Ikävä kyllä emme onnistuneet jäljittämään vuosien 1994-1995 Joka Poika -lehtien vuosikertoja. Tuohon aikaan lehti kulki nimellä JP tai JiiPee. Wikipediassa kerrotaan, että lehdessä ilmestyi Ted Cowanin piirtämä sarjakuva Billy Binnsin ihmerillit. Voisiko kyse olla tästä sarjakuvasta? Google-haulla löydät siitä kuvia ja voit verrata, vastaavatko ne muistikuviasi etsimästäsi sarjakuvasta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/JiiPee
Voit tehdä hakuja maakuntakirjastojen tai yleensä useamman kirjaston kokoelmasta Kirjastot.fi:n tuottaman Frank-monihaun ( http://frank.kirjastot.fi ) kautta. Pop & Jazz Konservatorion informaatikon mukaan maakuntakirjastojen moniviestin-aineiston luettelointi ei ole yhdenmukaista. Osa kirjastoista määrittelee aineistolajiksi moniviestimen, osa nuotin. Yleensä huomautuskentässä mainitaan kuitenkin lisäaineisto (esim. "Cd-levyllä kappaleitten taustat triolla (piano, basso, rummut) soitettuina"). Jos näin ei ole, on mahdollista hakea tuotemerkeillä (esim. "aebersold" tai "jazz play along"). Musiikin alan erikoiskirjastoissa moniviestimet merkitään omaksi aineistoryhmäkseen. Esim. taidekorkeakoulujen Arsca-tietokannassa (https://finna.fi…
Ohjeita liikekirjeiden kirjoittamiseen löytyy ainakin seuraavista teoksista: Repo, Irma, Aikuisten viestintätaito, 1992 (liikekirjeet mielestäni selkeämmin kuin saman teoksen uudemmmassa 1995 painoksessa), Työelämän viestintä, 1995 ja Kylänpää, Esa, Osuvasti suomeksi 3 : yrityskirjeet, 1993.
Picatinny- kisko kehitettiin jo 1980-luvun alussa, mutta se standardoitiin vasta 3.2.1995.
https://en.wikipedia.org/wiki/Picatinny_rail
http://www.biggerhammer.net/picatinny/1913_specs.pdf
Picatinny-kisko sovitettiin metri-järjestelmään 8.5.2009.
Siviilimarkkinoille tuloan aikaa en saanut selville. Olisiko se tuon metrijärjestelmään sovittamisen tietämillä?
Suomen murteiden sanakirja (osa 6, s.652) kertoo, että keikkeet substantiivina tarkoittaa samaa kuin pidot, hääpidot/häät, nurkkatanssit tai karhunpeijaiset. Jonkinlaiset juhlat ovat siis tiedossa, jos saa kutsun keikkeisiin.
Adverbinä Keikkeellään tarkoittaa pystyssä, kekassa oloa, Keikkeillään taas kallellaan, kaatumaisillaan olemista.
Espoon kaupungin maahanmuuttajapalveluiden mukaan tällaista toimintaa ei kaupunki valitettavasti järjestä.
Kaupungin sivuilta löytyy tietoa Espoon tarjoamista lapsiperheiden tapahtumista ja tekemisestä niin pikkulapsille kuin kouluikäisillekin lapsille:
http://www.espoo.fi/fi-FI/Lapsiperheet/Pikkulapset
http://www.espoo.fi/fi-FI/Lapsiperheet/Kouluikaiset
Myös kirjastoista löytyy monenlaisia tapahtumia lapsille:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat?t=Lasten%20j…
Monet järjestöt järjestävät kesäleiritoimintaa lapsille. Kesäleiri.fi-sivustolle on koottu kaikki Suomen lasten ja nuorten leiritoimintaa järjestävien yhdistysten tiedot:
http://www.kesaleiri.fi/
Kirjan nimi on Noitavaellus. Kirjan kirjoittaja, uusseelantilainen Margaret Mahy sai muuten koko tuotannostaan H.C. Andersen-palkinnon vuonna 2006. Tästä teoksesta on käyty nettikeskustelua esim. osoitteessa http://www.vihrealohikaarme.com/skeskustelu886.html
Yksittäiset kirjastot poistavat jatkuvasti kirjoja kokoelmaistaan. Nämä kirjat tulevat myyntiin vähitellen. Kirjastoilla on myös tapana järjestää isompia poistomyyntejä. Joissakin kirjastoissa nämä myynnit ovat muodostuneet perinteeksi, kuten Lainan päivä 8.2. Helsingissä. Poistomyynneistä kannattaa kysyä siis ihan suoraan eri kirjastoista.
