Etsitty "nolo"-kirja saattaisi olla tunne- ja vuorovaikutuskouluttaja Anne-Mari Jääskisen Mitä sä rageet? : ♯tunteita sikanolosta sairaan siistiin (Lasten keskus, 2017), joka on nuorille suunnattu tunnetaitojen opas. Tähän kirjaan liittyy erillinen kasvattajille tarkoitettu käsikirja Mitä sä rageet? : lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on 2 kpl kyseisen kirjan painosta vuodelta 1964 ja 1 kpl vuonna 2000 otettua näköispainosta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28euroopan%20ensimm%C3%A4inen%20naisel%C3%A4inl%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri%29__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Kyseessä voisi olla Luca D'Andrean teos Rotko (La sostanza del male, suom. Leena Taavitsainen-Petäjä, Tammi, 2017), jonka käännösoikeudet on myyty yli 30 maahan. D'Andrealta on ilmestynyt esikoisteoksen jälkeen kolme teosta, mutta ainakaan toistaiseksi niitä ei ole suomennettu.
https://www.tammi.fi/kirja/luca-dandrea/rotko/9789513193348
https://www.einaudi.it/autori/luca-dandrea/
Hangon kaupungin sivuilta löytyy mainio Hangon karttapalvelu, jonka kautta voit selailla erilaisia Hangon alueesta tehtyjä karttoja. Kannattaa käydä katsomassa:
https://map.hanko.fi/
Jos sieltä ei löydy sopivaa, niin kannattaa kokeilla Maanmittauslaitoksen Karttapaikkaa. Vasemmalla olevasta valikosta saat näkyviin erilaisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi ilmakuvissa ei ole merkattuna paikannimiä:
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/
Nimellä Valkotuomi tunnetaan kaksi laulua. Vanhempi on venäläinen perinteinen laulu Belaja tserjómuha, jonka Urpo Jokinen on suomentanut nimellä Valkotuomi ( Huojuu valkotuomi alla akkunain). Uudempi on Jukka Koiviston sanoittama ja säveltämä Valkotuomi (Kauan on siitä jo aikaa, vielä on tuomi paikallaan).
Näistä Koiviston versio löytyy vain Risto Nevalan albumilta Oi elämää (1995). Kovin yleinen ei ole toinenkaan versio, mutta se löytyy mm. Tikkurilan Laulajien 25-vuotisjuhlalevyltä (1974, vinyylinä HelMet-kokoelmassa) ja oululaisen kuoron Siltojen Laulu CD-levyltä Meristä kaunein (2008, löytyy Oulunsalon kirjastosta). Laulusta on tulkinta myös levyllä Marit ja Mikot: Mielenrauhan asialla (2007, löytyy HelMet-kirjastosta, Tampereelta ja…
Kysyjän mainitsemassa videossa näytetään oikeudenkäyntiä Yhdysvalloissa, Clevelandissa. Syytetty ei tottele vaikenemismääräystä ja tuomari käskee vartijoiden sulkea syytetyn suun teipillä. Syytetty ei näytä edes huomaavan koko asiaa, vaan jatkaa puhettaan myös teipin läpi. En löytänyt tarkempia tietoja siitä, salliiko Ohion osavaltion laki tällaisen toiminnan. On kuitenkin epätodennäköistä, että ammattituomari olisi määrännyt laittoman toimenpiteen, vaikka onkin videokuvan perusteella varsin ärsyyntynyt tilanteesta. Arvelen siis, että mitään laitonta ei tapahtunut. Suomessa tällaista tuskin voisi kuitenkaan tehdä.
Heikki Poroila
Kotimaisiin tv-tuotantoihin tekijätietoineen pääsee parhaiten käsiksi KAVIn Radio- ja TV-arkiston ylläpitämän Ritva-tietokannan kautta, jonka metatietoja voi etsiä ja selata vapaasti verkossa. Ohjelmien katselu onnistuu RTVA:n asiakaspisteillä.
Vaaleanpunaiselle kuorrutukselle ei löydy erityistä syytä, joten kyseessä on tyyli- ja makukysymys: jotkut pitävät valkoisen kuorrutuksen sijaan vaaleanpunaisesta.
Suomen kirjailijat 1945-1980 – teos (1985) sisältää Vivi-Ann Sjögrenistä suppeat henkilötiedot.
Kustantajan sivuilla http://www.schildts.fi/ViviAnnSjogren.htm on esittely ja sähköpostiosoite. Kirjastossa asiakkaiden käytössä olevasta Aleksi-tietokannasta löytyy pari artikkelia, joissa on henkilöhistoriaa:
Häkkinen, Anna : Kotonaan kaikkialla (Kosmopoliitti)(Henkilökuvassa kirjailija Vivi-Ann Sjögren, jolle matkustaminen on elämäntapa). Lehdessä: Mondo 2003 ; 4 ; 68-71
Husso, Marja-Liisa : Maailma avasi Vivi-Ann Sjögrenin silmät (Elämäni opettajat). Lehdessä: Et-lehti 2002 ; 4 ; 22-26
Kysymykseesi ei löytynyt kanakirjallisuudesta suoraa vastausta. Helena Tengvallin kirjassa Kanojen hoito (1996) kerrotaan: "kana on tyypillinen yhteisöeläin, joka elää luonnossa ryhminä. Ryhmä koostuu...5-20 kanasta ja muutamasta kukosta. Kukoista vanhin toimii ryhmänjohtajana. Kukoilla on kullakin oma kanahaareminsa. Johtajakukolla se on suurin. Joskus osa ryhmän kanoista kuuluu useampaan kuin yhteen haaremiin. Nuoremmat kukot, jotka eivät ole onnistuneet saamaan itselleen haaremia, liikuskelevat ryhmän mukana sen reunamilla." Luontaisesti siis kanalaumalla ei ole vain yhtä kukkoa.
