Turun yliopiston kirjaston Volter-tietokannasta ei löytynyt ko. kaivauksista julkaisuja. Netistä paras artikkeli löytyi Yleltä, muttei ehkä ole syvyydeltään kysyjän toivoma https://yle.fi/a/3-5796915
Ylen artikkelissa haastateltu tutkija Hanna-Maria Pellinen näyttää kuuluvan edelleen Turun yliopiston henkilökuntaan. Sivustolla ei ole hänen yhteystietojaan, mutta jos kysyjä saisi ne laitoksen johtajalta selittäessään asiansa.
https://www.utu.fi/fi/yliopisto/humanistinen-tiedekunta/arkeologia/yhte…
Kävin läpi kirjastossa olevaa aapisten ja kansakoulun lukukirjojen kokoelmaa, mutta valitettavasti kuvaamaasi tarinaa ei löytynyt. Olisiko tämä tuttu jollekin palstan lukijalle?
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/kokoelma/index.html asiasanalla iltapäivätoiminta löytyivät teokset:
- Koululaisten päivähoidon kehittäminen, 1982, Sosiaalihallitus
- Kuka on mun kaa, 1999, Lasten keskus
- Kirjeitä rehtoreilta, 2000, PS-kustannus: artikkeli Turvallinen iltapäivä koulun pienemmille
Lindasta-yliopistokirjastojen tietokannasta em. asiasanalla tuli 17 viitettä, joista muutama esimerkki:
- Kerhotyö ja iltapäivätoiminta tukee koulun tavoitteita / toim. Piritta Syvänen
1999, Kerhokeskus
- Koululaisten iltapäivätoiminnan kehittäminen Laajasalossa 1997-1999, Helsingin kaupunki, Sosiaaliviraston julkaisusarja, 2000
- Peruskoulun kerhotoiminnan kehittämishanke 1999-2001 : loppuraportti,…
Kinnulan, Tukiaisen ja Laitisen toimittamaa kirjaa Keuhkosairaudet on ilmestynyt kaksi painosta: 1997 ja 2000. Ilmeisesti saman kirjan kolmas painos on ilmestymässä vuonna 2005. Et osoittanut kysymystäsi millekään kirjastolle, mutta kirjaa on hankittu kirjastoihin eri puolille Suomea. Pääkaupunkiseudun kirjastojen tilanteen näet Helmet-aineistohaun kautta:
http://www.helmet.fi/
Tarkoittanet kielten opiskeluun tehtyjä CD-ROM -levyjä, kieliromppuja.
Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=113983311
voi etsiä eri kielten opiskeluun kieliromppuja esim. kirjoittamalla alekkain asiasanat ranskan kieli ja kieliromput tai englannin kieli ja kieliromput.
Haun tuloksena löytyy esim.: Opi ranskaa: oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille-niminen CD-ROM.
Klikkaamalla alleviivatun teoksen nimeä saa selville kirjaston maksaman hinnan.
Esim. Eurotalkin julkaisemat Talk now! sarjan yksittäiset romput maksavat n. 40-50 e.
Tällaisia romppuja saa ainakin Suomessa kirjakaupoista.
voitte tehdä hakuja verkkokirjatomme kautta osoitteessa: www.keskikirjastot.fi
Laajennetussa haussa kannattaa tehdä hakuja asiasanoilla: sadut, varhaiskasvatus, pedagogiikka. Esimerkiksi kahden asiasanan yhdistelmällä sadut ja varhaiskasvatus löytyy Liisa Karlssonin teos Sadutus, sekä monia muita.
Lehtiartikkeleita voitte etsiä vaikkapa Aleksi-lehtitietokannan kautta:http://aleksi.btj.fi/. Tämä tietokanta toimii tosin vain kirjastomme eri pisteissä paikan päällä. Tietokannan haut voi toteuttaa vastaavasti kuin teoshaut kirjaston tietokannassa eli samoilla asiasanoilla. Aleksi on viitetietokanta, joten artikkeleista löytyvät viitetiedot lehteen. Lehdet pitää siis etsiä erikseen vielä esim. kirjastosta.
