Vantaalla Tikkurilan kirjaston musiikkiosastolla on mahdollista käyttää akustista pianoa. Tikkurilassa on myös studio. Katso lisätietoja Tikkurilan kirjaston sivuilta täältä.
Helmet.fi:n Kirjastot ja palvelut -sivulta voit etsiä myös muita kirjastoja, joissa voit käyttää pianoa tai äänitystudiota. Flyygelia en löytänyt kirjaston palveluista.
Raskausajan epilepsiaa käsitellään seuraavissa artikkeleissa. Näistä löytyy tietoa myös epilepsian vaikutuksesta sikiöön.8 kysymystä ja vastausta: Raskaus, synnytys ja synnytyspelot (Epilepsialiitto)Epilepsia ja muut neurologiset sairaudet raskausaikana (Terveyskirjasto)Nainen ja epilepsia (Käypä hoito)
Kirjoja löytyy seuraavasti:
4. Layer 2 Vpn Architectures by Wei Luo: Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kirjasto
5. Firewall Policies and VPN Configurations by Mark Lucas: Metropolia ammattikorkeakoulun kirjasto ja Itä-Suomen yliopiston kirjasto
6. Mobile VPN: Delivering Advanced Services in Next Generation Wireless System by Alex Shneyderman: Metropolia ammattikorkeakoulun kirjasto ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kirjasto
Kirjoista voi tehdä omassa kirjastossaan kaukopalvelupyynnön. Kaukopalvelumaksu Vantaalla on seitsemän euroa.
Läheskään kaikki suomalaiset eivät osanneet lukea ja kirjoittaa 1700-luvulla. Lukutaitoisuutta on tilastoitu vasta vuodesta 1880 (Tilastollinen vuosikirja 1903), jolloin jo suurimmalla osalla oli lukutaito.
Tässä palvelussa aiemmin annetun vastauksen mukaan 1700-luvulla lukutaitoisten määrä vaihteli kovasti paikkakunnittain, esimerkiksi Varsinais-Suomessa eri paikkakunnilla lukutaitoisten määrä vaihteli 1720 - 1730-luvuilla 16 ja 44 prosentin välillä. Määrä kuitenkin kasvoi nopeasti vuosisadan loppua kohden. Kirjoitustaitoisia oli vielä selvästi lukutaitoisiakin vähemmän. Lisää tietoa ja lähteitä löytyy aiemmasta vastauksesta:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c9dbc24e-f1f5-4d6…
Polkka on syntynyt vasta 1800-luvulla.…
Vuoden 1918 sisällissodasta on ilmestynyt viime vuosina lukuisia historiateoksia, joissa tuodaan esille ajan henkeä ja maailmankuvaa sotatapahtumien rinnalla. Tällaisia ovat esimerkiksi:
Olli Korjus: Kuusi kuolemaantuomittua (Atena, 2014)
Teoksessa esitellään kuuden teloitetun tarina, ja avataan samalla sisällissodan taustavaikuttimia sekä aatemaailman ristiriitoja.
Tiina Lintunen: Punaisten naisten tiet (Otava, 2017)
Kirjassa annetaan ääni punakaartien toimintaan osallistuneille työläisnaisille. Kirjan pääpaino on 1900-luvun alkupuolen naiskuvassa, sukupuolirooleissa ja arjessa. Ajallinen jänne ulottuu myös sodan jälkeiseen aikaan.
Tepora & Roselius (toim.): Rikki revitty maa: Suomen sisällissodan…
Ozzysta on useampikin teos, joista Sue Crawfordin kirjoittama on suomennettu:
Crawford, Sue: Ozzy. Suom. Reija Tanninen (alkuteos Ozzy - unauthorized). Johnny Kniga 2003
Shawn, Harry: Ozzy ”talking”: Ozzy Osbourne in his own words. London 2002
Conte, Robert V.: Black Sabbath : the Ozzy Osbourne years. New York 2000
Osbournes: Officially Osbourne: opening the doors tho the land of Oz. London 2002
Kirjojen saatavuuden näet HelMet aineistohaulla: http://www.helmet.fi
Nuotit Cat Stevensin lauluun Morning has broken löytyy monestakin julkaisusta. Katso esim. Cat Stevens complete: songs from 1970-1975 joka löytyy mm Kirjasto 10:stä, Töölöön kirjastosta ja Tikkurilan kirjastosta.
Tarkoitatko kirjaston järjestämää opastusta vai ehkä jotain muuta? Hämeenlinnan kaupunginkirjaston järjestämässä Verkkostartti-koulutuksessa on yksi ilta varattu tiedonhaulle internetistä ja verkkokirjastosta ja kirjaston muista digitaalisista aineistoista. 10.4. oleva oppitunti on kuitenkin jo täynnä. Suunnitelmissa on, että vastaava järjestettäisiin myös syksyllä, ehkä jopa loppukeväälläkin, koska kysyntä on ollut niin kovaa. Mutta se ei ole vielä varmaa. Kursseista tiedotetaan sekä lehdissä, kirjaston verkkosivuilla että kirjastossa.
Hei, tässä muutama vinkki:
Tuutikki Tolonen: Mörkövahti (seuraavat osat Mörköreitti ja Mörköviesti)
Vuokko Hurme: Kiepaus (seuraavat osat Kaipaus ja Keikaus) tai Värikkäät 1: Tiukun salaisuus (seuraava osa 2: Kirjava kartano ja 3:Varjovieras)
Karin Erlandsson: Helmenkalastaja (seuraavat osat Linnunkesyttäjä, Vuorikiipeilijä ja Kukistaja)
Heli Rantala: Suurenmoinen sitruunaseikkailu tai Kaikkien aikojen kookoskeikka
Siri Kolu: Villitalo (seuraavat osat Villitalon valitsemat, Villitalo taistelee)
Valitettavasti kukaan vastajistamme ei muistanut kyseistä runoa, myöskään tietokannoista ei ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Jos haetaan DVD-elokuvia, niin kokoelmat ovat suunnilleen yhtä suuret. Helmet 12 483 ja Piki 12 328 osumaa. Piki-kirjastojen kokoelma päihittää Helmet kokoelman, jos haetaan vain DVD-levyjä eli musiikkia, elokuvia, kielikursseja yms. samalla haulla. Silloin Piki kokoelma on 20 903 ja Helmet kokoelma 17 316.