Elokuva ei valitettavasti löydy Kirkkonummen kirjastosta, mutta voimme kaukolainata sen sinulle jostain muualta. Kaukolainan hinta on 4 €. Elokuva löytyy ainoastaan VHS kasettina. Ota yhteyttä jos haluat että teemme kaukolainapyynnön.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa etsimääsi elokuvaa ei ainakaan vielä ole, mutta sen sijaan se näyttää kyllä tulleen useidenkin maakuntakirjastojen kokoelmiin. Voit siis halutessasi pyytää sen kaukolainaksi oman kirjastosi kautta. Kaukolainaus on maksullista. Oheisesta linkistä näet, mistä maakuntakirjastoista DVD löytyy:
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/Maakuntakirjastot#/vaihto?aut…
Kaikilla aineistolajeilla on samat noutoajat, jotka määräytyvät postin mukaan.
Aineiston yleinen laina-aika Helmet-kirjastoissa on 28 vuorokautta.
Päätöksen mukaan yleisestä laina-ajasta poikkeavat laina-ajat on seuraavilla kokoelmilla:
- Bestseller-aineisto seitsemän (7) vuorokautta
- DVD-levyt, BD-levyt ja konsolipelit seitsemän (7) vuorokautta
- Kysytyimpien musiikki cd-levyjen laina-aika voi olla seitsemän (7) vuorokautta.
Bestseller-kokoelmaan valitaan osa uutuuskirjoista. Kokoelmaan valittuja teoksia ei voi varata internetissä.
Helmet-kirjastoille voit antaa suoraan palautetta Helmet-sivustolla osoitteessa www.helmet.fi . (Palautelinkki sivun oikeassa ylälaidassa.)
Yrjö Jylhän kääntämänä kysymyksen katkelma Oscar Wilden runosta Balladi Readingin vankilasta kuuluu seuraavasti:
Joka konnantyö kuin myrkky syö
ja puhtaimmankin likaa,
hyvän tähteetkin siellä miehest' on
pois ruoskittu tuotapikaa;
--
Jylhän suomennos on ilmestynyt ainakin seuraavissa kirjoissa:
"Hallitse Britannia!" : englantilaista runoutta. WSOY, 1929
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja. WSOY, 1933
Runon pursi : maailmankirjallisuuden kertovaa runoutta. WSOY, 1954
Tämän runon haluaisin kuulla. Tammi, 1978
Jyrinkoski, Yrjö, Runomuistelmat : ohjelmistoa 20 vuoden ajalta. Weilin+Göös, 1981
Wilde, Oscar, De profundis. Otava, 1997
Sinulla on tosiaan palvelu päällä ja meillä ei tähän ole tullut muutoksia. Todennäköisesti jonkun päivityksen yhteydessä sähköpostipalvelusi ohjaa kirjastosta tulevat viestit roskapostikansioon. Ohessa linkki, jonka takaa löytyy ohjeita asian tarkistamiseen
https://kirjasto.vaasa.fi/306362/fi/news/tarkista-ohjautuvatko-kirjasto…
Suomen tieteellisten kirjastojen Linda-aineistotietokannan mukaan Ralph G. Harryn teos Modern Cosmeotology (4. painos vuodelta 1955) kuuluu Varastokirjaston kokoelmiin. Varastokirjastosta saat teoksen käyttöösi tekemällä lähikirjastossasi kaukolainapyynnön. Harryn teos The principles and practice of modern cosmetics. Volume one : Modern cosmeticology (vuodelta 1962, painosta ei mainittu) kuuluu Teknillisen korkeakoulun kirjaston kokoelmaan.(Neuvonta, tiedustelut
p. 09-451 4111). Alfred Goodman Gilmanin, Louis S. Goodmanin ja Alfred Gilmanin toimittama, vuonna 1980 julkaistu Goodman and Gilman's The pharmacological basis of therapeutics kuuluu Helsingin yliopiston terveystieteiden keskuskirjaston kokoelmiin. Kirjaston yhteystiedot :…
Penny Parker-kirjoja ei ilmeisesti ole suomennettu. Löysimme netistä Penny Parker-kirjoista maininnan.
Katso alla olevasta osoitteesta
http://www.salon.com/mwt/feature/1999/10/08/keene_q_a/index1.html
Little Richardista, eli Richard Pennimanista ei varsinaista elämänkertaa pääkaupunkiseudun kirjastosta löydy, mutta
voit käydä etsimässä tietoa esim. Helsingin pääkirjaston musikkiosastolla hakuteoksista tai internetistä:
sivuilta: http://www.kolumbus.fi/timrei/lre.htm, tai http://fame2.clever.net/fame/richard.htm
Sellaisilla suurta määrää tarkoittavilla ilmauksilla kuin satoja, tuhansia, kymmeniä tuhansia jne. tuskin on aivan täsmällistä määritelmää – lukuarvoista puhumattakaan. Niillä ilmaistaan eräänlaista epämääräistä paljoutta, jossa tarkkuus ei ole olennaista. Intuitiivisesti voisi ajatella, että jotta voidaan perustellusti puhua esimerkiksi "sadoista" ihmisistä, määrän täytyisi olla enemmän kuin sata tai pari sataa, mutta kuitenkin siinä määrin alle tuhat, että ylöspäin tuhanteen pyöristäminen tuntuisi asian tarpeettomalta paisuttelulta. Lähes tuhatpäisistä ja sitä suuremmista ihmisjoukoista mitä luultavimmin puhuttaisiin jo tuhat-pohjaisiin ilmauksiin turvautuen – tuhatkunta, toista tuhatta, tuhansia... Toisaalta, paljouden runsauden ja edes…