Kaikkien kirjastojen yhteinen ilmoitustaulu kirjastot.fi -sivustolla on ihan hyvä idea, mutta se tuskin toteutuu käytännössä. Suomessa ja ihan pääkaupunkiseudullakin on melko paljon kirjastoja ja kirjastot ovat pitkälti keskittäneet tapahtumista ym. tominnasta ilmoittelun omille kotisivuilleen. Paras tapa on itse aktiivisesti seurata oman alueen kirjastojen kotisivuja tai muuta ilmoittelua. Helsingin…
'Il pirlo' on usein aperitiivina nautitun italialaisen juomasekoituksen nimi. Se sisältää valkoviiniä, Camparia ja soodavettä. Nimensä sen uskotaan saaneen putoamista tai kaatumista tarkoittavasta Brescian murteen sanasta 'pirlo', mikä kuvaisi tapaa, jolla Campari sekoittuu kaadettaessa viiniin.
Pirlo on myös italialainen sukunimi, jonka tunnetuin kantaja lienee jalkapalloilija Andrea Pirlo. Internet-haku löytää lisäksi mm. Pirlo-nimisen pakkausalan yrityksen ja ravihevosen.
Nimiasioita säätelee Suomessa nimilaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694). Epäselvissä tapauksissa Nimilautakunta (http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/ministerio/neuvottelu-jalautaku…) voi antaa nimestä lausunnon.
Pirlo Wikipediassa: https://it.…
Valitettavasti vastausta ei löytynyt. Palaan asiaan, jos/kun saan Ranskata vastauksen
Muita asiakkaita kehotetaan kertomaan, mikäli parempaa tietoa löytyy.
Asiasta löytyy tiiviillä tavalla tietoa ja taulukoita Antti Pajalan kirjoittamasta luvusta Täysistuntoäänestykset ja eduskunta-aloitteet. Luku (s. 184-) löytyy teoksesta Tapio Raunio ja Matti Wiberg (toim.): Eduskunta: kansanvaltaa puolueiden ja hallituksen ehdoilla.
Pajalan tekstistä kiteytetysti poimien: Suomen eduskunnassa äänestetään ainoastaan asioita, joista yksimielisyyttä ei ole. Esimerkkinä on vuoden 2003 asiat (tain niiden osat) joista n. 15 % päätettiin äänestämällä.
Teos on lainattavissa Eduskunnan kirjastosta https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/selma.400639 , mutta löytyy varmasti myös monesta muusta kirjastosta.
Hakusanoilla teatteritaltioinnit tai taltioinnit löytyy Helmet-kirjastoista dvd:nä tuo mainitsemasi Matti Tapion Seitsemän veljestä sekä Kai Lehtisen ohjaama Taaborinvuorella taltioitu Nummisuutarit, mutta vähänlaisesti muita; lastenmusikaali Keinu ja videokasettina Pienet sydämet : 3-osainen lasten laulunäytelmä.Finna.fi-palvelusta haun osuvin tulos on Ritva Siikalan ohjaama Oresteia, joka on saatavana dvd:nä Sörnäisten kampuskirjastosta Taideyliopiston kirjastokortilla. Elonetistä hauilla teatteri, taltiointi ja suomi ei tule lainkaan osumia.Yle Areenasta löytyi Ryhmäteatterin Usko, toivo, huijaus https://areena.yle.fi/1-50591145 Youtubesta kokeilin hakua esitystallenne ja teatteri, ja sieltä löytyivät ilmaiset tallenteet…
En löytänyt tähän kysymykseen sopivia viitteitä Linda- Manda- enkä Arto- tietokannoista, jotka etsivät viitteitä Suomen tieellisistä kirjastoista ja niitten tilaamista lehdistä.
