Joe Farrellin LP-levyn "Canned funk" kannessa on persikkapurkkiin säilötty silmä. Ehkä tarkoitat sitä?
Äänitteen kuvaus Discogs-tietokannassa:
https://www.discogs.com/Joe-Farrell-Canned-Funk/release/1879593
Yritin löytää artikkelia HS hakukoneella, mutten löytänyt.
Lähimmäksi pääsin hakusanoilla pariskunta salakuljetus. Uutinen kertoi hollantilaisen miehen matkatavaroista löytyneistä matelijoista. Linkki uutiseen
Kenties löydät uutisen itse Hakukoneesta. Linkki hakuun.
Kokonaan voit saada uutisen luettavaksesi (sen löydyttyä) HS aikakoneesta, joka on maksullinen palvelu tai Kansalliskirjastosta. Linkki Aikakoneeseen. Linkki kansalliskirjastoon.
Käytin Finna-hakukonetta, Googlea, sekä kansallisbibliografia Fennicaa, ja löysin ainoastaan yhden hänen kirjoittamansa suomennetun tekstin; kyseessä on Tähtivaeltajan numerossa 1997/16 julkaistu novelli "Soveliasta rakkautta" (alunperin "Appropriate Love", 1991). Eganin romaanituotanto vaikuttaa siis olevan tällä hetkellä kokonaisuudessaan suomentamatta.
Äänikirjaan meillä ei valitettavasti ollut pääsyä, mutta painetussa kirjassa tuon kappaleen Hän, joka söi heinäsirkkoja alussa kulkee tekstin lomassa kursiivilla kirjoitettuja säkeitä, jotka mitä ilmeisimmin muodostavat laulun. Ensimmäinen säe kuuluu "kuljen autiota tietä yksin". Usein kun kirjassa lainataan jotakin olemassa olevaa tekstiä, se merkitään kirjan alkuun, nimiösivun kääntöpuolelle. Suliko-kirjassa ei tällaisia merkintöjä ollut, joten on mahdollista, että teksti on Saision omaa tai hänen itse kääntämäänsä. Kirjassa olevat säkeet muistuttavat kuitenkin Kauko Käyhkön esittämän Yksin kuljen autiolla tiellä -kappaleen sanoitusta, "kuljen autiota tietä yksin" vrt. "yksin kuljen autiolla tiellä" tai "en toivo elämältä…
Tässä on suosituksia kirjoista, jotka sopivat arkkityyppien opiskeluun ja ymmärtämiseen — erityisesti Jungin psykologian, mytologian, tarinankerronnan ja symboliikan näkökulmista.Jung, Carl G. & Franz, M.-L. von ym.: Symbolit: Piilotajunnan kieli.Ehnberg, Lars: Unia, satuja ja myyttejä : johdatus C.G. Jungin analyyttiseen psykologiaan. Noxboox 2013.Ehnberg, Lars: Satujen aarre: jungilainen tulkinta Grimmin sadusta Kolme höyhentä. Noxboox 2022.Estés, Clarissa Pinkola: Naiset jotka kulkevat susien kanssa: villinaisen arkkityyppi myyteissä ja kertomuksissa. Basam Books 2014.Leino, Eeva Maria: Pohjoisen alitajunnan maa: tarina naiseuden myyteistä. Viisas Elämä 2022.Saariluoma, Liisa: Keijujen kuningas ja musta Akhilleus: myytit…
Kirjassa Uuden taiteen lähteillä : suomalaisia taiteilijoita Pariisissa, Berliinissä ja Italiassa 1891-1895 kerrotaan Ellen Thesleffistä. Kirjan on kirjoittanut Salme Sarajas-Korte. Tätä on mm pääkirjastossa saatavilla. Thesleffin töitä käsitellään myös lukuisissa muissa teoksissa, esim kirjassa Taiteilijattaria - målarinnor. Marjatta Levanto on toimittanut näyttelyjulkaisun nimeltä Ellen Thesleff. Ateneumin julkaisut - sarjan osa 7 kertoo hänen töistään.
