En löytänyt varmaa tietoa siitä, onko säveltäjä ja sanoittaja Juhani Jalas tarkoittanut Porgy Pig -nimistä animaatiohahmoa, josta on Suomessa yleensä käytetty nimeä "Putte Possu" (myös nimiä Putte Änkkänen ja Porkki on hahmosta meillä käytetty).
Kipparikvartetti äänitti Jalaksen laulun Putte-possu vuonna 1953. Ajallisesti on mahdollista, että tekstin tekijällä on ollut mielessä 1930-luvulla tunnetuksi tullut Porgy Pig. Kun Putte Possu ilmestyi Suomessa sarjakuvalehtiin tällä nimellä vasta vuonna 1955 (Nakke-lehteen), on kuitenkin todennäköistä, ettei Jalas viitannut tähän piirroshahmoon, vaan sama nimi on puhdas sattuma.
Tätä oletusta tukevat myös Jalaksen laulun sanat, jotka eivät miltään osin viittaa piirroshahmon ulkomuotoon,…
Hei!
Nimen synty on seuraava: ristimänimet Paavali ja Paavo ovat kansankielessä lyhentyneet asuihin Pasa, Paso. Siitä on sitten syntynyt sukunimi Pasanen.
Sukunimi Pasanen mainitaan 1500-luvun puolivälistä alkaen Etelä-Karjalassa (kaup pasainen 1559 Kivennavalla), Pasasia on asunut myös Ilomantsissa, Impilahdella, Polvijärvellä jne. Savossa heistä on paljon tietoa ennen kaikkea Juvalla, myös Pelkosenniemellä, Rantasalmella, ja Tavinsalmella. Pasasia on ollut myös Pihtiputaalla 1570-luvulta lähtien, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Nykyisin Pasasia asuu runsaimmin Keski-Suomen pohjoisosissa, paljon myös Pohjois-Savossa ja Juvan tienoilla.
Lähteenä käytetty Pirjo Mikkosen kirjaa Sukunimet. Otava 2000
Claudia on naispuolinen vastine miehennimelle Claudius. Molemmat pohjautuvat latinan sanaan ”claudus” (”ontuva, rampa”). Nimi esiintyy myös kirjoitusasussa Klaudia, joka löytyy suomen ortodoksisesta kalenterista 18.5. Nimen iiriläis-englantilainen muunnos on Gladys, ranskalaisia muotoja ovat Claude (myös miehen nimi) ja Claudine.
Suomessa Claudia yleistyi vasta 1900-luvun jälkipuolella, Klaudia jo vuosisadan alussa. Kaikkiaan muoto Claudia oli vuoteen 2007 mennessä annettu noin 770 tytölle, Klaudia lähes tuhannelle. 1900-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa nimi on ollut suositumpi muodossa Claudia, luultavasti osaksi saksalaisen huippumalli Claudia Schifferin (s. 1970) ansiosta. Toinen tunnettu nimenkantaja on italialainen filmitähti…
Olet oikeilla linjoilla siinä, että Helsingin sisäisten bussilinjojen numerointi noudattelee postinumeroalueita. Joukkoliikenneharrastaja Kimmo Nylanderin perusteellisessa blogissa kerrotaan, että vuonna 1966 Helsingissä otettiin käyttöön kaksinumeroiset postitoimipaikkanumerot (Helsinki 40, Helsinki 92 jne.). Samassa yhteydessä Helsingin sisäisten bussilinjojen numerointi uudistettiin niin, että bussiyhtiökohtaisista tunnuksista luovuttiin ja alettiin käyttää yhtenäistä postinumeroihin perustuvaa järjestelmää liikennöitsijästä riippumatta. Raitiolinjat 1 - 10 ja kantakaupungin bussilinjat 11 - 19 jäivät ennalleen.
Nylander kirjoittaa, että esikaupunkialueiden postinumerot kulkivat kehämäisesti lännestä itään niin, että Lauttasaari oli…
Ensimmäinen presidentin johtama valtio on Yhdysvallat. Yhdysvaltain ensimmäinen presidentti oli George Washington (1789-1797). Hän lienee ollut maailman ensimmäinen presidentti. Digitaalisen tietosanakirja Britannican mukaan presidentti-nimitystä käytettiin Yhdysvalloissa tosin jo aiemmin joissakin brittiläisissä siirtokunnissa.