Tieteellisiä artikkeleita voi etsiä…
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista ei löydy opetus-CD-levyjä amerikanenglannista. Sen sijaan kaksi CD-ROM-levyä löytyy sekä muutama kielikasetti. CD-ROMit ovat nimeltään Opi amerikanenglantia (oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille) ja Amerikanenglantia (kehitä kuullunymmärtämistäsi ja puhetaitoasi). Kielikursseja ei juurikaan ilmesty CD-levyjen muodossa, vaan kustantajat ovat keskittyneet nimenomaan CD-ROM -muotoiseen aineistoon.
Wikipediassa on artikkeli aavikoista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aavikko
Tunnetuin aavikkoeläin lienee kameli:http://www.tunturisusi.com/omituiset/kameli.htm
Lastenosastolla on teos
Taylor, Barbara
Napaseudut / kirjoittanut Barbara Taylor ; kuvannut Geoff Brightling ; suomentanut Anne Petäinen
Helsinki : Helsinki Media,1995
ja videot
Valkoinen planeetta
Jään villit eläimet
Lehtiartikkeleita:
Maa joka palaa.
Suominen, Teuvo.
Eläinmaailma 1986 : 10, s. 14-18
Aavikko ankara asuinsija.
Valste, Juha.
Tiede 2000 13 (1993) : 4, s. 42-46
Aavikko elää.
Laine, Lasse J.
Eläinmaailma 1985 : 10, s. 30-36
Kuoleman ja elämän laakso.
Valste, Juha.
Suomen luonto (1995) : 2, s. 38-41
Kun koti on kylmä.
Kivivuori, Liisa.
Tiede 2000 9(1989) : 6, s. 36-39
The best place to look for vacancies is a site called Kirjastot.fi
http://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat/
I hope you know Finnish, since this section of the site has not been translated into English.
Kortepohjan kirjastossa näyttäisi tällä hetkellä olevan paikalla ainakin sellaiset puuhakirjat kuin "Leikitään myyrän kanssa" ja "Hirmuhommeleita". Kannattaa kysyä kirjaston henkilökunnalta, että mistä löytäsit nämä kirjat.
Puuhakirjoja kirjaston kokoelmissa ei ole kovinkaan paljon, mutta erilaisia aapisia tehtäväkirjoineen sekä askartelu- ja pelikirjoja löytyy kokoelmista. Kysy rohkeasti henkilökunnalta, he kyllä auttavat etsimään niitä!
Otin yhteyden puolestanne Laaksolahden kirjastoon, asia on järjestyksessä ja voitte noutaa varauksen vielä maanantaina 3.6.13, kirjasto on avoinna silloin klo 14-20.
National Geographic -lehti tulee Jyväskylän kaupunginkirjastoon sekä suomeksi että englanniksi. Suomenkielinen lehti löytyy pääkirjaston 1. kerroksen lehtilukusalista sekä Huhtasuon, Tikkakosken ja Vaajakosken kirjastoista (joista Vaajakoski on tällä hetkellä remontin takia kiinni). Englanninkielinen lehti tulee pääkirjaston 3. kerroksen lukusaliin. Lehtiä voi lainata, lukuun ottamatta uusinta numeroa. Lehtiä voi myös varata aivan niin kuin kirjojakin.
Englanninkielisen National Geographic -lehden voi lukea myös Zinio-verkkopalvelun kautta. Zinion käyttöön tarvitaan kirjastokortti ja yksi tai kaksi käyttäjätiliä, riippuen siitä, millä laitteella palvelua käyttää. Lisätietoa Ziniosta e-kirjasto-sivuillamme: https://www.keskikirjastot.fi/web…
Sadun saaret -näyttelyn yhteydessä vuonna 2003 julkaistu samanniminen kirja sisältää artikkelin Tove Jansson ja saaret, josta löytyy runsaasti saariaiheisia Jansson-sitaatteja. Pitäisin luultavana, että etsitty teksti - tai ainakin sen lähde - löytyy näiden joukosta.
