet, tätä lausetta ei esiinny. Lausahduksen alkuperä on askarruttanut monia muitakin, pohdintaa löydät esimerkiksi näiltä sivustoilta:
http://www.answerbag.com/q_view/1531331
http://wiki.answers.com/Q/What_is_the_origin_of_the_quote_'Give_a_man_a…'
http://www.barrypopik.com/index.php/new_york_city/entry/…
Tässä joitakin aiheeseesi sopivia kirjoja.
Kirjallisuuden naiset : naisten esityksiä 1840-luvulta 2000-luvulle (SKS, 2013)
Kurikka, Kaisa: "Nuorten naisten lisempi laiffi : 1990-luvun naiskirjallisuuden sinkkunaisia, perhetyttöjä ja siltä väliltä." Artikkeli sisältyy teokseen Kurittomat kuvitelmat : johdatus 1990-luvun kotimaiseen kirjallisuuteen (Turun yliopisto, 2002)
Launis, Kati: Kerrotut naiset : Suomen ensimmäiset naisten kirjoittamat romaanit naiseuden määrittelijöinä (SKS, 2005)
Lähikuvassa nainen : näköaloja 1800-luvun kirjalliseen kulttuuriin (SKS, 2001)
Modernin lumo ja pelko : kymmenen kirjoitusta 1800-1900-lukujen vaihteen sukupuolisuudesta (SKS, 2000)
Naiskirja : kirjallisuudesta, naistutkimuksesta ja kulttuurista (KKL, 1996…
Laki korkeakoulussa opiskelevien ja niissä loppututkinnon suorittaneiden henkilöiden opintolainojen valtiontakauksesta (Suomen asetuskokoelma 1959, numero 13) vahvistettiin 16.1.1959 ja tuli voimaan 1.7.1959. Täsmällisempiä ohjeita asiasta annettiin vastaavassa asetuksessa (Suomen asetuskokoelma 1959,numero 217) 8.5.1959.
Valtioneuvosto oli 20.9.1956 asettanut komitean valmistelemaan asiaa. Komiteanmietintö valmistui 19.6.1957 (Komiteanmietintö nro 11 - 1957).
Aikaisemmin valtio oli myöntänyt vähävaraisille korkeakouluopiskelijoille erilaisia stipendejä, komitean työskentelaikana tällaisia stipendejä sai noin joka kahdeksas korkeakouluopiskelija.
Ylioppilaan kirja XIII / toimittanut Kari Uusitalo. - Suomen ylioppilaskuntien liitto, 1960
Näissä Siuntion kirjaston kirjoissa kerrotaan marsusta ja sen hoidosta:
- Nuorten marsu- ja hamsterikirja / Ingrid Andersson
- Marsu lemmikkinä: marsutietoa kaikille / Arja Linnavuori
- Marsu / Yvonne Lantermann
- Marsu voi hyvin / Arja Linnavuori
- Marsu / toimittaja Perhemediat
- Marsu: lajinomainen hoito, terveellinen ruokinta, käyttäytyminen / Katrin Behrend
Vaski-kirjastoista löytyvää, rotusyrjintää käsittelevää kirjallisuutta saa haettua Finnasta erilaisilla hakusanayhdistelmillä. Sanayhdistelmät rotusyrjintä ja Yhdysvallat sekä rasismi ja Yhdysvallat tuovat esiin kaiken aiheeseen liittyvän aineiston. Aineistotyypiksi valitaan tässä tapauksessa kirja ja päägenreksi kaunokirjallisuus. Sanalla rotusyrjintä saadut tulokset näet tästä linkistä, sanalla rasismi saadut tulokset näet tästä linkistä.
Tuloksista löytyvät ainakin esimerkiksi seuraavat kirjat:
Juuret (Alex Haley, 1977)
Matkalla kotiin (Yaa Gyasi, 2017)
Kaikki taivaan linnut (Harper Lee, 2016)
Vihan kadut (Ryan Gattis, 2015)
Häivähdys purppuraa (Alice Walker, 1986)
Viha jonka kylvät (Angie Thomas, 2017)
Kaukaiset seudut (Tom Spanbauer…
Olet oikeassa: "heteroseksuaali eli heteroseksuaalinen ihminen tuntee seksuaalista ja/tai emotionaalista vetoa muuta kuin omaa sukupuoltaan olevia ihmisiä kohtaan" (Seta, sateenkaarisanasto), eli termi "heteroseksuaalinen" ei määrittele muuta kuin kiinnostuksen kohteen sukupuolen.
Suomen kielen sateenkaarisanastosta ei kyseiselle seksuaaliselle suuntaukselle löydy suoraan omaa termiä, mutta kuten Pirkanmaan Setan sivustolla mainitaan, sanat elävät ajassa sen mukaan kuinka ihmiset määrittelevät itsensä. Sanastoja päivitetään vuosittain. Lisäksi etenkin englannin kielellä määritelmiä on runsaasti, mutta kaikkia niitä ei Suomessa ainakaan vielä ole otettu käyttöön.
Linkit Setan sekä Pirkanmaan Setan sanastoihin:
https://…
Nerokkaat kollegani keksivät ehdottaa José Carlos Somozan teosta Clara ja varjot (Like, 2004). Siinä ihmisiä muokataan esiintymään taideteoksina. Kirjassa on viittauksia myös "artesaniaan", koristeina, liikkuvina tarvekaluina tai käyttöesineinä työskenteleviin ihmisiin. Ihmisesineet on tekstissä kirjoitettu isoin alkukirjaimin. Kirjan perään on kyselty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/etsinnassa-kirja-mika-kirjoitettu-ehka?la…
Toinen esiin noussut teos on Juhani Peltosen Salomo ja Ursula (WSOY, 1967), tämä kuitenkin kuulemma huonekalujen osalta, muotimalleista ei muistelijalla ollut mielikuvaa.