Aleksander on jo antiikin ajalta tunnettu nimi ja se merkitsee kreikan kielessä puolustajaa, suojelijaa tai auttajaa. Antiikin ajan maineikkain Aleksanteri oli Makedonian kuningas Aleksanteri Suuri (356-323 e.Kr.). Suomalaisissa kalentereissa Aleksanteri on esiintynyt keskiajalta lähtien.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY
Arkikokemukset ja silminnäkijätodistukset näyttäisivät osoittavan, että kyllä ihminen voi haukotella myös nukkuessaan. Tämän kysymyksen vastaaja on esimerkiksi nähnyt aikanaan omien pikkulapsiensa haukottelevan unissaan. Kysely lähiympäristössä paljasti vastaavanlaisia kokemuksia.
Haukottelun syy sinänsä on ollut pitkän aikaa mysteeri, eikä sen mekanismia ole ymmärretty kovinkaan hyvin. Haukotus on refleksi, jossa ihminen hengittää suu avoinna syvään, ja se liitetään usein väsymyksen tai kyllästymisen tunteeseen. Haukottelun perimmäisestä syystä on esitetty useita teorioita. Yksi yleinen ja pitkäaikainen, mutta nykyään kyseenalaistettu selitys on happivajaus ja liiallinen hiilidioksidin määrä veressä. Muita esitettyjä syitä ovat mm.…
Lucas ja Luukas viettävät nimipäiviään Suomessa 18.10.
Ortodoksisen kalenterin mukaan Luukkaalla on nimipäivä myös 7.2. Silloin juhlitaan pyhittäjä Luukas Kreikkalaista.
Lucas-nimen alkuperäinen merkitys on "Lucianiasta" (=maakunta Etelä-Italiassa) kotoisin oleva, lukanialainen tai aamunsarastuksessa syntynyt.(Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? T. 1992) Almanakkaan nimen on tuonut kolmas evankelista Luukas. Lokakuun 18. on ollut hänen muistopäivänsä jo alkukirkon ajoilta, kuten on yhä laita koko kristikunnassa.(Uusi suomalainen nimikirja. O 1988).
Edellisen perusteella uskoisin, että myös katolisessa Irlannissa Lucas viettää nimipäiväänsä 18.10.
Ortodoksisen kalenterin toinen nimipäivä juontaa alkunsa tsaari Nikolai II:n pojasta…
"Oi kallis kotimaa" -laulusta on laulukirjoissa tietona, että se on vanha sotilaslaulu tai kansanlaulu/-sävelmä ilman säveltäjän ja sanoittajan nimeä.
Tämä laulu kulkee kahdella eri nimellä, "Oi kallis kotimaa" ja "Suomen kaartin paluulaulu", säkeistöjen järjestys vain on eri.
Suuri toivelaulukirja 3 sisältää "Suomen kaartin paluulaulun", jonka yhteydessä on seuraava laulun alkuperään liittyvä teksti:
"Turkin sodasta palaava Suomen Kaarti otettiin vastaan mm. laulutervehdyksin Ylioppilastalon portailla, joiden ohi kaarti marssi 5.5.1878. Samana vuonna G.W. Gustafsson sepitti runon "Muisto marssi Suomen Kaartin kotia tulosta Turkin Sotatantereelta" sekä kustansi sen ja painatti Hämäläisen kirjapainossa Hämeenlinnassa. Ohjeen mukaan runo oli…
Eräs selitys asialle voisi olla se, että sanat ovat kovin eri-ikäisiä. "Laki" (käyttöyhteyksissä "sisäkatto", "kitalaki", "päälaki", "suulaki", "tunturin laki") on Lauri Hakulisen mukaan suomen kielen vanhimpia, omaperäisiä kulttuurisanoja (teoksessa Suomen kielen rakenne ja kehitys, Otava 1979, s. 331 - 332), eli se on jossain muodossaan kuulunut suomen kielen ja sen esimuotojen sanastoon jo kenties vuosisatojen ellei -tuhansien ajan. "Laki" (lainopillisessa merkityksessä) on taas suomen kielen sanana huomattavasti nuorempi ruotsalais- tai skandinaavisperäinen lainasana (Hakulisen teos, s. 369 - 370). Saattaa siis olla, että kun lainopillinen sana "laki" on lainautunut suomen kieleen ruotsista, on sitä alettu taivuttaa "mäen laesta"…
Mainioissa kielipakinoissaan Ernst Lampén käsitteli pätö-sanaa kahdessa yhteydessä: merkitykseltään jokseenkin yhtenevän eto-sanan kanssa ja suhteessa sanaan pätevä.
