Kappaleesta ei ilmeisestikään ole julkaistu nuottia tai muuta sanoitusta. Se löytyy laulettuna Via-yhtyeen cd-levyltä Luotan Herraan. Tätä levyä ei ole Turun kaupunginkirjastossa, mutta halutessasi voit pyytää levyn kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
Vaikuttaa siltä, että ei ole. Ruotsalaiselta runoilijalta Karin Boyelta ei ole suomennettu yhtään kokonaista runokokoelmaa. Muutamissa runoantologioissa on joitakin hänen suomennettuja runojaan: ainakin Aale Tynnin toimittamassa ja suomentamassa antologiassa Tuhat laulujen vuotta ja Otto Karhian ja Viljo Kajavan antologiassa Viesti mereen – antologia Ruotsin uutta runoutta. Usvan neito –runosuomennos on sävelletty lauluksi Ahava-nimiselle levylle. Kysymääsi runoa ei näissäkään kokoelmissa ole.
Mistä tämä väite on peräisin? Luther meni luennoimaan Wittenbergin yliopistoon vuonna 1512. Sitä ennen hän oli opiskellut teologiaa ja valmistunut teologian tohtoriksi. Hän oli ryhtynyt munkiksi jo vuonna 1505. Papiksi hänet vihittiin vuonna 1507. Näin ollen Lutherin on pikemminkin pitänyt lukea Uutta testamenttia ennen Wittenbergiin menemistä hyvinkin pontevasti.
HelMet-kirjastojen e-kirjajärjestelmässä on ollut viime päivinä ongelmia, joiden vuoksi sinne kirjautuminen ei onnistu. Kirjastojärjestelmäyksikkömme on hoitanut asiaa, ja sitä selvitetään parhaillaan. En valitettavasti pysty sanomaan, milloin asia korjautuisi, mutta luonnollisesti järjestelmä pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti toimintaan. Pahoittelen asiasta aiheutunutta haittaa.
Varastokirjastossa näyttäisi olevan paikalla Pin Yathayn muistelmateos.
Tekijä(t): Pin Yathay.
Nimeke: Stay alive, my son / Pin Yathay with John Man.
Julkaistu: New York : Simon & Schuster, 1988.
Sisältötyyppi: Teksti
Kieli: eng
Se on mahdollista saada kaukolainaksi sinulle parhaiten sopivaan Kouvolan kirjastoon. Kaukolainamaksu on 2,50 €. Sinun tulee vain täyttää kaukolainapyyntö.
Punakhmerien ajasta on myös suomeksi käännettyä kirjallisuutta. Kouvolasta hyllystä löytyy mm. Affonco, Denise: Elossa kuoleman kentillä.
Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa on saatavilla Kurt Nuotion Liukastelijaa tällä hetkellä ainoastaan painettuna kirjana. Välitän eteenpäin hankintaehdotuksen e-kirjasta.
Turun kaupunginkirjaston ja lähikuntien yhteisen Vaski-verkkokirjaston kautta pääsee selaamaan kirjaston erikielisiä kokoelmia. Sieltä myös näkee kirjojen saatavuuden.
https://vaski.finna.fi/
Esim. arabiankieliset lasten- ja nuortenkirjat saa esiin tällä tavalla:
Hakulaatikon vierestä valitaan tarkennettu haku
https://vaski.finna.fi/Search/Advanced
Rajaukset-kohdasta avataan Kielet-valikko ja sieltä valitaan arabia
https://vaski.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22ara%22&limit=20
Oikeasta reunasta valitaan Kohderyhmä: Lapset…
Kajaanin kaupunginkirjastolta ei löydy noin yksityiskohtaisia tietoja/tilastoja runoteosten julkaisumääristä. Tuntuma on, että runoteoksia julkaistaan enemmän kuin ennen, koska julkaiseminen omakustanteena on nykyisin melko helppoa. Myöskään virallisista tilastoista vastausta ei löydy, koska tilastot eivät ole niin yksityiskohtaisia. Suomen Kustannusyhdistykseltä voisi mahdollisesti löytyä tarkempia tietoja https://kustantajat.fi/
Viimeisten viiden vuoden aikana Kajaanin kaupunginkirjaston runokirjojen lainaus on ollut suhteellisen tasaista. Valtakunnallisia tilastoja aiheesta ei ole saatavilla.
Vuonna 2018 ilmestyneet lasten- ja nuortenkirjat:
Kotimaiset lastenkirjat 311
Kotimaiset nuortenkirjat 87
Käännetyt lastenkirjat 413
Käännetyt nuortenkirjat 147 yht. 958
Tiedot löytyvät Suomen Kustannusyhdistyksen tilastoista. Viime vuoden tilastotietoja ei vielä ole saatavilla.
Kailan kirjassa "Lapin sota" kerrotaan kyllä Jarl Sundqvistista. Ritva-Liisa Sumu oli Sunkun lapsi, joten tulokulma on tietysti erilainen kuin Kailan kirjassa. Kirjastonhoitaja suosittelee myös Sunkun vaimon, Anna-Liisa Rekolan, kirjaa "Miksi elämä erottaa".
Ihmisen uloshengitysilmaa voidaan tutkia erilaisilla menetelmillä. Tämä tutkielma kuvailee joitain tutkimusmenetelmiä. Se ja Wikipedia kertovat, että yleensä uloshengitysilmassa on hiilidioksidia 4 - 5 prosenttia. Muuten se koostuu pääasiassa typestä, hapesta ja vesihöyrystä. Lisäksi ilmassa on pieniä jäämiä joko kehon sisäisistä tai ulkoisista yhdisteistä. Sisäisiä ovat esimerkiksi suoliston toiminnasta syntyvä vety ja hiilimonoksidi, jota syntyy hemimolekyylin hajottamisesta pernassa. Ulkoisia ovat esimerkiksi ilman argon ja erilaiset ruoasta tai juomasta suuonteloon jääneet yhdisteet. Erilaiset jäämät voivat paljastaa elimistön epänormaalin toiminnan tai kertoa ihmisen altistumisesta erilaisille yhdisteille.
