Voisikohan kyseessä olla Karin Brunk Holmqvistin Pieni potenssipuoti? Lähemmäs kahdeksankymppiset, pienessä ruotsalaiskylässä asuvat siskokset Tilda ja Elida eivät tosin keittele myrkkyjä, vaan potenssilääkettä.
Muistelemasi kirjan nimi taas viittaisi Arto Paasilinnan Suloisen myrkynkeittäjän suuntaan. Siinäkin on pääosassa vanhempi nainen, everstinna Linnea Ravaska.
Journal d'un curé de campagne on julkaistu DVD:nä useita kertoja eri maissa 2000-luvulla. Kirjastoista ei näytä löytyvän yhtään kappaletta. Useimmat painokset on ilmeisesti myyty loppuun, mutta linkeissä näkyy joitain ostomahdollisuuksia. Suomenkielistä tekstitystä ei ole.
https://www.filmihulluleffakauppa.com/dvd/589-diary-of-a-country-priest…
https://www.amazon.fr/s?k=Journal+d%27un+cur%C3%A9+de+campagne&i=dvd&__…
"active recovery" tarkoittaa sananmukaisesti aktiivista palautumista.
Emmi Kangas määrittelee blogissaan aktiivisen palautumisen:"Aktiivinen palautuminen on matala sykkeistä, rentoa tekemistä joka palauttaa kehoa, hermostoa ja mieltä raskaista päivistä/treeneistä. Aktiivinen palautuminen voi olla esim kävelylenkki, uiminen/vesijuoksu, pyöräily, kevyttä joogaa tai pilatesta. Sykkeet tulisi pysyä matalana tekemisen ajan ja palautumista auttaa jos myös nautit tekemisestä. Koita siis löytää itsellesi mieluinen palautumis aktiviteetti. Keskity suorituksen sijaan hengitykseen ja hetkessä olemiseen." https://movement-matters-ft.com/enemman-irti-palautumisesta/
Kuntopyöräohjelmassa aktiivinen palautuminen lienee kevyempää polkemisjaksoa.…
Astikaisen dvd-levyjä ei ole tarjottu Lahden kirjastoille eikä sarjaa näytä olevan muissakaan Suomen kirjastoissa. Kirjastot voivat hankkia vain sellaisia dvd-tallenteita joilla on lainausoikeus.
Maija Astikaisen sivuilla mainitaan että Tanssi – elämän suola dvd-sarja on tarkoitettu kotikäyttöön.
Tiedustelemme sähköpostitse tekijän halukkuutta myydä tallenteita kirjastokäyttöön ja ilmoitamme myöhemmin mikäli niitä saadaan.
Ps. Maija Astikaisen kirjoitti myyneensä jo kaikki DVD:t, eikä hänellä ole tarkoitusta tuottaa siitä lisäkappaleita. (28.9.14)
Linkki esitesivulle:
http://www.tanssiajaterapiaa.fi/tanssidvdinfo.pdf
Hakuteosten mukaan liettualainen Balys Dvarionas näyttäisi säveltäneen yhden viulukonserton (1948), jonka sävellaji on h-molli. Concertinoa viululle C-duurissa en kyennyt löytämään. Liettuan musiikin tiedotuskeskuksen sivuilla (http://mic.lt/en/database/classical/composers/dvarionas/) olevassa Dvarionasin teosluettelossa on mainittu yksi Concertino (1972), mutta se on sävelletty jousiorkesterille eikä mitään sävellajeja ole mainittu.
Tadas Sérnas lienee tässä tapauksessa sovittaja, mutta mikä teos on kyseessä ja millainen sovitus (esimerkiksi viululle ja pianolle), jää näillä tiedoilla avoimeksi. Mutta ainakaan Sibelius-Akatemian kirjastossa ei ole mitään hakuehtoihin osuvaa Dvarionasin nuottia. Jos etsitystä teoksesta löytyy lisätietoja,…
Suuri etunimikirja (tekijä Pentti Lempiäinen, WSOY 1999, ISBN 951-0-23323-4) kertoo Oula nimestä (s. 433): Saamenkielinen muunnos -> Olavista, pidennys on muoto Oulas. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Oulan -> Eulampiokseen, johon sillä ei kuitenkaan ole selvää yhteyttä.
Saman tekijän, WSOY:n vuonna 1989 julkaiseman Nimipäivättömien nimipäiväkirjan (ISBN 951-0-15788-0) mukaan Oulan nimipäivää vietetään 10.10. (Toinen mahdollinen nimipäivä olisi 29.7. -> Ole, Olof, Uula, Fiina)
Ortodoksisen kalenterin mukaan 10.10. on Eulampioksen (kts. Suuri etunimikirja -> Oula) nimipäivä.