"Eto-sana tällaisenaan ei koskaan merkitse muuta kuin pienuutta, vähäpätöisyyttä, mutta ilmaisee samalla ihmettelyä siitä, että tämä vähäpätöinen on saanut suuria aikaan. 'Eto l. pätö asiasta viihtivät riiellä'."
"Pientä ja pienuutta [pätö] merkitsee niinkuin etokin ja on yhtä taipumaton kuin eto ja aitokin."
"Mutta pätevähän merkitsee vallan toista ja on yleisesti kirjakielessäkin käytännössä kaikkine johdannaisineen, kuten pätevyys, epäpätevä, epäpätö. Siis tässä viimeisessä esimerkissä pätö-sanaa on käytetty pätevän asemesta. -- Pätö olisi niin ollen pätevän kielteinen…
Pauli Saapungin isä Franz Lengauer oli jo perääntymässä Norjan kautta kotiinsa Baijeriin, kun Pauli syntyi evakossa Oulussa huhtikuun toisena päivänä 1945. Franz Langauer oli kolmena vuonna tehnyt heinät Saapungin kylässä. Paulin kasvattivat hänen äitinsä ja isovanhempansa, joiden luona Pauli asui, kunnes muutti äitinsä avioiduttua Yrjö Mustosen kanssa uuteen kotiin vuonna 1957. Pauli Saapunki tapasi isänsä Göttingin kylässä kesällä 1974. Isä kertoi että hänellä oli toinen poika, Roland Norjassa. Isä kuoli 23.9.1988, ennen Pauli Saapungin suunnittelemaa uutta matkaa. Vuonna 1996 Pauli Saapunki matkusti Saksaan ja tapasi serkkujaan. Ilmeni että Franz Lengauer oli elänyt poikamiehenä koko ikänsä.
Lähde: Saapunki, Pauli :…
Apinahahmot ilmentävät sanontaa, joka englanniksi kuuluu ”See no evil, hear no evil, speak no evil”, eli ne eivät näe, kuule, eivätkä puhu mitään pahaa. Apinoiden alkuperä on kuitenkin kaukana idässä. Tämän sanotaan viittaavan legendaan liittyvään opetukseen, että pitäisi ajatella ja puhua ja tehdä vain hyvää, sillä kaikki palaa takaisin luoksemme, jopa moninkertaisena.
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistossa on aiheesta muitakin vastauksia, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanaksi "kolme apinaa". Internetistä voi hakea tietoa vaikkapa sanalla Toshogu.
Tässä tiedot, jotka löytyivät Kavista. Oikein muuta ei ole.
Sukunimi: Cederberg
Kutsumanimi: Göran
Etunimet: Göran
Syntymäaika: 07.12.1926
Syntymäpaikka: Espoo
Kuolinaika: 13.08.1978
Lähteet: Suomen teatterit ja teatterintekijät 1974 ja 1983
tehtävät: Näyttelijä (kertoja) Helkama TV (käsittelynimi)
Näyttelijä (Raffu Larkamo) Näkemiin Helena 1955
Näyttelijä (insinööri Kalle Kallio ) Yks' tavallinen Virtanen 1959
Irman poikaystävä Isaskar Keturin ihmeelliset seikkailut 1960
Näyttelijä (arkkitehti Stig Gustavsson ) Här börjar äventyret 1965
Näyttelijä (runoilija) Sadas yö 1965
Näyttelijä (Pilatus)…
Kalevalan loppurunossa esiintyvä Marjatta on nimikirjojen mukaan sekamuoto Margaretan kansanomaisesta muodosta Marketasta ja Mariasta. Samoin kuin Marjatta voidaan nähdä yhdistelmänä kahdesta etunimestä, on kyseinen runo pantu kokoon kahdesta kansanrunosta, Hannuksen ja Marketan balladista ja Luojan virrestä, jossa Marjatta esiintyy Neitsyt Marian rinnakkaisnimenä. Myös Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Marjatan Mariaan.
