Karttunen on vanha savolainen sukunimi, jota on esiintynyt alueella jo ainakin 1880-luvulta lähtien. Karttu itsessään tarkoittaa puukapulaa tai kepakkoa. Se on myös kylä Sulkavan ja Puumalan välissä sijaistevalla partalansaarella Etelä-Savossa. Varmaa tietoa siitä, että onko sukunimi muodostettu karttu sanasta vai Kartun kylästä, en valitettavasti löytänyt.
Sukunimipääte -nen on alkujaan itäsuomalainen pääte, joka on ollut käytössä jo keskiajalta lähtien. Alun perin naisten sukunimissä -nen saatettiin korvata -tar/-tär päätteellä. -nen ja sen alkuperäinen muoto -inen ovat päätteitä, joilla muodostetaan sekä substantiiveja että adjektiiveja. Nykysuomessa nen-päätteellä muodostetaan deminutiivimuotoja, eli pienuutta ilmaisevia muotoja,…
Ison tietosankirjan 1. osan (palsta 270 Elieser Kailan artikkeli 'alaikäisyys', painovuosi 1931) mukaan perinteinen täysi-ikäisyysraja 15 vuotta muutettiin v. 1721 21:ksi. Entinen ikäraja (15 vuotta) säilytettin sikäli, että tämän iän saavuttanut saattoi hallita omalla työllään ansaittua ja määrätä siitä testamentilla, olla valallisena todistajana yms. Avioitumisikä oli miehillä 18, naisilla 17. Rikosoikeudellinen täysi-ikäisyys alkoi 18 vuoden iässä, 15-17 -vuotias tuomittiin alemman asteikon mukaan. Kunnallisen äänioikeuden ikäraja oli 21, valtiollisen 24.
Nimen merkitystä on kysytty kirjastonhoitajilta aiemminkin. Ruut, ruotsinkielisen almanakan Rut, on heprealaisperäinen nimi, jonka merkitys on ystävätär. Raamatun mukaan Ruut eli tuomarien aikana ja hänestä tuli laillisen lankousavioliiton vuoksi kantaäiti. Nimi tuli Euroopassa käyttöön pääasiassa protestanttisissa maissa uskonpuhdistuksen jälkeen. (Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. - Helsinki : Otava, 2005.)
Esine- sanaa käytetään eri yhteyksissä eri tavoin.
Nykysuomen sanakirjan (WSOY, 1980) mukaan esine on aineellinen tosiolio tai määrätarkoitukseen käytetty valmiste, kalu, kapine, tavara tai väline. Kirjan esimerkeissä esine on aina melko pienikokoinen; jos esineen pituus ylittää 7,8 m., se rahditetaan rautateillä pitkänä esineenä (tämä oli ainoa esineen kokoon liittyvä viittaus lähdeaineistossa). Synonyymisanaston (WSOY, 1990) mukaan esine on 1. kalu, kapine, tavara, väline 2. kohde, objekti. Näiden rinnastusten perusteella esine voi olla joko pieni tai suuri, joten nostokurjestakin voisi puhua esineenä.
Esine- ja ympäristöoikeden kannalta esineitä ovat mm. alukset, ilma-alukset sekä ajoneuvot.
Julkisia esineitä ovat esim. valtion…
Stålarminkatu (nimetty 1923, entinen Työläiskatu) liittyy Vaasa-kuninkaitten aikaan. Nimi valittiin Stålarm-suvun nimen säilyttämiseksi. Suvun kuuluisin jäsen Arvid Eerikinpoika (1549-1620) oli jonkin aikaa kuninkaallisen puolueen johtajana Suomessa ja tunnettu Turun linnan urheasta puolustamisesta. Arvid Stålarm toimi Klaus Flemingin kuoltua Suomen käskynhaltijana 1597-1602.
Lisää Arvid Stålarmista http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/257/
Lähde: Turun katuja ja toreja: nimistöhistoriaa keskiajalta nykypäivään (2011, s. 390)
En ole itse koskaan törmännyt kysyjän mainitsemaan "vallan epäsuhtaan". Sekä oman kokemukseni että erilaisten hakuteosten mukaan "viisastella" tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että korjaillaan toisen puheessa merkityksettömiä yksityiskohtia, saivarrellaan, ollaan nenäkkäitä jne. Mitään muodollista suhdetta ei puhujan ja "viisastelijan" välillä tarvitse olla.
"Viisastelu" koetaan ärsyttävänä puhetapana ja siitä voidaan moittia käytännössä ketä tahansa - paitsi ettei tietenkään alisteisessa asemassa oleva voi moittia komentelijaansa yhtään mistään vaan joutuu pitämään "mölyt mahassaan". Ehkä ilmaisussa on hitusen sitä, että "viisasteluun" turvautuvat useammin ne, joitten objektiivinen asema ei ole erityisen vahva. Lapsethan ovat usein…
Nykysuomen sanakirjan mukaan "odotella" on frekventatiiviverbi, joka ilmaisee kantasanansa ("odottaa") osoittaman tekemisen tapahtuvan toistuvasti, jatkuvasti tai hiljalleen.