Kaikki Joensuun seutukirjaston Jokunen-aineistorekisterissä olevat lainattavat aineistot ovat varattavissa internetin kautta. Tarvitset kirjastokorttisi numeron ja tunnuksen, jonka saat henkilökohtaisesti kirjastosta. Aineistorekisteri löytyy osoitteesta: http://jokunen.jns.fi/?formid=form2 . Siellä on erilaisia hakutapoja, joilla voit aineistoa esim. kirjoja etsiä, yksinkertaisin tekijä- tai nimekehaku kirjan tekijän tai nimen mukaan. Rekisteriä voi selailla ilman tunnuksiakin, mutta varaamiseen ja omien lainojen itse uusintaan tarvitaan mainitsemani tunnukset. Varaus kohdistuu myös paikalla olevaan aineistoon ja samalla koko seutukirjaston aineistoon. Noutopaikaksi voit valita tietysti sitten sen kirjaston, mistä varatun kirjan haet, ja…
Olisiko taiteilijan nimi Lasse Talosela eikä Tolosela? Tämänniminen taiteilija on elänyt Sodankylässä. Hän on myös opettaja ja painija. Hän on mm. suunnitellut sodankyläläisen Torvisen kyläseuran patsaan.
http://maalainen.blogspot.fi/2008/03/sandwich-man.html
http://sodankyla.yhdistysavain.fi/kylat/torvinen/kylaseura/
Lasse Toloselasta (tai Taloselasta) ei löytynyt tietoa taiteilijamatrikkeleista eikä muistakaan taiteen alan lähteistä.
Kyseinen kirja on lukuisten Helsingin ja naapurikuntien kirjastojen kokoelmissa, mutta vastaushetkellä lainassa kaikista pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Tarkemmat saatavuustiedot (eräpäivät ym.) voit tarkastaa
Plussa-tietokannasta (osoitteessa http://www.libplussa.fi/). Saatavuustilannehan voi vaihdella nopeastikin.
Seuraavista teoksista voisi löytyä tietoa pulmaan:
Heilurikellot. Osa 1 : Käynnit, heilurin ripustus ja voimansiirto käynniltä heilurille, kalenterikellot / Leo Koivisto, [Espoo] : [Kellosepäntaidon edistämissäätiö], 2002.
Kello-oppi. 1-2 / Hannu Ruokola / [julkaisija:] Opetushallitus, Helsinki : VAPK-kustannus, 1992-1993.
Voisit myös kysellä apua Suomen kelloseppäliitosta,
http://www.kelloseppaliitto.fi/ . Heidän sivuillaan on myös yhteydenottolomake, http://www.kelloseppaliitto.fi/yhteydenotto/.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet hakuteoksen mukaan Salama-nimeä on otettu käyttöön suurena nimenmuutosvuonna 1906 etenkin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Kirjan mukaan mm. Granroth ja Holmberg vaihtuivat Turussa Salamaksi. Artikkelissa lmainitaan muitakin eri paikkakuntien nimenvaihdoksia.
Suomen kielen etymologisen sanakirjan osa IV mukaan salama-sanalla on vastineita ostjakissa ja vogulissa, eli se on todella vanhaa suomalais-ugrilasita sanastoa ja tarkoittaa 'salamoida, leimahtaa, välähdellä'
Walden-nimestä ei kirjastomme kokoelmista löydy tietoa.
Lisää tietoa sukunimistä voi löytää kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta (myös ruotsinkielistä)
http://www.kotus.fi
ja sukututkimusseuran sivuilta
http://www.…
Tämä Mikael Nybergin säveltämä ja Kaarlo Aukusti Terhin sanoittama virsi löytyy ainakin Suomen lähetysseuran julkaisemasta Hengellisiä lauluja ja virsiä -teoksesta (nuottipainos, 5.p. 1979)). Kirjan voi lainata Porin kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.
