Mary-Kate ja Ashley Olsenin kotisivuilla http://www.mary-kateandashley.com/media/so_little_time/ on viisi suomentamatonta So little time- sarjan kirjaa. Sarjan suomalaisen kustantajan Otavan sivuilla http://www.otava.fi/kirjat/sarjat_brandit/marykate_ja_ashley/fi_FI/mary… ei ole mainintaa lähiaikoina ilmestyvistä uusista kirjoista.
Videosara-kustantamon elokuvaa ei löydy Kontiolahden kirjastosta, mutta muualla Joensuun seutukirjastossa on dvd-elokuvana Unelmien huurremetsot sekä seuraavat:
Tervastulilta teerihaukuille
Tähtäimessä majava
Kruunupäiden jäljillä
Kaikien aikojen kyyhkyaamu
Lumisten kairojen metsohaukut
Hanhiaapojen kutsu
Pystykorvan lintusyksy
Ajokoiralla alkusyksystä ensilumille
Linnustajan eräsyksy
Eränkäyntiä karhusaloilla
Hanhia mereltä
Näädänpyytäjät
Videosaran kotisivulla on luettelo heidän elokuvistaan, ks.http://www.videosara.fi/page5.html .
Muita metsästys- ja eräaiheisia dvd-elokuvia Joensuun seutukirjastossa on mm.
METSÄKAURIS / ohjaus ja toteutus: Arttu Kotisara, Videosara ; käsikirjoitus : Tuomo Piispa
[Helsinki] : Metsästäjäin Keskusliitto,…
Lentoliikenteen matkustajamäärät on kerätty vuoden 2010 lentoliikennetilastoon, jonka löydät pdf-muotoisena sivulta http://www.finavia.fi/liikennetilastot .
Suomen siviili- ja sotilaslentotoiminnan kokonaisuutta vuosikatsaus ei tietenkään kata, mutta löytänet vuositilastosta kaipaamasi luvut.
Sekä Etelä- että Pohjois-Haagan kirjastoihin saa viedä koiran.
Helsingin kaupunginkirjaston sivustolla kirjastojen yhteystiedoissa on kunkin kirjaston kohdalla merkintä siitä, saako sinne viedä koiran. Sivun oikeassa laidassa on pieni koiran kuva ja sen päällä joko on punainen ruksi tai ruksia ei ole.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Tarkoitat ehkä Aikuiskasvatus-lehteä? Sitä ei ole Varkauden kirjaston kokoelmissa, mutta kysy kirjastosta mahdollisuutta kaukolainata lehti jostakin toisesta kirjastosta. Yhteystiedot ja tietoa kaukopalvelusta löytyvät alla olevan linkin kautta:
http://www.varkaus.fi/palvelut/kirjasto_ja_tietopalvelu/varkauden_kirja…
Elintarviketurvallisuusviraston raskasmetalleja koskevan tietopaketin mukaan kuluttajalla ei näyttäisi olevan mahdollisuuksia vähentää kadmiumin saantia muuten kuin noudattamalla kohtuutta käytettäessä kadmiumia sisältäviä elintarvikkeita:
Vähäisiä kadmiumpitoisuuksia on käytännössä kaikissa elintarvikkeissa. Viljatuotteiden korostuminen kadmiumin lähteinä johtuu siitä, että niitä käytetään usein ja suuria määriä. Kadmiumpitoisuudet viljoissa ovat Suomessa matalat, ja Eviran riskinarviointiin kootun aineiston perusteella keskimäärin pienemmät kuin Keski-Euroopassa mitatut pitoisuudet.
Öljykasveilla on luontainen ominaisuus kerätä siemeniinsä maaperän kadmiumia. Tästä syystä öljykasvien siemeniä voi käyttää päivittäin vain…
Onnellisesta vaarista runoili Sari Kanala. Runo löytyy valokuvaaja Jussi Jäppisen ja Kanalan yhdessä toteuttamasta kirjasta Kontiokujan nallet (Minerva, 2004).
Poliisilla on erinomainen neuvontapalvelu, josta voi kysyä neuvoa tällaisissa asioisa. Erityisesti Poliisin valtakunnallinen neuvontapalvelu palvelee numerossa 0295 419 800 (pvm/mpm) arkisin klo 8.00 - 16.15 välisenä aikana. Neuvontapalveluun voi olla yhteydessä myös sähköpostitse neuvontapalvelu@poliisi.fi, https://www.poliisi.fi/asiakaspalvelu.
Kuluttajaneuvonnasta voi myös kysyä apua https://www.kkv.fi/kuluttajaneuvonta/
Verkkokaupassa pätevät lait aivan kuin muussakin kaupassa eli kuluttaja ei ole ilman suojaa, vaikka verkossa onkin vielä enemmän mahdollisuuksia joutua vaikeuksiin tai huijatuksi kuin muualla. Laki löytyy Finlexistä, mutta lain tulkitseminen vaatii taitoa https://www.finlex.fi/fi/…
Kyseessä on Kirsi Kunnaksen runo Meritähti, joka alkaa säkeillä "Eli merenpohjassa Meritähti / tuhat tonnia vettä yllä..." Runo on Kirsi Kunnaksen kokoelmasta Tiitiäisen pippurimylly (1992) sivulta 78.
