Hei,
Kuopion kaupunginkirjastosta vaihtokirjahylly löytyy ainakin pääkirjaston aulasta. Sinne voi tuoda omia kirjoja ja siitä voi ottaa kirjoja.
Tervetuloa!
Valitettavasti emme tunnistaneet kyseistä laulua. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei!
Kannattaa soittaa omaan lähkirjastoon tai käydä paikan päällä selvittämässä tilannetta. Kirjastossa voidaan tarkistaa, olisiko kirja päätynyt palauttamatta hyllyyn. Kirjan tiedot löytyvät tyttären kirjastokortin tiedoilla. Oman lähikirjaston yhteystiedot voi tarkistaa osoitteesta Helmet.fi.
Kyse on ilmeisesti arkeologiseksi löydöksi luokiteltavista esineistä. Löytöjä pystyy hakemaan KM-numerolla Muinaiskalupäiväkirjasta, mutta ainakaan tällä hetkellä se ei jostain syystä näytä toimivan. Se löytyy kuitenkin Kyppi.fi -sivustolta. Tietoa löytöjen luetteloinnista löytyy Museoviraston sivuilta.
Lähteet ja lisätietoa:
Kyppi.fi (etusivulla linkki Muinaiskalupäiväkirjaan): https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/portti/read/asp/default.aspx
Kysy museolta -palvelun vastaus: https://kysymuseolta.fi/kansallismuseo/#!id=1373
Ohjeet löytöjen luettelointiin: https://www.museovirasto.fi/fi/kokoelma-ja-tietopalvelut/esinekokoelmat…
Verkossa olevista Kupittaan Saven suunnittelijoiden tai leimojen listoista ei löytynyt leimaan sopivaa henkilöä. Ks. https://www.signaturer.se/Europa/kupittan.htmhttps://laatutavara.com/tietopankki/kupittaan-savi/#leimatKupittaan Savea käsittelee myös Tuula Salakari ym. teoksessaan Keräilijän aarteet - Kupittaan savi (2011).
Luettelen tässä vain muutamia suomenkielisiä teoksia:
Haikara, Kalevi
Kuka surmasi sananvapauden : muistokirjoitus, 1984
Leino-Kaukiainen, Pirkko
Sensuuri ja sanomalehdistö Suomessa 1891-1905. - Suomen historiallinen seura, 1984
Sensuuri ja sananvapaus Suomessa. - Suomen sanomalehdistön historia -projekti, 1980
Ekholm, Kai
Kielletyt kirjat. - 2. p. - Eduskunnan kirjasto, 1996
Ekholm, Kai
Kielletyt kirjat 1944-1946 : yleisten kirjastojen kirjapoistot vuosina 1944-1946. - Jyväskylän yliopiston kirjasto, 2000
Tiellä sananvapauteen 1917-2017. - Into, 2017
Salminen, Esko
Aselevosta kaappaushankkeeseen : sensuuri ja itsesensuuri Suomen lehdistössä 1944-1948. - Otava, 1979
Salminen, Esko
Vaikeneva valtiomahti? : Neuvostoliitto/Venäjä Suomen…
Suomen kuntia käsitteleviä kirjoja on runsaasti esim.
Suomen kunnalliskalenteri 1999
Tietoja kunnista, osa 1--kunnittain 1999
Tietoja kunnista, osa 2--alueluokittain
Suomen kunnat 1:1000000, 1.1.1998 (kartta)
Suomen matkailuopas / [toimittaja: Ari Taipale]
Aineistoa löytyy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistotietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) asiasanalla Suomen kunnat.
Tietoa löytyy myös verkosta esim.
