Kiinnostavia ovat Täällä Pohjantähden alla, ykkösosa erityisesti, Panu Rajalan Senaatin ratsumies ja sen jatko-osat sopisivat, Paavo Rintalan Viapori 1906 ajoittuu suoraan kuohuvaan vuoteen. Naisnäkökulmaa tarjoaa Eila Pennanen Koreuden tähden -romaanissaan, joka ajoittuu vuosiin 1904-1906. Tapani Tolosen Sokeisto käsittelee vuotta 1905 ja luokkienvälistä rakkaustarinaa. Arvid Järnefeltin Isänmaa (sijoittuu 1800-luvun loppuun) ja Minna Canthin oikeastaan koko tuotanto käsittelevät yhteiskunnallisia asioita.
Hyvä kysyjä, äitisi on varmasti käyttänyt Näkövammaisten kirjaston valtakunnallista lähetyspalvelua, osoite Mäkelänkatu 58-60, 00510 Helsinki
Puhelin on 09-2295 2210, nettiosoite http://www.celialib.fi ja sähköpostiosoite nvkirja@celialib.fi
Bertin pähkäilyt kuuluu lähikirjastosi, Saarijärven kaupunginkirjaston kokoelmaan. Tässä on linkki kirjaston aineistotietokantaan, josta voit tarkistaa kirjan saatavuuden: http://saarijarvi.kirjas.to/
Ainakin tällä hetkellä kirjaa näyttäisi olevan Saarijärven pääkirjastossa hyllyssä.
Porin kirjastoissa ei ole mahdollisuutta lähettää tarinoita, mutta runoja voi lähettää lastenosaston sivustolle. Etusivultamme löydät linkkejä, joihin voit lähettää tarinoita, esim. Vimma ja Teuvo.
Kirjoittamisen iloa!
Kysymyksessä lienee länsiafrikkalainen laulaja ja koransoittaja Mory Kanté, jonka kappale Yéké yéké oli mukana Akwaba Beach -nimisellä äänitteellä. Se ilmestyi 1987. Mory Kanté on syntyperältään mandinka ja laulaa äidinkielellään. Hän asuu nykyään Pariisissa ja on julkaissut lukuisia levyjä.
Internetissä saa hakusanalla "Mory Kanté" tulokseksi useita verkkosivuja, myös Youtube-videon. Tampereen kaupungikirjastossa on neljä äänitettä, joilla em. kappale on mukana. Tiedot niistä löytyvät PIKI-verkkokirjastosta.
Punakaartilaisten hauta on Kaupintie 22:n ja Tinatie 2:n välistä lähtevän ulkoilutien ja sähköradan vierellä, kukkulan alarinteellä. Paikalla on vuonna 1996 paljastettu muistolaatta, jossa teksti 24 haudatusta punakaartilaisesta, jotka kuolivat 12.4.1918.
Helsingissä oli vuonna 1918 Englannin kuninkaallisen laivaston neljä E-luokan sekä kolme C-luokan sukellusvenettä. Välttääkseen alusten joutumisen saksalaisten käsiin, brittikomentaja tuhosi veneensä räjäyttämällä ne Harmajan edustalla 4.4.1918.
Lähteet: Antero Rautio: Pääkaupunkiseudun julkiset muistomerkit ja taideteokset ( Karisto, 1998)
Markku Melkko: Suomen sukellusveneet ( Minerva, 2008)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1472266__Santero%20rautio_…
Osoitteesta http://www.jaripuhakkaoy.com/mieskuorosovitukset.html löytyy tietoa Jari Puhakan mieskuorosovituksista, ja ne listaavassa taulukossa on mukana ”Puulan valssi” (säv. A. Ojanen). Ilmeisesti noita sovituksia voi ostaa, ja niissä luulisi olevan sanatkin mukana. Kirjastoista niitä ei taida valitettavasti löytyä.
Petersin kustantamassa Vivaldin Kevät-viulukonserton partituurissa (Edition Peters EP12293) on allekkain stemmat solistille (violino principale), 1. viululle, 2. viululle, alttoviululle, sellolle (kontrabassolle) ja cembalolle. Nuotin on toimittanut Walter Kolneder. Erillisiä stemmoja ei tähän partituuriin sisälly.
Myös Petrucci Music Librarysta (http://imslp.org) löytyy vastaavanlainen Gian Francesco Malipieron toimittama partituuri
(http://imslp.eu/Files/imglnks/euimg/f/f2/IMSLP386586-PMLP126432-Vivaldi…).