Kirjastojen kokoelmissa on enää hyvin vähän cd-rom satuja, koska niitä ei voi katsella nykyisillä tietokoneilla. Tietokannoista hakemalla levyä ei löytynyt, mutta ehkä joku palstan lukijoista tunnistaisi sen?
Voit tiedustella kyseistä ohjelmaa Suomen autokoululiitosta numerosta 09-4542300 (Opetustarvike Oy). Myös osoitteesta http://www.sompsa.fi löytyy tiedot
Ajokorttikoulu-nimisestä cdrompusta, joka on myös Helsingin kaupungikirjaston kokoelmissa.
Topografikunnan julkaisussa Paulaharju, Jyri : Sotilaat kartoittavat : Suomen sotilaskartoituksen historia kerrotaan s. 20, että korkeuskäyrät, oikeastaan syvyyskäyrät, esiintyivät tiettävästi ensin merikartoilla. Paulaharjun mukaan ”ranskalainen Ducarla tai hänen maanmiehensä Dufournis esitti vuonna 1771 samaa periaatetta noudatettavaksi myös maakartoissa”. ”Korkeussuhteinen uudistunut kuvaus ja riittävän suuri mittakaava antoivat nyt oikeutuksen muuttaa käsite maantieteellinen kartta topografiseksi kartaksi.” Näitä ranskalaisia ei mainita kirjassa Brown, Lloyd A. : The story of maps, 1979, missä on kuvaus (s. 285) topografikartan kehityksestä. Tosin siinä mainitaan sveitsiläinen insinööri du Carla, lieneekö sama mies.
Amerikkalaisen kirjailijan Washington Irvingin (1783-1859, sukunimi on Irving) teoksia suomennettiin jo 1800-luvulla. Suomennoksia ovat: 'Alhambra'
// ensimmäinen R.Mellinin suomennos 1880, toinen Annukka Aikion 1969// ja 'Pokanoket'in Filip'// Waldemar Churbergin v. 1876 suomentama kertomus//. Jarl Hellemanin v. 1959 toimittamaan novellivalikoimaan 'Amerikkalaisia kertojia' sisältyy Kristiina Kivivuoren suomentama kertomus Rip Van Winkle. Edelleen hänen tekstejään on kokoelmissa 'Hyvää yötä 1' (ilm. v. 1934) ja 'Hyvää yötä 2' (ilm. 1937) sekä 'Satuaarre Suomen lapsille 2' (ilm. 1928). Näissä kolmessa kokoelmassa oleva materiaali on kuitenkin otettu
em. teoksesta 'Alhambra'. 'Päätöntä ratsumiestä' ei ole suomennettu, kirjastossa on vain…
Vuonna 1989 julkaistu kuvakirja Nurinkurin-Nuuti sopisi kuvaukseen. Sen tekijä on virolainen piirtäjä ja animaatio-ohjaaja Priit Pärn. Kirjan Nuuti teki kaiken päinvastoin kuin muut. Niinpä hänet lähetettiin Nurinkurilaan, missä hedelmät syövät ihmisiä ja kivet ovat pehmeintä mitä löytyy.
Kirjasta on teksti- ja kuvaotteita oheisessa blogissa:
http://penttimurole.blogspot.com/2015/04/slavasta-nurinkurin-nuutiin-ly…
Kyseiset sanat ovat Tomas Tranströmerin runon Flygblad (För levande och döda, 1989) keskimmäisestä säkeistöstä, sen viimeisestä virkkeestä: "Den gassande solen står över lasarettet, lidandets parkering."
Brita Polttilan suomennoksessa Lentolehtinen kyseinen virke kuuluu: "Aurinko paahtaa sairaalan, kärsimyksen paikotusalueen päällä."
Tomas Tranströmer: Eläville ja kuolleille (För levande och döda, suom. Brita Polttila,1990)
Brita Polttila: Verkkaista liikettä : runoja ja runosuomennoksia 1963-2000 (2000)
Sanoitukset on kaikki tehty tilaustyönä albumille. Ne löytyvät äänitteen kansilehtisestä, mutta niitä ei ole välttämättä julkaistu muualla - ehkä niitä nähdään tulevaisuudessa runoilijoiden kootuissa teoksissa. CD-levy saateteksteineen on varattavissa Vaski-verkkokirjastossa: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.634149Tiihosen sanoitukset Valse tristeen on julkaistu kansilehtisen lisäksi myös Parnassossa 6/2008.Lähde:https://yle.fi/a/3-6114137