Fennica Aluehakemisto: Suomen kunnat http://www.ascentia.fi/fennica/hakem1.htm
Kansalaisen käsikirja - Suomen kunnat http://www.opas.vn.fi/suomi/kkkfi03.htm
Puumalasta löytyy tietoa myös kunnan kotisivulta http://www.puumala.fi/
Yksittäisiä töitä tai ammatteja, joissa työaika alkaisi aikaisintaan kymmeneltä aamupäivällä, voi olla vaikea löytää, mutta esim. hakeutumalla kaksivuorotyöhön ja tekemällä vain iltavuoroja, tämä voisi onnistua.
Joissakin töissä tai työpaikoilla on joustava työaika ja voi olla mahdollista aloittaa työaika liukuvasti vasta kello 10. Myös joissakin osa-aikatöissä tämä voisi onnistua.
Voit etsiä äänikirjoja Kirkes-verkkokirjastosta kirjoittamalla hakulaatikkoon sanan äänikirjat. Tämän jälkeen voit rajata hakua hakutulossivun oikeassa laidassa olevilla rajoittimilla esimerkiksi tallennetyypin mukaan (aineistoyyppi Äänite, josta aukeavat eri tallennemuodot) sekä mm. vaikkapa kielen, kohderyhmän ja genren mukaan.
https://kirkes.finna.fi/Search/Results?lookfor=%C3%A4%C3%A4nikirjat&type=AllFields
Laivan kovaäänisenä laite lienee kaiketi alun perin palvellut. Navy Department-Bureau of Ships viittaa Yhdysvaltain laivastoon ja sen vuonna 1940 perustettuun virastoon, jonka vastuulle kuuluu erilaisia merivoimien laivanrakennukseen, ylläpitoon ja tekniikkaan liittyviä tehtäviä.
Amerikkalainen RCA Manufacturing Co valmisti radiolaitteita vuosina 1919–1986. Miten kovaäänisjärjestelmä on Suomeen päätynyt, sitä on vaikea arvata. Jos tiedät minkä kentän kuulutuksissa sitä käytettiin, voisit kääntyä omistajaportaan puoleen ja kysellä löytyisikö tietoa laitteen alkuperästä mahdollisesti heidän arkistoistaan.
Keräilijöitä kovaääninen voisi kiinnostaa ja sitä voisi tarjota myytäväksi vaikkapa verkon kauppapaikoilla.
https://en.…
Kysymyksessä tarkoitettaneen toisen kortilla tehdyn varauksen noutamista.
Helmet-sivuilla todetaan, miten toimia, jos toinen henkilö hakee varauksesi:" Jos et pääse itse noutamaan varaustasi, voit pyytää toista henkilöä lainaamaan varatun teoksen omalle kirjastokortilleen kirjaston asiakaspalvelussa. Lainaajan on esitettävä kirjastosta tekstiviestinä, sähköpostitse tai postitse saamasi varausilmoitus, joten välitä varausilmoituksesi hänelle.
Jos haluat, että varauksesi lainataan sinun kirjastokortillesi, varauksen noutajalla on oltava mukanaan valtakirja, johon olet yksilöinyt sen käyttötarkoituksen, sinun kirjastokorttisi sekä varauksen noutajan oma henkilötodistus."
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/…
Samaa runoa on kysytty tässä palvelussa aiemminkin ja valitettavasti sen lähdettä ei onnistuttu löytämään. Kommenttikentässä on epäilty, että se olisi jostain aapiskirjasta.Linkki aiempaan kysymykseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-runo-ja-kenen-kirjoittama-2?language…
Helli mua hiljaa (alunperin Robert Fitoussin esittämä hitti Words) on Beritin CD-levyllä Hitit (Elap, p2002). Levy on HelMet-kirjastojen kokoelmissa, ja on aivan normaalisti lainattavissa ja varattavissa.
http://www.helmet.fi
Harjavallan kirjasto kuuluu Kysy-kirjastoihin Kokemäen ja Nakkilan ohella. Näissä kirjastoissa on käytössä yhteinen kortti, joten Huittisten kirjaston kortti ei kelpaa. Kirjastokortin Kysy-kirjastoihin saa esittämällä henkilötodistuksen, ilmoittamalla osoitteensa sekä sitoutumalla noudattamaan kirjaston käyttösääntöjä.