SKS:n Iso suomen kielioppi huomauttaa verbijohdoksista puhuessaan, että frekventatiivisilla johdoksilla voi olla muunkinlaista merkitystä kuin pelkkä toistuvuuden tai jatkuvuuden ilmaiseminen: "Usein johdoksella kuvataan tapahtumaan sisältyvää epäsäännöllisyyttä, sattumanvaraisuutta tai vähäisempää intensiivisyyttä." Odottelussa voisi kaiketi ajatella olevan kyse nimenomaisesti tällaisesta intensiivisyydeltään vähäisemmästä odottamisesta.
Frekventatiivisen johdoksen käyttö voi kertoa myös puhujan/kirjoittajan kielteisestä tai myönteisestä asenteesta ilmaisemaansa…
Nuottikokoelmasta Merimies merta rakastaa 1.1 : Merellisiä lauluja (1978) löytyy Byssan lull -kappaleen suomennos nimellä "Hoplallaa, pata kiehua saa". Uudempi käännös löytyy Tarujen saari -yhtyeen levyn Sota kirottu! tekstiliitteestä. Molempia on pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Sijainti- ja saatavuustiedot Helmet -tietokannasta http://www.helmet.fi/
Sanja on alkuperältään epäselvä naisennimi. Sen mallina ovat voineet toimia rakenteeltaan samanlaiset nimet, kuten Anja, Senja, Sonja tai Tanja. Kyseessä voi olla myös muunnos nimestä Sanna tai Sandra. Lisäksi alkuperäksi on tarjottu slaavilaisia sanja- ja senja-loppuisia nimiä. Suomen ortodoksisessa kalenterissa Sanja on yhdistetty Aleksandraan. Ensimmäiset Sanjat nimettiin 1920-luvulla.
Lähde: Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön.
Valitettavasti taiteilijasta ei löytynyt paljoakaan tietoa. Hänestä on kirjastonhoitajalta kysytty aiemminkin, ja tämän vastauksen mukaan taiteilija asui noin v. 1955 Marttilassa. Hänen oikea nimensä on U. Peuralahti, mutta hän on tehnyt taidetta myös nimellä K. Siltala.
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=48b14fc8-7f9a-4aa…
Markku Varjon, Lauri Kolin ja Harri Dahlströmin kirjassa Maailman kalojen nimet (Suomen biologian seura Vanamo, 2004) Centropomus undecimalis saa suomenkielisen nimen robalo.
Centropomidae-sukuun kuuluu 12 lajia, joita tavataan lämpimissä meri- ja murtovesissä läntisellä Atlantilla ja Tyynenmeren itäosassa. Centropomus undecimalista (englanniksi common snook) tavataan vain Atlantin rannikkoalueilla, sekä meri-, murto- että makeissa vesissä Pohjois-Carolinan korkeudelta aina Rio de Janeiron vesille saakka. Robalo on 140 cm pitkä ja se painaa noin 25 kiloa. (Grzimek's animal life encyclopedia, vol. 4-5, Fishes I-II. Gale Group, 2003)
Suomen tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan julkistetuista teoksista eli esimerkiksi CD-levystä saa valmistaa muutaman kappaleen yksityiseen käyttöön. Kopioita voi tehdä sekä omasta että kirjaston aineistosta. Sen sijaan ei ole sallittua käyttää tietokoneohjelmaa, joka kiertää tai purkaa teknisen suojausjärjestelmän.
Kysymykseen kuinka monessa kirjaston levyssä on kopionnin esto on meidän mahdotonta antaa varmaa tietoa, koska mitään tilastoja asiasta ei ole.
Ehkä yllättävästi emme löytäneet sanontaa fraasisanakirjoista. Ihan uusi ilmaus se ei ole. Sitä käytetään esimerkiksi 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun sanomalehdissä, joissa on menty niin oven kuin akkunankin läpi vauhdikkaasti raamit kaulassa. Lauseita voi lukea Kansalliskirjaston Digitaalisen sanomalehtiarkiston sivuilta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22raamit%20kaulassa%22&orderBy=DATE&formats=NEWSPAPER&formats=JOURNAL&formats=PRINTING&formats=BOOK&formats=MANUSCRIPT&formats=MAP&formats=MUSIC_NOTATION&formats=CARD_INDEX&resultMode=TEXT_WITH_THUMB
Sanonta tarkoittaa siis ainakin sitä, että joku tulee tai menee kuvainnollisesti ovesta tai ikkunasta niin vauhdikkaasti,ehkä…
Kyllä se kuulee suomen kielen,/ joka ymmärtää kaiken mielen -sitaatti on Mikael Agricolan Rucouskiria Bibliasta. Mikael Agricolasta löytyy hyvää tietoa Opetushallituksen kokonaisuudesta Mikael Agricolan elämä ja työ https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/mikael-agricolan-elama-ja-t…. Rucouskirja Bibliasta löytyy verkosta, https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/43445/p20-06_rucouskiria.pd… ja helpommin luettavana versiona, https://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/agricola/agri1rk1_rdf.xml
Suomalaisista sukunimistä ja niiden historiasta kerrotaan teoksessa Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet, 2000.