(Tarkennettu haku, hakutermi * ja rajaus DVD sekä tarvittaessa genre elokuva)
Oikeusministeriön nettisivulta vaalien 2008 tulos Rovaniemellä puolueittain:
http://192.49.229.35/K2008/s/tulos/kutulos_rovaniemi.html
ja valitut:
http://192.49.229.35/K2008/s/valitut/rovaniemival.htm
Hannes Kolehmainen nousi Tukholman olympiakisojen 1912 menestyksekkäimmäksi yleisurheilijaksi kolmella kulta- ja yhdellä hopeamitalillaan. Yhdeksän päivän aikana hän osallistui kuuteen erilliseen kilpailuun ja voitti niistä jokaisen:
7.7. 10 000 m:n alkuerä [33.49,0]
8.7. 10 000 m:n finaali [31.20,8]
9.7. 5 000 m:n alkuerä [15.38,9]
10.7. 5 000 m:n finaali [14.36,6 (ME ja ensimmäinen virallinen 15 minuutin alitus)]
12.7. 3 000 m joukkuejuoksun karsinta [Kolehmainen voitti ME-ajalla 8.36,9, mutta Suomi ei selviytynyt loppukilpailuun]
15.7. maastojuoksu [45.11,6 (henkilökohtainen kultamitali ja joukkuehopea)]
Lähteet:
Matti Hannus, Kultaiset kentät : Suomen yleisurheilun vuosisata. WSOY, 1999
Markku Siukonen, 90 : itsenäisen Suomen…
Parhaiten löydät tietoa Norjan oikeusjärjestelmästä Eduskunnan kirjastosta, yhteystiedot saat osoitteesta http://www.eduskunta.fi/kirjasto.
Eduskunnan kirjaston sivuilla on myös linkkejä tietokantoihin. Kirjasto on avoin kaikille.
Eduskunnan kirjaston Elki-tietokannasta Internetistä (http://www.eduskunta.fi/kirjasto/Elki/elki.html) löytyy virallistietoa eri maista. Norge.no -palvelun Lov och Rett -sivut osoitteessa http://www.norge.no/andrelenker/lovogrett/ sisältävät linkkejä oikeusjärjestelmää ja lainsäädäntöä käsitteleviin aineistoihin, mm. sivulle http://www.domstol.no (norjaksi). Englanniksi on tietoa esim. osoitteessa http://www.lexadin.nl/wlg - valitse legislation ja sieltä Norja.
Peltipoliiseissa eli automaattisen nopeusvalvonnan kameratolpissa kierrätetään kameroita, jolloin tolpat eivät aina reagoi ylinopeuteen. Kameroita on siis käytössä vähemmän kuin tolppia. Uudentyyppisistä peltipoliiseista kertovassa YLE:n uutisessa kerrotaan, että pelotevaikutus säilyy, kunhan kamera on kussakin tolpassa vähintään 15 prosenttia ajasta: https://yle.fi/uutiset/3-10657075.
Hei,
Vanamo-kirjastoissa tämän syksyn aikana (syyskuun alusta lähtien tähän päivään 23.11.) eniten varauksia saanut jännityskirja on Jo Nesbøn Valtakunta. Seuraavina tulevat Leena Lehtolaisen Jälkikaiku ja Ilkka Remeksen Kotkanpesä.
Tällä hetkellä voimassa olevia varauksia on eniten Lars Keplerin Peilimies-jännityskirjaan.
Kuvauksesi sopii Anni Polvan romaaniin Rakkautta ja kaalintaimia, joka tosin ilmestyi vasta vuonna 1961.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_18457
Kirjasta on tehty äänikirja vuonna 1992. Lukijana on Laura Jurkka.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3602371
Polvan Rakkautta ja kaalintaimia -romaani kuuluu PIKI-kirjastojen kokoelmiin. Kasettia on vielä joissakin Suomen kirjastoissa, joten voit tilata sen oman lähikirjastosi kautta kaukolainaan.
https://finna.fi/
Singerin sarjanumeroluettelon mukaan tämä ompelukone on valmistettu lokakuussa 1935.
https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Sellaisilla suurta määrää tarkoittavilla ilmauksilla kuin satoja, tuhansia, kymmeniä tuhansia jne. tuskin on aivan täsmällistä määritelmää – lukuarvoista puhumattakaan. Niillä ilmaistaan eräänlaista epämääräistä paljoutta, jossa tarkkuus ei ole olennaista. Intuitiivisesti voisi ajatella, että jotta voidaan perustellusti puhua esimerkiksi "sadoista" ihmisistä, määrän täytyisi olla enemmän kuin sata tai pari sataa, mutta kuitenkin siinä määrin alle tuhat, että ylöspäin tuhanteen pyöristäminen tuntuisi asian tarpeettomalta paisuttelulta. Lähes tuhatpäisistä ja sitä suuremmista ihmisjoukoista mitä luultavimmin puhuttaisiin jo tuhat-pohjaisiin ilmauksiin turvautuen – tuhatkunta, toista tuhatta, tuhansia... Toisaalta, paljouden runsauden ja edes…