Boris Pasternakin runosta Hamlet on ainakin kaksi suomennosta. Yksi kuuluu Tohtori Živagon runoihin ja sisältyy siis teokseen Tohtori Živago (s. 307) ja teokseen Tohtori Živagon runot (1958). Runon on suomentanut Arvo Turtiainen.Marja-Leena Mikkola on myös suomentanut runon. Suomennos sisältyy Mikkolan kokoamaan ja suomentamaan Pasternakin runojen kokoelmaan Sisareni, elämä: runoa (2003).
Jos olet käynyt läpi kaikki ne Porin kirjaston kirjat, joissa käsitellään Eliel Saarisen tuotantoa, on vaikea löytää sinulle lisää lähteitä, sillä
Porista löytyy niin "Saarisen sisustustaide 1896-1923" kuin Marika
Hausenin & co:n "Eliel Saarinen - Suomen aika" ym. Viimeksi mainitussa
laajassa teoksessa on huolellisesti merkityt lähdeviitteet ja tarkat lähdeluettelot - niitä on syytä tutkia, jotta lisätietoja löytyisi.
Tein hakuja myös kotimaisiin ja ulkolaisiin lehtitietokantoihin, mutta mitään relevanttia ei löytynyt. Nyt olisi hyödyllisintä ottaa yhteyttä Suomen rakennustaiteen museon kirjastoon( srmkirj@kaapeli.fi ) tai Taideteollisen korkeakoulun kirjastoon ( kirjasto@uiah.fi ) tai Taideteollisuusmuseon kirjastoon ( ebba.…
Jyrinkoski on niin harvinainen nimi (Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun mukaan nykyisenä nimenä alle 10 henkilöllä), että suomalaisten sukunimien perushakuteos, Mikkosen & Paikkalan Sukunimet (2000), ei mainitse sitä lainkaan.Samainen hakuteos kertoo Jyrinki-nimestä seuraavaa: "Nimi saattaa hyvinkin liittyä jyristä-verbiin tai sanoihin jyrämä 'pieni koski, pyörre' ja jyrä 'jyrkkätöyräinen puro, syvä notko, jonka pohjalla on puro'." Nimen taustalla voi olla Mikkosen ja Paikkalan mukaan myös henkilönnimi Georgius (suom. Jyrki, Jyri). Ehkä Jyrinkoski-nimen tausta on johdateltavissa näille samoille lähteille?
Esim. valtio, kunta tai maakunta ovat julkisoikeudellisia yhdistyksiä t. julkisyhteisöjä. Enemmän aiheesta on mm. Wikipediassa, katso
http://fi.wikipedia.org/wiki/Julkisyhteis%C3%B6
Kirjastoista löytyy mm. seuraava teos, joka varmaan valaisee tätä asiaa, teoksen nimi on Yhteisöjen tehtäväluokitukset.
Asiaa on selvitetty, mutta vielä ei ole löytynyt riittävän toimivaa ja edullista ratkaisua. Maksut voi siis toistaiseksi hoitaa vain kirjastossa asioidessa. Poikkeustilanteissa (muutto toiselle paikkakunnalle tms.) kirjastoa voi pyytää lähettämään laskun.
Lainausoikeuden menettää, jos maksuja on kertynyt yli 10 euroa.
Kyseinen kohta on Uuden Kalevalan (1849) 22. runosta.
Mitenpä minunki mieli,
Minun synkeä sisuni?
On kuin laaka lammin ranta,
Kuin pimeä pilven ranta...
https://www.gutenberg.org/files/7000/7000-h/7000-h.htm
Löydät laulun nuottikirjasta Juhlien juhla - uuden vuosituhannen lauluja (Suomen lähetysseura ja Pekka Simojoki, 2008). Nuotin voi varata Helmetin kautta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1885391?lang=fin
Sanonta näyttää olevan peräisin englannin kielestä. Siinä se on ollut klisee jo pitkään. Sen ilmeisesti teki tunnetuksi sävellys "Home, James and Don't Spare the Horses" vuodelta 1934. Sitä ennen se oli ollut jo parinkin elokuvan nimenä ja myöhemmin sitä on käytetty monissa elokuvissa, televisiosarjoissa ja kirjoissa, sekä otsikkona että vuoropuhelussa. Suomeen se lienee tullut näiden teosten käännösten kautta.
Sanonnan luojaksi on väitetty kuningatar Viktoriaa, jonka vaunuja ajoi 1870-luvulla mies nimeltä James Darling. Ajajaa puhuteltiin yleensä sukunimellä, mutta "home, Darling" olisi kuulostanut kaksoismerkityksensä vuoksi kiusalliselta, joten kuningatar käytti sen sijaan ajajan etunimeä. Sanonta esiintyy lehdistössä jo 1890…
Molemmat tempukset ovat preesensejä: olen ja juoksen. Ensimmäisessä lauseessa on myös mukana verbin juosta kolmas infinitiivi. Kolmas infinitiivi on nominaalimuoto, eli se taipuu kuten substantiivi.
Kielioppikirjoista tempusmuodot löytyvät osasta verbimuodot.
Joulutanssit-kasetilla esiintyvät Jukka Kuoppamäen lisäksi
Tuula, Jazz Vikings, Lasse Kuusela, Eugen Malmsten ja Esko Rahkonen, joka esittää mm. kappaleen Rekipolska.
Tiedot löytyvät nettisivulta, jonka osoite on
http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/nimike.php?Id=Joulutanssit .