Tilastokeskuksestakaan en löytänyt mitään sopivaa, mutta jos haluat etsiä itse, katso www.tilastokeskus.fi
Tilastokeskuksen yhteystiedot: Käyntiosoite: Työpajankatu 13, Helsinki
Postiosoite: 00022 Tilastokeskus
Puhelin: (09) 17341 (keskus)
Suomen Urheilukirjastosta vastattiin, että jos tekee liikunnanohjaajien sijoittumisesta tutkimusta pitkällä
tähtäimellä, seuraavista viitteistä varmaan on hyötyä, mutta uutta aineistoa ei
löytänyt.
(Urheilukirjaston yhteystiedot:Suomen Urheilukirjasto
Olympiastadion
00250 Helsinki
puh. 09-434 22 521
faksi: 09-434 22 550…
Suomeksi kyseisistä henkilöistä ei löydy aineistoa. Internetistä haettaessa sivuja löytyy sekä Cousturesta että Orsinista ja Dupuista, kielenä tosin ranska tai englanti.
Katsokaapa seuraavat:
http://www.litterature.org/notice.asp?numero=141 (Cousture)
http://home.golden.net/~mapia/emilie.htm (Emilie)
http://www.eonline.com/Facts/People/0,12,11941,00.html (Orsini, vähäiset tiedot)
http://moviething.com/bios/roydupuis/ (Dupuis)
http://www.fansites.com/roy_dupuis.html (Dupuis)
1980-luvulla Inarissa toimi lentotaxi R Raumala. Lentokapteeni Reijo Raumala ( 23.12.1942 – 23.8.2017) kuljetti poromiehiä, kullankaivajia, kalastajia, virkamiehiä, tutkijoita, turisteja ja monenlaisia kulkijoita erämaahan, tuntureille ja järville sekä vei tavaraa ja ruokaa paikkoihin, joihin muilla kulkuneuvoilla ei ollut asiaa.
Finnasta ts. arkistojen, kirjastojen ja museoiden hakupalvelusta löytyvät kirjat ja artikkelit
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=sigrid+schauman&type=AllFie…
Esimerkkejä hakusanalla "Sigrid Schauman" löytyneistä artikkeleista:
Schauman, S. (1952). Birger Kaipiaisen näyttely: Birger Kaipiainens utställning. Arkkitehti, 9, pp. 167-169.
Schauman, S. (1959). Sam Vannin "Contrapunctum" = Sam Vannis "Contrapunctum. Arkkitehti, pp. 142-144.
Lisää:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=sigrid+schauman&type=AllFie…
Myös teoksen Granbacka, C. & Kasvio, L. (2019). Taide ja tunteet: Sigrid Schaumanin elämä lähteisiin kannattaa tutustua.
Voisiko kyseessä olla jokin muistovärssy, joka on jäänyt vahvasti mieleesi? Kyselin runosta Suomen kirjastojen yhteiseltä tietolistalta, mutta kukaan ei muistanut runoa ja sen tekijää.
Runon kaltaista kuvastoa on muuten käytetty Kaija Koon kappaleessa "Minun tuulessa soi", mutta se on julkaistu vasta vuonna 1998:
https://genius.com/Kaija-koo-minun-tuulessa-soi-lyrics
Jos sinulle riittävät kaupunginkirjaston kokoelmat, voisit tehdä aineistotietokannassamme Plussassa (www.lib.hel.fi/plussa/) seuraavanlaisen haun. Vaihda haettavaan kenttään nimekkeen sijasta asiasana, ja kirjoita hakutermeiksi musiikki ja estetiikka. Voit hakea myös luokalla 781, joka on mm. musiikin estetiikan ja filosofian luokka. Ota uudelleen yhteys, mikäli haluat näiden lisäksi esim. artikkelitietoja!
