Kyseessä voi olla Patricia Scarryn Nukke ja minä (Tammen kultaiset
kirjat, 1961). Kirjasta on otettu useita painoksia, joten sitä on yhä kirjastoissa. Kirjaston lasten ja nuorten osasto auttaa
sinua äitisi lempikirjan jäljittämisessä, jos se ei ole tuo Scarryn
teos.
Ongelmasi on kieltämättä hankala. Oman tyttäreni pelastukseksi koitui reipas peruskoulunopettaja, joka sai hänet vakuuttumumaan, että vasenkätinen neuloo aivan samoin kuin oikeakätinenkin. Kovin vähän aiheesta on kuitenkin kirjoitettu. Kaipaamasikaltaisia teoksia en pystynyt löytämään. Yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta löysin muutaman opinnäytetyön, joita voisit pyytää kaukolainaksi opintosalikäytöön. 1)Alanen, Anne: "Vasenkätinen oppilas tekstiilityössä Vaasan läänin opettajien arvioimana." Kasvatutieteen pro gradu-työ : Jyväskylän yliopisto, Opettajankoulutuslaitos, 1990.
2)Kukkonen, Anna-Maria: "Vasenkätisyys ilmiönä ja tekstiilityön didaktisena ongelmana". Kasvatustieteen pro gradu-tutkielma : Joensuun yliopisto, Savonlinnan…
Tarkoitat varmaankin Naxos Music Library- tietokantaa, jossa voit kuunnella etäkäyttöisesti 1,2 miljoonaa kappaletta. Kirjautumiseen tarvitset vain oman kirjastokortista löytyvän kortin numeron.
Naxoksen löydät Turun kaupunginkirjaston Tietokannat-sivulta Taide, kirjallisuus ja musiikki -osiosta:
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=106404
Naxos Music Libraryn lisäksi Naxos tarjoaa Video Library palvelun, josta voit tarkastella yli 1500 taide-musiikkia koskevaa videota.
Tietokanta toimii kaikilla Vaski-kirjastojen korteilla.
Vanhoja Tallinnan puhelinnumeroita on ainakin kirjassa:
Adolf Richters Baltische Verhehrs- und Adresbücher. Bd 3 : Estland. Riga, Selbstverlag des Herausgebers, 1913.
Kirja on löydettävissä ainakin Viron kansalliskirjastossa:
http://www.nlib.ee/en/libraries/index.php
sekä Tarton yliopiston kirjastossa sekä Eesti Kirjandusmuuseumin kirjastossa Tartossa.
Sijaintitietoja voi etsiä Ester-tietokannasta:
http://www.ester.ee/search~S1.
Ester-tietokannasta löytyvät myös seuraavat kirjat:
Список абонентов Ревельской правительственной телефонной сети на ... год
Ilmunud Ревель, [1911-1917] (Ревель : Фельсберг и А. Тетерман
Eesti Wabariigi telefoni wõrgu abonentide nimekiri. Tallinn,1920.
Jos sinun ei ole mahdollista matkustaa Tallinnaan, voit…
Vakiintunutta suomennosta käsitteelle ei ole. Sen voi kääntää “hitaaksi elokuvaksi”.
Akateemisessa tekstissä kannattaa laittaa englanninkielinen sanapari ensimmäisen suomenkielisen maininnan perään sulkeisiin.
Lähde:
Jaakko Seppälä (elokuva- ja televisiotutkimuksen dosentti, Helsingin yliopisto)
Kirjailijatiedon täydentämiseen löytyy oma lomake, jonka pohjalta tietoja päivitetään Kirjasammon toimituksessa. Se löytyy täältä, https://www.kirjasampo.fi/fi/kirjailijatietolomake
Hei,
Suora vastaus kysymykseesi ei löydy, mutta ehkä voit ehkä saada joku tieto näistä lähteistä:
Maarakennustekniikka
Hartikainen, Olli-Pekka
https://helle.finna.fi/Record/helle.1444772
Hullujusseja ja pillareita : maanrakennuskoneita Pohjolassa 1900-1980
Hiittu, Matti ; Hiittu, Mikko
https://helle.finna.fi/Record/helle.540638
Lapiolinjalla : työttömät pakkotöissä 1948-1971
Nenonen, Marko
https://helle.finna.fi/Record/helle.411412
Pikkasen samasta aiheesta keskusteluketju ww.tiede.fi -sivulla.
https://www.tiede.fi/keskustelu/4002117/ketju/kaivinkone_vastaa_x_lapiomiesta
Englanniksi selitetty mitä miesvoimalla on tarkoitettu hevosvoimana. Koneiden teho mitataan usein…
Kyseessä voisi olla François Ozonin elokuva Aika lähteä (Le Temps Qui Reste, 2005), joka on esitetty Yle Teemalla ainakin vuonna 2012. Ylen sivuilla elokuvaa luonnehditaan seuraavasti:
"Ranskalaisen François Ozonin ohjaama elokuva kertoo nuoren miehen viimeisistä päivistä. 31-vuotias menestyvä valokuvaaja Romain saa tietää olevansa parantumattomasti sairas: elinaikaa on jäljellä enää muutama kuukausi. Romain ei kerro sairaudesta läheisilleen, isoäitiä lukuun ottamatta. Kaunis ja lahjakas Romain on tottunut toisten ihailuun sekä saamaan anteeksi toilailut ja tökerön käytöksen. Kuoleman läheisyydessä hän ei tee parannusta, mutta täysin yllättävä kohtaaminen tarjoilijattaren kanssa johtaa hänet elämänsä ehkä ensimmäiseen ja viimeiseen pintaa…
Mikäli tarkoitat Maija Metsävuoren kirjaa Maijan riimit (2011), sitä ei ole saatavilla Lappeenrannan kirjastosta. Finna.fi:n mukaan sitä on ainoastaan Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa. Voit halutessasi pyytää sen kaukolainaksi omaan lähikirjastoosi.