Jos otetaan lähtökohdaksi Tieteen termipankista löytyvä alkuperäis(kansa)kielen määritelmä, voitaisiin sanoa, että tullakseen luokitelluksi alkuperäiskieleksi, kielen on oltava jonkin alueen ensimmäisiksi asukkaiksi oletetun etnisen ryhmän tai heimon jälkeläisten eli alkuperäiskansan puhumaa ja sen on toimittava tämän yhteisön etnistä identiteettiä luovana keskeisenä tekijänä.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:alkuperäiskansakieli
Marjut Johanssonin ja Riitta Pyykön toimittama kirja Monikielinen Eurooppa : kielipolitiikkaa ja käytäntöä (Gaudeamus, 2005) määrittelee alkuperäiskielen ytimekkäästi "alkuperäiskansaksi luokitellun kansan kieleksi". Alkuperäiskansalla tässä tarkoitetaan "kansaa, joka polveutuu suoraan tietyllä…
Helsingin Sanomat 20.9.1981 uutisoi ryöstöstä tuoreeltaan. Ryöstöpaikkaa kuvataan seuraavasti:
”Vartioitavat alueet ovat viralliselta nimeltään Helsingin sotilaspiirin liikekannallepanovarastoja. Varastot ovat kallioon louhittuja ja reilusti piikkilangalla aidattuja. Vartijoiden tehtäviin kuuluu tarkastaa aitauksen ja varastojen lukkojen ehjyys. Varastoalueet sijaitsevat syrjässä asuintaloista. Löytöpaikan vierestä kulkee Viikintie, mutta lähimmät rakennukset ovat kaikki teollisuusrakennuksia. Vastapäätä olevan linja-autojen huoltorakennuksen yövartija kertoo kuulleensa ryöstäjien ampumat laukaukset. Hänen mukaansa niitä oli viisi.”
Varsinainen asevarikko ei siis ollut kyseessä. Aseet löydettiin ja epäillyt pidätettiin nopeasti.…
Kappaleesta näyttää julkaistun nuotinnos ainoastaan kokoelmalla På mjuka vågor (Sonet 1983). Silläkin kyse on ilmeisesti piano- ja kitarasovituksesta.
https://www.worldcat.org/title/pa-mjuka-vagor/oclc/185242497
Kirjaa ei löydy Suomen kirjastoista, mutta Tukholman alueen kirjastoissa näyttäisi olevan lainattavia kappaleita, joista voit halutessasi tehdä kaukolainapyynnön.
http://libris.kb.se/bib/2812091
Valitettavasti en löytänyt tietoa nimimerkkiä "Tapsi" käyttäneestä henkilöstä Maija Hirvosen "Salanimet ja nimimerkit" (BJT Kirjastopalvelu, 2000), E.J. Ellilän "Kirjallisia salanimiä ja nimimerkkejä" (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1966) tai Suomen sanomalehtimiesten liiton "Luettelo Suomen sanoma- ja aikakauslehdissä käytössä olevista nimimerkeistä" (1945) -kirjoista.
Tein myös tietokanta- ja Google-hakuja, mutta en löytänyt lisätietoa asiasta. Asiaa voisi tiedustella Suomen Kuvalehden toimituksesta, mutta jos nimimerkkiä ei ole koskaan paljastettu, sen selvittäminen voi olla vaikeaa ilman yhteyttä tuona aikana lehdessä työskennelleisiin henkilöihin.
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea tietäisi. Vai tietäisikö joku palvelumme seuraajista mistä kirjasta voisi olla kyse?
Jaakko Löytyn kappaleen "Kuka on hän" sanat löytyvät useammastakin laulukirjasta, esimerkiksi näistä:Tilkkutäkki : laulujeni syntytarinoita (2019)Nuoren seurakunnan veisukirja 2015
Veli Benjaminin kirjaa Älykkyyden kehittäminen ei tällä hetkellä voi lainata pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista, koska edellinen lainaaja ei ole palauttanut sitä. Voit kuitenkin tilata kirjan kaukolainaksi. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelulomake löytyy Internetistä osoitteesta http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/pyynto.htm.
Lahden kaupunginkirjastossa on kerätty lehtileikkeitä eri kirjailijoiden teoksia koskevista arvosteluista. Jan Krossin teoksen arvostelu "Tekeekö totuus hulluksi?" sisältyy hänestä kerättyyn kansioon.
Kirja-arvosteluita voi löytää myös lehdestä Kirjallisuusarvosteluja. Siihen on koottu eri sanomalehdissä ilmestyneitä arviointeja kirjoista.
Espoon kaupunginkirjaston toimintakeromuksen (2004) mukaan
keskimääräisenä päivänä Espoon kaupunginkirjaston toimipisteissä käy yhteensä 11 287 asiakasta ja syntyy 17 833 lainaa. Tämä jälkimmäinen luku on myös palautusten lukumäärä. Kirjastoittain asia tietenkin vaihtelee, pieneen kirjastoon palautetaan päivässä sata tai parisataa kirjaan, isoon tuhansittain. Luvut sisältävät kaiken kirjastoaineiston, kirjat, cd:t, videot jne.
Posliinileimoista löytyy muutamia kirjoja Piki-verkkokirjaston kauttakin. On olemassa esim. Emanuel Pochen teos Poslinsmärken från hela världen ja sama kirja myös englanniksi. Kirjoja voi hakea osoitteesta:
https://piki.finna.fi
Tarkan haun siasana-laatikkoon kannattaa kirjoittaa posliini ja muuttaa vaikka nimekelaatikko asiasanalaatikoksi ja kirjoittaa siihen leimat.
Ruotsissa on 9-vuotinen peruskoulu, kuten Suomessakin.
Lähde ja lisätietoa Ruotsin koulujärjestelmästä: https://www.norden.org/fi/info-norden/perusopetus-ruotsissa
Helsingin Henki oli kaupungin henkilöstölehti, joka ei ilmesty enää. Ensimmäinen painettu lehti ilmestyi vuonna 1989 ja viimeinen ilmestyi vuonna 2021. Alkuun lehti jaettiin kaupungin toimipisteisiin ja myöhemmin kaupungin henkilöstölle kotiosoitteisiin. Vanhoja, painettujen lehtien näköisversioita voi selata Issuu-palvelussa. Kun kaupungin uusi intra julkaistiin vuonna 2022, Helsingin Henki sulautui osaksi sitä.