Ikävä kyllä nimestä ei löytynyt tietoa lainkaan. Kirjaston nimikirjoissa ei ole tätä nimeä, eikä sitä myöskään löytynyt englanninkielisiltä etunimisivustoilta, ainakaan näiltä:
http://www.thinkbabynames.com/
http://www.babynames.com/
http://www.behindthename.com/
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Jamiro-nimen on saanut alle kymmenen suomalaista (alle 5 tyttöä ja alle viisi poikaa). Kaikki tämän nimen saaneet ovat syntyneet vuosina 1980-1999. Muina aikoina nimeä ei ole annettu yhdellekään lapselle.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Tieteen kuvalehden historia.net-sivuston mukaan tarina syntyi 1800-luvulla Länsi-Euroopassa. Haikaraa pidettiin siellä tuolloin onnen ja hyvinvoinnin symbolina, ja se oli lisäksi tarpeeksi suurikokoinen vauvan kantamiseen. Tieto löytyy myös paperisesta Historia-lehdestä vuodelta 2010 (nro 1, s. 13). Nettitieto löytyy täältä:
http://historianet.fi/arkielama/kulttuuri/miksi-juuri-haikara-tuo-vauvo…
Kappale sisältyy ainakin teokseen Suuri iskelmätoivelaulukirja, jota on aika hyvin saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Lähde:
Viola – Suomen kansallisdiskografia
Verkkomaksuna maksetaan koko saldo. Verkossa ei kuitenkaan voi maksaa alle euron suuruista maksua. Verkkomaksu ohjataan Turun kaupungin maksupalvelun kautta Vaski-kirjastoille.
Vaski-kirjastot ottivat käyttöön verkkomaksamisen 2.1.2020. Myöhästymis-, muistutus- ja noutamattoman varauksen maksun voi maksaa verkkokirjastossa, osoitteessa vaskikirjastot.fi. Verkkokirjastoon kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja siihen liitetyllä tunnusluvulla. Verkkomaksamiseen pääsee palvelun Maksut-välilehdeltä.
The Tablet -lehteä ei ole pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmissa lainkaan.
Pääkaupunkiseudulla lehti on luettavissa Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talossa.
Lehdestä näyttäisi olevan paperisena luettavissa seuraavat vuosikerrat tai numerot.
1972-1985
- - Puuttuu nrot 7001, 7164, 7549, 7580
1987 vain nrot 7660 ja 7691
2002
- kesäkuusta alkaen vuoden loppuun.
2003
- - Puuttuu nro 8469
2004-2015
- - Puuttuu 2012 nrot 3.3. ja 10.3.
Tarkemmat tiedot esimerkiksi lehden lainattavuudesta voit tarkistaa Helka-tietokannasta.
https://helsinki.primo.exlibrisgroup.com/discovery/search?vid=358UOH_IN…
Apua voisi löytyä kirjallisuudesta. Helmet-haku antaa aiheesta muutaman teoksen, jotka voisivat asiaa käsitellä:
Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suositus / Suomen Kiinteistöliitto ry, Isännöintiliitto ry, Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry & oikeusministeriö
Isännöinnin käsikirja 2022 / toimittanut : Maria Kangasluoma
Näin toimii asunto-osakeyhtiö / Helena Viiala, Roy Rantanen
Isännöintiliitossa voisi asiasta olla käsitys. Palvelut tosin vaativat jäsenyyden.
Jos varaus on jo noudettavissa, etkä pääse sitä hakemaan, ota yhteyttä noutopaikaksi valittuun kirjastoon. Jyväskylän pääkirjaston asiakaspalvelun tavoittaa numerosta 014 569 4123 tai sähköpostitse osoitteesta kirjasto.asiakaspalvelu[at]jyvaskyla.fi.