Mitä nimen mahdolliseen merkitykseen tulee, Marjattaa voinee tarkastella yhtenä Marian johdannaisista. Monine muunnoksineen Maria on kristikunnan tavallisin naisennimi, jollaiseksi sen on nostanut Marian asema Jeesuksen äitinä ja hänen kunnioituksensa katolisessa kulttuurissa. Heprealais-aramealaisen…
Esa Helasvuon Kaalimato laulu sisältyy Onnimanni-äänitteeseen vuodelta 1976. Pääkaupunkiseudulla sitä on jäljellä vain yksi äänilevy (vinyylilevy), Tikkurilan kirjaston musiikkivarastossa.
Viola-musiikkitietokannasta löytyi tieto, jonka mukaan Kaalimato-niminen laulu on myös v. 2004 julkaistulla CD-levyllä ja levyn nimikin on Kaalimato. Sen esittäjä on nimeltään Thelma ja julkaisijana on Waskijärven musiikin ystävät/ Jukka Romu. Tätä äänitettä ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista, joten en pysty tarkistamaan, onko kyse samasta Kaalimadosta. Levyä ei löytynyt maakuntakirjastojen kokoemistakaan.
Justiina on Justinuksen, Justinin ja Justuksen sisarnimi, ja sen rinnakkaismuotoja ovat Justina ja Justine. Näiden nimien lähtökohtana on latinan sana iustus, joka tarkoittaa "oikeamielistä, rehellistä". Suomalaisessa almanakassa Justiina oli 16. kesäkuuta vuosina 1705-1928. Päivämäärä viittaa hunnien Mainzissa Saksassa 400-luvulla surmaamaan sikäläisen piispa Aureuksen Justina-sisareen. Muita tunnettuja Justinan muistopäiviä ovat 26.9. (legendan mukaan Nikomedeiassa Vähässä-Aasiassa 300-luvun alussa kuolleen tämännimisen marttyyrin mukaan) ja 7.10. (300-luvun alussa Padovassa Pohjois-Italiassa surmatun neitsytmarttyyri Justinan muistoksi). Suomen ortodoksisessa kalenterissa nimi on edelleen lokakuun toisena päivänä.
Justiina oli melko…
Tämän nimen useimmat heistä näyttävät ottaneen silloin kun ovat kääntyneet avioliittonsa myötä ortodoksiseen uskoon, näin
Paavali I:n puoliso Maria Fjodorovna, alkuaan Sophie Dorothea Auguste Louise
Nikolai I:n puoliso Aleksandra Fjodorovna, alkuaan Friederike Louise Charlotte Wilhelmine
Aleksanteri III:n puoliso Maria Fjodorovna, alkuaan Marie Sophie Frederikke Dagmar
Nikolai II:n puoliso Aleksandra Fjodorovna, alkuaan Victoria Alix Helena Louise Beatrice
Nimen merkitys olisi 'Fjodorintytär', tosiasiassa yksikään heistä ei ollut Fjodoria vastaavan Theodor-nimisen henkilön tytär.
Luultavasti uudella nimellä viitattiin heidän kääntymisen yhteydessä valitsemaansa henkilökohtaiseen suojeluspyhimykseen.
Fjodor on venäläinen vastine…
Kuukausien nimet
Lounaissuomalaiset kuukausien nimet yleistyivät koko maahan painettujen almanakkojen myötä. Vielä Agricola käytti elokuusta nimiä mätä- ja kylvökuu ja joulukuusta nimeä talvikuu, mutta jo 1600-luvun virsikirjat ovat nykyisten nimien kannalla.
Sarja huhti-, touko-, kesä-, heinä- ja elokuu on syntynyt maanviljelijän työvaiheiden mukaan. Vanhan kirjasuomen pohjana ovat lounaismurteet, minkä takia kesäkuun alkuosa ei ole todennäköisesti tarkoittanut ’kesää’: tässä merkityksessä, vuodenajan nimenä, käytetään lounaismurteissa suvi-sanaa. Näin on myös vuoden 1705 almanakassa, myös yhdyssanassa suvi-ilma:
Suwesta. Se ihana ja lämmin Suwi, saa alcuns Auringon sisällekäydes ensimäisen Crapun gradin;
tänä wuonna ombi meille tulewa…
Merilinja (engl. The Onedin Line) oli BBC:n tuottama televisiodraamasarja, jota esitettiin 1971–1980. Merilinjan tunnusmusiikkina soi Spartacuksen ja Frygian adagio Aram Hatšaturjanin baletista Spartacus.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Merilinja
https://fi.wikipedia.org/wiki/Spartacus_(baletti)