Kirjan mukaan Kuningas-nimisiä henkilöitä Suomessa on 184. Kuningas-nimi on tosiaan peräisin Karjalankannakselta, nimeä on esiintynyt Jääskessä, Säkkijärvellä ja Johanneksessa. Myös Länsi-Suomessa nimeä on esiintynyt.
Myös Juha Pöyhösen Suomalainen sukunimikartasto, osa 2, Karjalassa esiintyneet nimet tuntee Kuningas-nimen. Kartastosta näkee, millä paikkakunnilla nimeä on esiintynyt ja kuinka paljon.
Sukunimiin liittyviä kirjoja voit hakea kirjastojen aineistohausta asiasanalla sukunimet.
Apinahahmot ilmentävät sanontaa, joka englanniksi kuuluu ”See no evil, hear no evil, speak no evil”, eli ne eivät näe, kuule, eivätkä puhu mitään pahaa. Apinoiden alkuperä on kuitenkin kaukana idässä. Tämän sanotaan viittaavan legendaan liittyvään opetukseen, että pitäisi ajatella ja puhua ja tehdä vain hyvää, sillä kaikki palaa takaisin luoksemme, jopa moninkertaisena.
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistossa on aiheesta muitakin vastauksia, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanaksi "kolme apinaa". Internetistä voi hakea tietoa vaikkapa sanalla Toshogu.
Toivottavasti ymmärsin oikein, kun arvelin, että tarkoitat kohtaa, jota usein siteerataan näin: ”Niin muuttuu maailma, Eskoseni”, vaikka Aleksis Kivi onkin kirjoittanut "…niin muuttuu maailma, Eskoni". Tämä kohta löytyy vaikkapa vuoden 1999 painoksesta sivulta 8 tai sivulta 9 ensimmäisestä painoksesta vuodelta 1864. Ensimmäinen painos on luettavissa myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Aleksis Kiven digitaalisesta arkistosta:
http://neba.finlit.fi/kivi/viewdigi.php?set=2916&item=7&r=1
http://neba.finlit.fi/kivi/
Kysymyksessäsi oleva oleva vastaus on peräisin Kysy.fi-palvelusta (tämä palvelu on nimeltään Kysy kirjastonhoitajalta). Tässä kysymyksessä kysytään Eskoseni-lauseesta, eikä vastaaja korjaa lausetta, vaikka vastaakin…
Peräkammarin pojalla tarkoitetaan täysi-ikäistä miestä, joka asuu vanhempiensa tai vanhempansa kanssa. Usein peräkammarin poikaan liitetään myös naimattomuus tai laajemmin sinkkustatus sekä työttömyys ja eräänlainen toimettomuus.
Vanhapoika sen sijaan on sukulaistermi vanhallepiialle (engl. spinster). Yli 24-vuotiaiden naimattomien naisten oli aikoinaan maksettava ns. vanhanpiian veroa, ja näin ollen noin 25 vuoden ikäisten naisten katsottiin ohittaneen parhaan naimaikänsä. Vanhallepojalle ei tiettävästi ole yhtä selvää historiallista ikärajaa.
Vanhapoika tai vanhapiika ei siis viittaa varsinaisesti vanhoihin ihmisiin, vaan yksinkertaisesti naimattomiin aikuisiin, joiden pariutumista on pidetty…
Seuraava kiinalainen sananlasku löytyy teoksesta Ajatuksia elämästä,
onnesta ja vanhenemisesta (toim. Hannu Tarmio):
Jos haluat olla onnellinen yhden päivän, ota humala.
Jos kolme päivää, mene naimisiin.
Jos kahdeksan päivää, teurasta sika ja syö se. Jos haluat olla
ikuisesti onnellinen, ryhdy puutarhuriksi.
Mutta toinen aforismi onkin hieman hankalampi. Suurista kokoelmista
kuten Elämänviisauden kirja tai Itämaisen elämänviisauden kirja ei
hakemistojen avulla lausetta löytynyt. Tarkistamaton tieto on, että
kyseinen mietelmä löytyisi Lin jutangin teoksesta Maallinen onni.
Nordean rahanarvokertoimen http://www.nordea.fi/sitemod/default/widecarea.aspx?pid=702544 mukaisesti vuoden 1955 kerroin on 0,162, joten markka-arvo on 500 000 kertaa 0,162 = 81000 mk. Tulos jaetaan euron muuntokertoimella 5,94573 jolloin tulokseksi saadaan 13623 euroa.
Nordean taulukko perustuu rahan ostovoimaan. Vuonna 1955 silloisella 500000 markalla sai tavaraa ja palveluksia suunnilleen saman verran kuin 13623 eurolla nykyään.
Vuoden 2004 Suomen tilastollisen vuosikirjan mukaan (s. 688) on vuoden 1955 eurokerroin 0,028 ja silloin saadaan tulokseksi 500 000 kertaa 0,028 = 14000 euroa joka ei poikkea kauheasti ensimmäisestä arviosta.