Luigi Pirandellon näytelmä Niin jos siltä näyttää löytyy ainoastaan Jyväskylän yliopiston ja Turun yliopiston kirjastoista. Molemmissa se on ainoastaan lukusalikappaleena eli sitä ei saa kotilainaan, vaan sitä pitää tarkastella kirjaston tiloissa. Omaksi kirjaa voi etsiä antikvariaateista ja myyntipalstoilta.Finna.fi: Niin jos siltä näyttää https://finna.fi/Search/Results?lookfor=luigi+pirandello+niin+jos+silt%…
Kaipaamasi kirja saattaa hyvinkin olla Romain Rollandin kirjoittama Mestari Breugnon. Se on alunperin ilmestynyt v. 1919 (suomeksi 1979). Tapahtumapaikkana on ranskalainen pikkukaupunki Clamecy 1500- ja 1600-luvun taitteessa ja päähenkilönä veijari ja elämäntaituri Colas Breugnon.
Kirjan sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla voit tarkistaa Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Kansallislaulun sanat löytyvät esim. kirjasta "National anthems from around the world". Kirja löytyy esim. Kajaanin kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.
Laulun ensimmäinen säkeistö englanniksi menee näin:
Soldiers of Vietnam, we go forward,
With the one will to save our Fatherland,
Our hurried steps are sounding on the long and arduous road.
Our flag, red with the blood of victory, bears the spirit of our country
Kirjastossa myydään poistokirjoja jatkuvasti (pääkirjaston vastaanoton läheisyydessä olevat hyllyt). Isompia myyntitempauksia järjestämme pari kertaa vuodessa muiden tapahtumien yhteydessä (esim. Taiteiden Yö, sivukirjastoissa kaupunginosien omat tapahtumat). Kannattaa seurata ilmoitteluamme ja käydä aina välillä tarkistamassa olisiko jotain mielenkiintoista ilmaantunut vastaanoton poistokirjahyllyyn!
Kirjaa saa kirjastojen kautta kaukolainaksi. Voit mennä omaan kirjastoosi ja pyytää, että he tilaavat kirjan sinulle lainaan. Kirjaa löytyy ainakin Lappeenrannasta, Oulusta, Tampereelta, Kajaanista, Mikkelistä ja Varastokirjastosta Kuopiosta.
Karjalan kannaksen pitäjistä kirjoitettuja kirjoja on myynnissä Internetissä sivulla http://kauppa.kareliaklubi.com. Siellä oli myös kysymääsi kirjaa saatavilla.
Toinen tapa seurata karjalan pitäjistä kirjoitettuja kirjoja on Karjala-lehdessä aika ajoin ilmestyvä palsta, jossa luetellaan eri pitäjistä kertovia kirjoja ja mistä niitä saa ostaa.
MTT:n selvitys numero 75 "Pellon vuokrahinnat Suomessa vuosina 2003-2004" kertoo, että pellon vuokrahintoja ei ole toistaiseksi tilastoitu Suomessa. Tämä MTT:n tutkimus perustuu kyselytutkimukseen.
http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts75.pdf
Kannattaa kääntyä MTT:n puoleen ja kysyä onko tuoreempia lukuja käytössä.
Selvityksen tekijän yhteystiedot http://tripunix.mtt.fi/cgi-bin/thw/?%24%7BBASE%7D=wwwpuhno06&%24%7BHTML…
Muita mahdollisia tahoja naapuripeltojen viljelijöiden lisäksi, joista vuokrahintoja voisi kysyä:
Agronet.fi -palvelusta löytyy keskustelupalsta
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/agronet
Maa- ja metsätalousministeriön maatalousosasto yhteystietoja löytyy sivulta http://wwwb.mmm.fi/puhlu/
Helmet-verkkoaineistohaku otettiin käyttöön v. 2003, jolloin otettiin käyttöön kolmas pääkaupunkiseudun yhteinen kirjastojärjestelmä Millennium. Samanaikaisesti kehitettiin ajatus asiakkaiden kannalta rajattomasta seutukirjastosta yhteiskäyttöisine kokoelmineen (lähteenä Kun pienestä tuli suuri: kertomuksia Espoon kaupunginkirjastosta/toim. Tuovi Määttänen 2006).
Helmetiä on sen jälkeen kehitetty yhä monipuolisemmaksi. Nykyään helmet-verkkoaineistohaku on vain yksi toiminto helmet-verkkokirjaston monipuolisessa sisällössä.
Saamelaisaktivisti ja uranuurtaja Elsa Laula Renbergistä (1877-1931) löydät tietoa esim. Vuokko Hirvonen. Saamenmaan ääniä, SKS 1999 (väitöskirja, myös saameksi)ja norjaksi Peder Borgen. Samenes förste landsmöte, 1997 (ISBN 82-519-1249-0)Teos mikä kertaa saamelaisten kansallisesta heräämisestä kertoo kyllä myös Laulasta. Myös artikkeleita, OTTAR-lehdessä. Kaukopalvelun kautta saatavissa Lapin maakuntakirjasto, Lappi-osasto/Saamelaiskirjasto
Huom. myös nettiyhteydet aineistorekisteriin:
http://lapponica.rovaniemi.fi
http://www.rovaniemi.fi/aurora