Maija Metsävuori: Maijan riimit (2011) https://finna.fi/Record/piki.3317618
Hei!
Erilaisista perhemuodoista löytyy paljon kuvakirjoja. Tässä muutama linkki eri tahojen tekemiin listoihin kuvakirjoista aiheittain.
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/7199#.V-UZsJOLSAx
https://www.ulvila.fi/wp-content/uploads/2020/09/kuvakirjoja-aiheittain.pdf
https://www.tuusula.fi/sivu.tmpl?sivu_id=9905
Kyseessä on Elvi Sinervon runo Rakastin, joka alkaa rivillä "Rakastin monenlaisia ihmisiä".Runo sisältyy esimerkiksi teokseen Elvi Sinervo: Runot 1931 - 56. https://kuopio.finna.fi/Record/kuopio.1508723?sid=5146735853Voit lukea runon myös teoksesta Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (1996).https://kuopio.finna.fi/Record/kuopio.26332?sid=5146729808
Helsingin Pukinmäen kirjaston omissa kokoelmissa ei ole yhtään markiisitar de Pompadouria käsittelevää kirjaa, mutta monissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä on. Saat kirjojen nimet ja kirjastot näkyviin pääkaupunkiseudun Helmet-hausta (http://www.helmet.fi/) kirjoittamalla aihehakuun nimen Pompadour. Suomenkielisiä kirjoja on vain yksi: Nancy Mitfordin kirjoittama Madame de Pompadour. Muutamia ruotsin- ja saksankielisiä kirjoja on myös.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy yksi aiheeseen liittyvä video:
Elämänlanka: raskaus ja alkoholi (24 min.) (1997)
Kirjallisuutta:
FAS-lapsi : raskaudenaikaisen alkoholinkäytön riskit (A-klinikkasäätiö, 1999)
Halmesmäki, Erja: Alkoholin suurkuluttajan ja narkomaanin tunnistaminen ja hoito äitiysneuvolassa ja synnytyssairaalassa (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, 1999)
Rautavuori, Mira: FAS-lapsi, nainen, perhe ja yhteiskunta : näkökulmia raskausdenaikaiseen päihteidenkäyttöön (Kehitysvammaliitto, 2001)
Tartu hetkeen: apua ja hoitoa päihteitä käyttäville vauvaperheille (Ensi- ja turvakotien liitto, 2001)
Helsingin kaupunginkirjastoissa voit tuoda omat DVD-levysi tai ostaa 2 euroa kappaleelta maksavia DVD-levyjä. Myllypuron kirjastossa on VHS-DVD -digitointilaite.
Makupalat-hakemiston kategoriaosuus on rakennettu vanhan Makupalat-hakemiston pohjalta, se perustuu soveltaen kirjastojen kymmenluokitusjärjestelmään, mutta on siis kahden toteuttajan, Ulla Karilan Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta ja Nina Granlundin Kirjastot.fi:stä luoma. Kategoriat sinänsä on linkitetty Ykl:n mukaisiin luokkiin ja jokainen kuvattu linkki on luokiteltu Ykl:n mukaan. Ykl on yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä, http://Ykl.kirjastot.fi .
Toinen sanasto, jota Makupalojen kuvailussa on käytetty, on YSO - yleinen suomalainen ontologia, joka löytyy Finto-palvelusta, http://finto.fi . YSO-käsitteitä on käytetty kunkin linkin asiasanoituksessa.
Tuota kirjaa ei ole käännetty ruotsiksi eikä ilmeisesti muitakaan Remeksen kirjoja. Jos sen merkityksen haluaisi kääntää ruotsiksi, nimi voisi olla ”Skärselden”, jolla viitataan ruotsissa kiirastuleen. Jos kirja joskus ruotsiksi julkaistaan, voi nimeksi tulla toki joku muukin, sillä aina nimeä ei käännetä ihan suoraan vaan saatetaan keksiä toiselle kielialueelle jokin toinen nimi, jonka katsotaan olevan vaikkapa markkinoinnin kannalta parempi.
Löysin hyönteiskirjoista kolme eri pistiäistä, joihin kuvauksesi sopii. Kaikilla on musta ruumis oranssia takaruumista lukuunottamatta ja kaikki elävät hiekkamaalla. Nämä pistiäiset ovat hietapistiäinen, tikaripistiäinen ja verimehiläinen. Kannattaisi varmaan pistäytyä lähimmässä kirjastossa tarkistamassa jostakin hyönteiskirjasta. Tällaisia on mm. Sandhall, Åke: Pistiäiset, Uusi Zoo osa 9 ja Sandhall, Åke: Ötökät. Näissä kaikissa kirjoissa on hyvät värivalokuvat.