Kyseessä voisi olla Annikki Setälän Pikkunoita, joka on ilmestynyt vuonna 1959. Kirjassa pikkunoita päättää muuttaa itsensä vuoden ajaksi Uula-pojaksi ja jäädä asumaan Lapin taloon. Ihmisten parissa hän kokee seikkailuja mutta joutuu myös ristiriitaisiin tilanteisiin. Kansikuvassa noita juoksee hameitaan pidellen.
Kirja on julkaistu kahdesti Lasten toivekirjasto -sarjassa, ja vaikka kansi on erilainen, itse kuva on molemmissa sama. Se löytyy mm. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au912e2a0a-73e5-432b-9f24-4c73a7b3443f.
Kotimaisten kielten keskuksen Suomalaisessa paikannimikirjassa Piipsjärven nimestä sanotaan seuraavaa: Oulaisten ja Haapaveden Piips-, Piipsa-nimiin näyttää sisältyvän henkilönnimi, jonka muoto on ollut alkuaan vakiintumaton: Piippainen, Piippoinen, Piippeinen, Piippinen.
Voit halutessasi kysyä asiaa myös Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta saadaksesi tarkemman vastauksen.
Lähde
Suomalainen paikannimikirja, PDF-näköisjulkaisu: https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…
Hei,
Kyseessä on Jukka Pekka Palviaisen nuortenkirja Joku vieraileva tähti (WSOY, 2011).
Tässä linkki kirjan tietoihin Kirjasammossa : https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au620e0594-50ff-4f76-afee-8…
Internetistä löytyy monta hyvää osoitetta joissa käsitellään ISO9000-l
-laatujärjestelmää. Helpoin tapa on mennä esim. Ihmemaan sivulle
http.//www.fi/ ja kirjoittaa hakutermiksi ISO9000 jolloin aiheesta
löyttyy lukuisia viitteitä. Toinen nettiosoite on: http://www.sfs.fi/
Saman tyylisiä esineitä on tehty eri maissa esimerkiksi 1800-luvulla, mutta niitä on myös uustuotannossa. Kuvan perusteella ei valitettavasti pysty sanomaan, mistä tarjotin on kotoisin tai kuinka vanha se on. Suosittelen kääntymään asiassa jonkin antiikkikaupan puoleen.
Väritulosteen saat muuttamalla tulostuksen asetuksia.Kun klikkaat tulosta-painiketta saat näkyviin erilaisia asetuksia (ylimpänä näkyy tulostin eli LibPrint), vierittämällä näkymää alaspäin ihan alimpana löytyy kohta Lisää asetuksia, klikkaa sitä, jonka jälkeen saat uuden näkymän erilaisia asetuksia. Vierittämällä näkymää alaspäin löydät kohdan Väritila, valitse siitä True Color (24 bittiä) ja sen jälkeen klikkaa ok.Toivottavasti onnistut tämän ohjeen kanssa mutta mikäli et niin mielellämme autamme ja ohjeistamme asiassa kirjaston palveluaikoina.
Erikoiskirjastojen PrettyLib-kirjastojärjestelmä toimii portaalina eri erikoiskirjastojen tietokantoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että hakusanan etsimisen jälkeen valitset erikoiskirjaston, jonka tietokantaa haluat selata kyseisellä hakusanalla. Tietokannan valinta tapahtuu hakusanan etsimisen jälkeen "haun tulos kirjastojen tietokannoista" -sivulla, jossa on luettelo erikoiskirjastoista ja siitä, kuinka monta hakutulosta on erikoiskirjastoittain. Valittuasi haluamasi erikoiskirjaston, hakutulos näyttää vain valitsemasi erikoiskirjaston sijaintitiedot.
Suomennosta kirjasta en valitettavasti löytänyt. Kyseistä kirjaa löytyy englanniksi vuoden 2014, 2000 ja 1998 painokset, joista uusimmasta on Helmet kirjastoissa yhteensä 52 varausta. Katsoin Booky verkkokirjakaupasta, Suomen kansallisbibliografia Fennicasta ja Akateemisen sivuilta. Toivottavasti kirja tulevaisuudessa käännetään myös suomeksi.
http://www.booky.fi/
https://finna.fi
http://www.akateeminen.com/fi/etusivu/
