Veikko Vallas on tehnyt sanoituksen Irving Berlinin kappaleeseen Count your blessings instead of sheep. Laulu on saanut suomenkielisen nimen "Vie uneesi vain muistoista kauniit" ja se sisältyy Marjatta Leppäsen esittämänä LP-levylle Nukkumatin luo (1961). Valitettavasti mistään ei kuitenkaan löydy tietoja, että kappaleen suomenkieliset sanat olisi saatavina painettuina. Myöskään levystä ei ole saatavuustietoja.
https://finna.fi
Kirjaston lähteistä ei vastausta valitettavasti löytynyt. Salon kotiseutuyhdistyksestä Salo-Uskelan seurasta luvattiin selvittää asiaa ja pyydettiin ottamaan suoraan heihin yhteyttä. Sähköpostiosoite on salouskelanseura@gmail.com ja seuran kotisivut löytyvät alla olevasta linkistä:
https://salo-uskelanseura.fi/
Suurimmassa osassa Joensuun kirjastoja voi tulostaa. Voit tarkistaa tilanteen kirjaston verkkosivuilta valitsemalla halutun toimipisteen: https://vaara.finna.fi/OrganisationInfo#85741
Toimipisteen palvelut-kohdassa on tieto tulostusmahdollisuudesta.
Singerin C-sarjan ompelukoneiden yksityiskohtaisia tuotantotietoja ei ole säilynyt. En valitettavasti löytänyt myöskään käyttöohjetta.
Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on vastattu kysymykseen aikaisemmin näin:
Singer-ompelukoneet, joiden sarjanumero alkaa C-kirjaimella, on valmistettu yhtiön Wittenbergin tehtailla Saksassa. Tehdas aloitti toimintansa 1903, ensimmäiset ompelukoneet valmistuivat 1904. Koneita tehtiin vuoteen 1940 saakka, jolloin valtaosa tehtaan tuotantokapasiteetista otettiin sotatarviketeollisuuden käyttöön. C-sarja oli tuotannossa vuodesta 1908 lähtien. Koneet numeroitiin juoksevasti; C-sarjassa päästiin seitsennumeroisiin lukuihin. Tarkemmat tuotantotiedot ovat kadonneet sodan melskeisiin. Tehtaan laitteisto…
Ornatuksesta näyttää olevan tosiaan vähän tietoa tarjolla. Kaupparekisterin perusteella yritys olisi ollut toiminnassa 1951 - 2007, jolloin se lienee sulautunut toiseen yritykseen, Oy Interiors Ab:hen. Rekisterin mukaan Interiors olisi edelleen toiminnassa, mutta verkkosivuja ei löydy ja yhteystiedotkin on päivitetty rekisteriin viimeksi vuonna 2016.
Kirjallisuudessa saattaisi olla jotain tietoa, esim. Huusko, Anna-Kaisa: Suomalaisia valaisimia. Myös sanomalehdissä ilmeisesti on ilmestynyt jotain yritykseen liittyvää (pääset katsomaan lehtiä joko digitaalisena yliopiston kirjastossa ja mikrofilmeinä yleisissä kirjastoissa).
Muistellun runon kirjoittaja ei ole Oiva, vaan Helmi Paloheimo (1881–1937), joka kirjoitti suuren määrän runoja eri aikakauslehtiin (esim. Naisten ääni, Ihminen ja Teosofi) sekä omalla nimellään että nimimerkillä "H. P.". H. P.:n runo Rukous ("Yläpuolelle arkisten vastusten kasvaa mun anna / yli turhien tuskien siivitä minut ja kanna -- ") löytyy esimerkiksi Naisten ääni -lehden numerosta 3/1922. Vuonna 1935 Paloheimolta ilmestyi teosofinen runokokoelma Toiviotie.25.02.1922 Naisten ääni no 3 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Virve Rostin ja Menneisyyden Vankien kappale Krapula tulee (mutta minä määrään päivän) on Menneisyyden vankien cd-levyllä Aurinko voittaa. Nuotteja ei löytynyt, kappaleiden sanat ovat levyn tekstiliitteessä.
Aidatrumpetista zimbalomiin – ohjeluettelo soittimien nimistä –sivuston (http://www.kaapeli.fi/~musakir/luettelo.htm) mukaan saz on Balkanilla, Turkissa, Iranissa ja Kaukasuksella käytettävä pitkäkaulainen luuttusoitin. Saz-soittimiin kuuluvat baglama, cura, divan saz ja meydan saz.
Tässä joitakin näitä soittimia käsitteleviä sivustoja. Ostopaikkoja tai soitto-ohjeita ei löytynyt. Ainoa soittimen rakentamiseen liittyvä sivusto on turkinkielinen.
http://www.discoverturkey.tv/beta1/page.php?s=page&pid=223&seo=/3.Turki…
http://en.wikipedia.org/wiki/Baglama
http://www.denizce.com/baglama.asp
Ei ole, mutta asiantunteva työtoveri antoi seuraavan tavan toimia kaupunginkirjaston asiakastietokoneita ja skanneria käyttäen. Jos sarjakuvat eivät ole omiasi, muista tekijänoikeusrajoitukset.