Saravesi-nimeä ei sukunimikirjallisuudessamme käsitellä erikseen, mutta mitä luultavimmin siihen pätevät samat taustatiedot kuin muihin Sara-alkuisiin sukunimiin.
Moni luontoperäisistä asutusnimistämme on siirtynyt sukunimeksi sellaisenaan. Luonto- ja asutusniminä Sara-alkuisia nimiä tunnetaan eri puolilla maatamme (Turun seudulla, Satakunnassa, Hämeessä, Keski-Suomessa, Savossa ja Karjalassa). Vesivarsien sarakasvit ovat antaneet aiheita järvien ja niiden ranta-asumusten nimeämiseen mm. Saimaan seudulla ja Pohjois-Suomessa.
Tavallisin Sara-alkuisista sukunimistämme on Sarajärvi, mutta nimistöömme lukeutuvat myös Sara-aho, Saraheimo, Sarahete, Sarakallio, Sarakorpi, Saralahti, Saralehto, Saraluhta, Saraluoto, Saramaa, Saramäki, Saraniva…
Kirjastot pyrkivät hankkimaan kirjasarjojen kaikki osat. Kirjoja toisaalta myös poistetaan jatkuvasti kokoelmista mm. niiden huonokuntoisuuden takia. Kirjasarjojen ensimmäiset osat ovat yleensä myös vanhimpia, ja siksi ne usein kuluvat loppuun ensimmäisinä. Jossakin vaiheessa ollaan tilanteessa, jossa kirjasarjan jonkin osan viimeinenkin kappale on huonokuntoisena poistettu kokoelmista.
Englanninkielisiä (ja muita ei-suomenkielisiä) kirjoja hankitaan myös kirjastoihin kappalemääräisesti suomenkielisiä vähemmän, joten jo muutaman kappaleen loppuun kuluminen saattaa hävittää kirjan kirjaston kokoelmista.
Eli todennäköisesti myös kysymiesi sarjakuvien muut osat ovat olleet aiemmin kirjastojen kokoelmissa.
Vanhempia kirjoja ei monesti enää…
Cry me a river löytyy ainakin Ella Fitzgeraldin cd:ltä Love letters from Ella (Concord, 2007, 0888072302136). Sitä on useiden kirjastojen kokoelmissa.
Joe Cockerin versio laulusta Ain't no sunshine on harvinaisuus. Discogs.com-tietokannan mukaan se on julkaistu kahdesti: Ranskassa hyväntekeväisyys-cd:llä Sol en si (WEA, 1995, 0630112802) sekä cd-singlen My father's son toisena raitana (Parlophone, 2000, 724388839129). Kumpaakaan näistä cd-levyistä ei ole kirjastojen kokoelmissa.
Verkkolaskutuksesta löytynee teoksesta
Isomäki, Markus: Quality and billing in integrated services IP networks. 1998
Tässä muutamia artikkeleita, jotka voivat auttaa sinua:
Mäkinen, Lassi: Nettilaskutus tulee.Toimisto : toimistoautomaation ammattilehti.
1999 : 10, s. 10-11
Kokko, Liisa: Taloushallinnon vallankumoukselliset ja verkkolaskut. Yritystalous. 2001:1 s. 38-40
Lätti, Markku: Paperiton kirjanpito ja verkkolaskutus. Tilisanomat 2000: 2s.34-39
Sipponen, Tapio: Verkkolaskutus: tavoitteena yhteinen laskutustandardi ja automaattinen ostolaskujen tiliöinti. Tilisanomat 200:3 s. 26-32
Hulkko: Johanna: Verkkolaskutus vapauttaa paperinipuista: Internet-lasku oikaisee monta mutkaa hallintorutiinissa. ITviikko 2000:24 s. 14-15
Vahtera, Pauli…
