Sinun kannattaa verkon kautta etsiä Kirkkonummella ja sen lähiympäristössä toimivia saaneraus- ja rakennusliikkeitä ja kysyä heiltä tarjouspyyntöjä. Ne osaavat vastata kaikkiin käytännön asioihin.
Kokemusperäisenä arviona pehmeäkantinen kirja kestää kirjastokäytössä keskimäärin noin 40 lainauskertaa, kun taas kovakantinen kirja voi kestää jopa 100 lainauskertaa. On kuitenkin huomioitava, että nämä luvut ovat vain suuntaa antavia, sillä kestävyyteen vaikuttavat monet tekijät, kuten esimerkiksi kuinka kirjaa käytetään ja käsitellään.
Arvo Turtiaisen runo Poika, joka alkaa rivillä "Helsingin asemalla" on kokoelmasta Minä paljasjalkainen (1962, s. 31).Runo on ensimmäinen osa sarjasta, jonka seuraavat osat ovat Tyttö, Tyttö ja poika, Poika ja tyttö, Perhe, Isä ja äiti, Perhe.
Pahoittelen, että vastaus on viipynyt. Noin yksityiskohtaista kuvausta ei ikävä kyllä aineistoluetteloissamme ole, joten hakemalla ei oikein pysty tutkimaan, onko meillä kaunokirjallisuutta, joka kuvaa juuri noita paikkoja. Kaunokirjallisuuden kuvailua löytyy Kirjasampo-palvelusta. Siellä voi etsiä myös tapahtumapaikan mukaan kirjallisuutta. Kuitenkin harmillisesti Valenciaan sijoittuvia teoksia löytyy Kirjasammosta vain kaksi, Sjögren Peder, Mustat palmut, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3279 Tämä teos löytyy myös Helmetin kokoelmasta, https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1517059?sid=5590209649Valent Pau, Bonsaipuun juurella https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…. Tätä teosta ei…
Tampereen kaupunginkirjaston kotisivun vasemmassa reunassa on ylimpänä linkki Piki-verkkokirjastoon, jonka osoite on: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Asiasanalla takat ja rajaamalla materiaaliksi kirjat ja kirjastoksi Tampereen kirjastot saa 32 viitettä. Teosten saatavuutta voi tarkastella kunkin kohdalta.
Esim. Kari Mäkelän kirjassa Kodin tulisijat. 3.uud.p. 1994 on ainakin selkeät kuvat takan eri kerroksista.
Mäki-sana lasketaan vanhaan omaperäiseen sanastoomme kuuluvaksi. Sillä on vastineita kaikissa lähisukukielissämme sekä hantissa (karjalan mäki, vepsän ja viron mägi, vatjan mätši, liivin mä'g ja hantin müg, 'pieni kumpu, mätäs'). Sanalle on kyllä ehdotettu germaanista alkuperää, mutta tämä ehdotus on myöhemmin peruttu. Suomen kirjakielessä mäki on esiintynyt Agricolasta alkaen.
Lähde:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Pikaisesti etsin niistä kirjastoista, jotka ovat monihaussa mukana (maakuntakirjastot, Helsingin kaupunginkirjasto, eri kokoisia kunnankirjastoja) enkä löytänyt - kirjamuotoisena toki löytyy lähes kaikkialta. En tiedä olisiko ongelma mahdollisesti siinä, että tuolla CD:llä ei olisi lainausoikeutta.
Ehdotan, että joko teet kaukopalvelupyynnön meille tänne Vaasaan, jolloin kaukopalvelumme tekee lisätutkimuksia tai sitten teet kirjastoomme hankintaehdotuksen. Kaukopalvelupyynnön voit joko tehdä sähköpostilla osoitteeseen kasi.kirjasto@vaasa.fi tai täyttämällä lomakkeen jossakin palvelupisteessämme.
Hankintaehdotuksen voit tehdä osoitteessa lib.vaasa.fi. Hankintaehdotus käsitellään sitten hankintaosastolla ja jos tuota CD-ROMIA ei onistuta…
Kalatietokannasta http://www.fishbase.org/
löytyy sellainen sana kuin Rotskjaer, joka tarkoittaa kuivatettua kalaa. http://www.fishbase.org/Glossary/Glossary.cfm?TermEnglish=Rotskjaer
Tämä voisi mahdollisesti olla joku turskan laji.
Voit etsiä asiasta lisätietoja Opetusministeriön tekijänoikeussivuilta, josta löydät linkkejä myös tekijänoikeusjärjestöihin. http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeuden_perusteita/?la…
Koiraemon maito on koostumukseltaan huomattavasti rasvaisempaa ja proteiinipitoisempaa kuin kuin ihmisen, joten ihmisten äidinmaidonvastikkeet ovat sellaisenaan koiranpennuille liian "laihoja". Niissä on myös enemmän laktoosia kuin koiran maidossa.
Koirille sopivia vastikkeita voi kysyä apteekista tai eläintarvikeliikkeistä. Vastiketta voi myös valmistaa itse. Ohjeita sekä vastikkeen valmistamiseen että keinoruokintaan yleensä löytyy internetistä tai kirjallisuudesta, esim. Auli Koponen: Koira saa pentuja (Tammi 1998).
HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston aineistoa voi uusia HelMet-verkkokirjastossa osoitteessa http://www.helmet.fi. Uusimiseen tarvitaan kirjastokortin numero ja nelinumeroinen pin-koodi. Klikkaa oikeassa yläkulmassa olevaa kohtaa ”Omat tietoni”. Sen jälkeen aukeaa kirjautumissivu, johon syötetään kortin numero ja pin-koodi. Sitten voit joko valita kaikki haluamasi lainat ruksaamalla ne kohdasta ”Uusi” ja klikkaamalla ”Uusi merkitys lainat”. Vaihtoehtoisesti voit klikata suoraan ”Uusi kaikki lainat”, jos haluat kaikki lainasi uusittaviksi.
Toinen vaihtoehto on uusia lainat puhelimitse. Voit tehdä sen soittamalla mihin tahansa HelMet-kirjastoon, esimerkiksi Pasilan kirjaston lainaustoimistoon…
1970-luvulta kumpaakin lehteä on muutamien yliopistokirjastojen kokoelmissa. Lehdet ovat mikrofilmeinä. Uutisia ja uutisotsikoita voi löytää selaamalla mikrofilmejä. Molemmat löytyvät ainakin Kansalliskirjastosta:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Herttua ja kuningas esiintyvät Mark Twainin Huckleberry Finnin seikkailuissa, Tow Sawyerin seikkailujen jatko-osassa. Huck ja Jim pelastavat kaksi miestä lautalleen jokimatkansa varrella. Toinen miehistä väittää olevansa vääryyden vuoksi asemansa menettänyt Bridgewaterin herttua, toinen taas Ranskan vallasta syöstyn Ludwig XVI:n poika eli Dauphin, kuten kruununperijän arvonimi kuului. (Jarkko Laineen suomennoksessa mies itse sanoo vanhempiensa olevan "Luutvikki kuudestoista" ja "Meeri Antonette".)
Huck huomaa pian, ettei kyse ole oikeista aatelisista vaan "ihan tavallisista humpuukimaakareista", mutta riitoja välttääkseen pitää havainnon omana tietonaan. Matkan jatkuessa kuningas ja herttua harjoittavat ammattiaan erilaisilla huijauksilla…
Vaski-verkkokirjastosta voi hakea tietoja eläintarinoista, mutta valitettavasti aikuisten aineistoa ei vielä saa erotettua lasten aineistosta. Tässä suora linkki hakutulokseen, joka on saatu käyttämällä asiasanoja eläimet, novellit ja romaanit. Haku on rajoitettu koskemaan vain kirjoja: https://goo.gl/gWnP3y
Myös Kirja-Sampo on hyvä paikka etsiä tietoa kirjallisuudesta. Tässä suora linkki Kirja-Sammon sivuille tulokseen hakusanalla eläimet: http://goo.gl/YWzwnt
Ja vielä muutama viite, kolme novellikokoelmaa ja kolme romaania:
Voitto kotiin ja muita diplomaattisia selkkauksia : kaikenkarvaiset koirakertomukset / Raija Oranen.
Teos, 2012, 350 s.
Kirjaan Voitto kotiin ja muita diplomaattisia selkkauksia on koottu Raija Orasen rakastetut…
Jyväskylän kaupunginkirjastossa PIN-koodin saa vain henkilökohtaisesti käymällä missä tahansa kirjaston toimipisteessä.
PIN-koodi on verkkokirjaston ja muiden etäpalvelujen käyttäjätunnus, PIN-koodi tarvitaan myös omatoimikirjastoihin ja lainausautomaatilla lainaamiseen. https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/asiointi/kirjastokortti
Ikävä kyllä kirjaa ei löytynyt, edes valtakunnalliselta kirjastolaisten listalta ei tullut vastauksia.
Tunnistaisiko joku palvelumme seuraajista? Sama kirja on ilmeisesti haussa myös tässä kysymyksessä.
Hei, tuossa kohdassa soiva kappale on Led Zeppelin -yhtyeen Ramble On. Kappale on julkaistu albumilla Led Zeppelin II (1969) sekä useilla kokoelmalevyillä. Katso kappaleen saatavuus Finna.fi-palvelusta: https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FSound%2F%22&lookfor=ramble+on+led+zeppelin&type=AllFields
Comeniusohjelma on osa Euroopan unionin koulutusohjelmaa, Sokratesta. Sen tavoitteena on lisätä eurooppalaista yhteistyötä koulutuksen alalla. Sauvosaaren koulun Comeniusprojektin sivuilta http://www.kemi.fi/~keskus/comenius.htm löytyy kuvaus Johan Amos Comeniuksesta (1592-1670) joka oli tshekkiläinen kasvatustieteilijä http://www.kemi.fi/~keskus/come4.htm Comeniuksesta Google-haku http://www.google.com/ hakusanana "Johan Amos Comenius" löytyy runsaasti tietoa http://members.tripod.com/~FroebelWeb/web7002.html http://comenius.50megs.com/links.html