A3-skannauksien teko onnistuu jopa A4-skannereilla näin:
aukeama skannataan sivu kerrallaan ja tämän jälkeen asiakaskoneissamme olevalla Adobe Photoshop Elements -kuvanmuokkausohjelmalla voidaan yhdistää nämä kaksi skannattua yhdeksi kuvaksi. Tämän jälkeen voit käyttää Adobe Acrobat Elements –ohjelmaa muuttaaksesi nämä PDF-muotoon.
Voisivatko nämä olla etsimäsi:
- Ken Wagner, Jussi pussissa (1972). Kirjassa seikkailee Jussi-poika, joka leikki avaruusmatkaa paperipussikypärä päässään. Jussin kaveri on ankka nimeltä Kvaak:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
- Bertil Almqvist, Musa ja Muru Egyptissä (1971). Muinainen Murikan perhe seikkailee Egyptissä:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
Kolmanneksi kirjaksi on kaksi ehdotusta:
- Ib Hansen, Kaksoset satamassa (1971)
http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=610989
- Astrid Lindgren /teksti ja kuvat Sven-Eric Delr ja Stig Hallgren, Saariston lapset merirosvoina (1968)
Kummassakin kirjassa on valokuvakuvitus, ja sisäsivuilla ainakin syödään…
Alla joitakin kuvakirjoja vanhemman tai läheisen aikuisen sairastumisesta. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
- Äiti tulee pian / kirjoittanut Charlotte Hudson ; kuvittanut Mary McQuillan
- Aarre Hyvärinen sairastuu / kirjoittanut Philip C. Stead ; kuvittanut Erin E. Stead
- Kalle-karhu sairastuu / Karma Wilson ; kuvittanut Jane Chapman
Kirjaudu sisään verkkokirjastoon kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla.
https://lastu.finna.fi/
Hae haluamasi teos aineistohaulla.
Klikkaa Varaa teos -painiketta ja valitse mistä kirjastosta haluat noutaa teoksen.
Voit varata sekä hyllyssä että lainassa olevaa aineistoa.
Varaaminen on maksutonta. Noutamattomasta varauksesta peritään kaksi euroa.
Varauksen saapumisesta saat ilmoituksen aikanaan valitsemallasi ilmoitustavalla.
Tekstiviestinä, sähköpostilla tai kirjeenä.
Tarkempia tietoja infosta:
https://lastu.finna.fi/Content/info
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi piirretyn! Palaamme asiaan jos vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kyseistä piirrettyä?
Varsinaisesti silmien vihreiden saamelaisläikkien merkityksestä tai alkuperästä ei tunnu löytyvän tietoa. Alkukielisessä Niemen tekstissä (ruotsi, Koka björn) lainaus kuuluu näin: “Hans ögon var blekblå med gröna samiska stänk. Som jokkarna. Som fjällen.”
Ruotsin stänk tarkoittaa kirjavaa. Kyse olisi siis sinisistä silmistä, joissa on jokien tai tunturien värisiä vihreitä läikkiä. Siitä, onko olemassa perimätietoa siitä, että kyseessä olisi erityinen saamelainen piirre tai ilmiö, ei siis ole tietoa.
Pohdimme kysymystä yhdessä Pajalan kirjaston kanssa. Tämän enempää emme onnistuneet asiaa avaamaan.
Vantaa suurin yritys liikevaihdoltaan on Tamro. Toimialana Tamrolla on tukkukauppa. Tieto löytyy teoksesta Yritysraportti 2001, toim. Antti Mikkonen, julk.Talouselämä.
Kyseessä on kaiketikin Marie Hamsunin nuortenkirja "Tunturilaakson lapset kotona ja karjamajalla". Yksi kirjan henkilöistä on nimeltään Einar. Teoksesta on ilmestynyt kolme painosta, ensimmäinen vuonna 1943 ja viimeinen vuonna 1976. Teokselle on myös jatkoa, "Tunturilaakson lapset talvipuuhissa" (1947).
https://finna.fi
Ylen verkkoartikkelissa haastatellun erikoislääkärin mukaan Suomessa varhaisimmassa vaiheessa raskautta syntynyt ja henkiin jäänyt vauva on syntynyt raskausviikolla 23. Syntymäpainoa vauvalla oli yli 600 grammaa.
Verkkokeskusteluissa liikkuu mainintoja saman äidin lapsien jopa alle 10 kuukauden ikäeroista, mutta mitään virallista tietoa eri raskauksista syntyneiden pienimmälle ikäerolle Suomessa ei liene uutisoitu. Lasten syntymäväliä on kyllä tutkinut esimerkiksi Väestöliitto vuonna 2015.
Vain 245 grammaa syntyessään painanut vauva selvisi elossa Yhdysvalloissa – Kuinka pieniä vauvoja voimme pelastaa? https://yle.fi/uutiset/3-10809484
https://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/13b3569989a7d69f4b705ece1f7…
Runo Kuolema ja kuolottomuus on peräisin Onervan aikanaan julkaisematta jääneistä runoista kootusta valikoimasta Pilvet ja aurinko : runoja vuosilta 1953–1963 (Otava, 2005).
Hei! Englanniksi Grunge lausutaan [gruhnj], jota toki voi käyttää suomeksikin, mutta yleensä Grunge lausutaan suomeksi kuten se kirjoitetaan, eli grunge.