Tässä muutama tärkeimmistä Janssonin saarisitaattien lähteistä:
Muumipappa ja meri
Kesäkirja
Tove Jansson, Ön. - Turistliv i Finland, 1961
Tove Jansson & Tuulikki Pietilä, Haru, eräs saari
Laakson asuijamistoa 1900-luvun alkupuolella luonnehditaan useammassa lähteessä huvila-alueeksi:"Laakso luettiin vielä vuoden 1924 henkikirjoissa kaupungin ulkopuolisiin alueisiin, josta Helsingin kaupunki oli lunastanut maita. Laakson huvila-alue oli jaettu asuntopalstoihin. Sen takana alkoivat Grejuksen eli Reijolan tilan maat - yksi sen ulkopalsta sijaitsi nykyisen Reijolankadun paikkeilla. Laakson sairaala valmistui 1929 keuhkotautisten hoitolaitokseksi. Sitä ei rakennettu hetkeäkään liian aikaisin, sillä tuberkuloosi oli tuohon aikaan tappava kansansairaus."Rakennukset toki näyttävät huomattavasti vaatimattomammilta kuin Meilahden huvila-alueella.
Turuntie (= Mannerheimintie 69, 71). Huviloita Lääkärinkadun kulmassa. Helsingin…
Mitään varsinaista materiaalia juuri rockyhtyeiden logoista ei löytynyt. Usein joku yhtyeen jäsenistä suunnittelee logon. Näin ovat syntyneet esim. Metallican tai Guns N´Rosesin logot. Suunnittelijana voi olla myös joku yhtyeen lähipiiristä tai ammattisuunnittelija tai taitelija. Beatlesin logo perustui alunperin Paul McCartneyn töherrykseen. Varsinaisen logon suunnitteli Liverpoolilainen taiteilija Terry Tex O’Hara. Logo painettiin kankaalle ja kangas viritettiin rumpuun, niin että rummun vanne piti sitä paikallaan. Vastaisuudessa monet logosuunnittelijat tekivät samoin.
http://web2.iadfw.net/gshultz/drumhist.html
Netistä löytyy aiheesta hajanaista tietoa. Hae googlesta http://www.google.com esim. kirjoittamalla jonkin bändin nimi sekä…
Mahdatko tarkoittaa jumpperia, jolla tarkoitetaan villapaitaa ja neulepuseroa? Se juontaa juurensa mm. englannin kielen sanasta jumper, joka merkitsee mm. (pitkää) puseroa.
Ilmausta jumppi on Suomen murteiden sanakirjan mukaan käytetty mm. uppiniskaisesta, kiukuttelevasta, tottelemattomasta tai jöröstä ihmisestä. Se on tarkoittanut myös oksavarstaa. Kolmas merkitys on 'yhtä mittaa, keskeytymättä'.
Alun perin ohjelmassa Spedevisio esitetyssä Yritysavustusvirasto-sketsissä virkamiestä näyttelee Pekka Laiho.
Spedevision varhaisimmilta vuosilta 1965-68 on tallella vain yksittäisiä sketsejä, joista myöhemmin tehtiin kolme kokoomaohjelmaa. Yritysavustusvirasto oli mukana näistä yhdessä, vuosina 1965-66 kuvatuista sketseistä koostuneessa jaksossa, joka esitettiin alun perin 30.4.1967. Sketsi sisältyi myös vuonna 2003 televisioidun Speden parhaat -sarjan ensimmäiseen jaksoon.
Spede show. [1], Pääasia että on kivvaa 1965-1972 -DVD sisältää kaikki arkistossa säilyneet Spede-ohjelmat näiltä vuosilta, Spedevisio 30.4.1967 mukaan luettuna.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/spede-show-paaasia-etta-on-kivvaa-1965-1972/2833022#gs.1mtmr0…
