Asiaa voisi tiedustella Kysy museolta -verkkotietopalvelusta (https://kysymuseolta.fi/postimuseo/?lang=fin). Postimuseo on on yksi palvelun kysymyksiin vastaavista museoista.
Jarmo Saartin Opetusministeriölle vuonna 2000 laatiman selvityksen mukaan
kunnallisista kirjastoista 97 %:lla oli käytössään tietotekniikkaa, ja yli 95 %:lla Internet-yhteydet.
Lisätietoja : Suomalaisten yleisten kirjastojen atk-kirjastojärjestelmät, niiden tietovarantojen verkkokäyttöisyys ja tietotekniset valmiudet".
Selvityksen tilastotietoja on julkaistu myös Tilastokeskuksen Tietoyhteiskunta-sivuilla osoitteessa: http://tilastokeskus.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/julkinenkirjasto.html
Yleisten kirjastojen tilastotietokanta (http://tilastot.kirjastot.fi)
ja Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto eivät näytä sisältävän tietoja kirjastojen laitekannasta ja verkkoyhteyksistä.
Jos sinulla on muut viitetiedot näistä kirjoista, voit ensimmäiseksi kokeilla löytyvätkö ne Porin kaupunginkirjaston Riimi-tietokannasta; sen web-versio löytyy osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll Jos kaikkia ei löydy täältä, voit kokeilla Kirjastot.fi -sivuilta (http://www.kirjastot.fi/) löytyvää Monihakua, jonka kautta pääset hakemaan muidenkin maakuntakirjastojen aineistotietokannoista.
Jos tämäkään ei auta, voit hakea suomenkielisiä tai Suomessa ilmestyneitä teoksia Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, sen www-hakuliittymä löytyy osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/fennica.html . Oman yliopistosi kirjaston aineistoihin pääset myös webin kautta. Osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/yokirjastot.…
Kysymääsi kirjaa ei ole julkaistu cd-levyllä. Se on saatavana ainoastaan netistä ladattavana äänitiedostona, esim. Elisa-kirjan kautta.
Kirjastoille ei ole valitettavasti saatu vielä neuvoteltua oikeuksia suomenkielisiin e-äänikirjoihin.
Tiedustelemanne kirja löytyy (Manda-tietokannan mukaan) seuraavien kaupunginkirjastojen kokoelmista: Espoo, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kokkola, Kuopio, Kouvola, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi, Tampere ja Turku.
Kotikirjastonne voi tehdä näistä kaupunginkirjastoista teille varauksen etsimästänne kirjasta.
Elvi Sinervon runot Laitakaupungin lapsuus ja Punainen nauha julkaistiin oletettavasti ensimmäistä kertaa vuonna 1939 ilmestyneessä kokoelmassa Vaella nuoruus, johon on koottu oman aikansa nuorten runoilijoiden runoja.
Alunperin runot on julkaistu Työläisnuoriso-lehdessä. Laitakaupungin lapsuus 7.6.1933 ja Punainen nauha 1.2.1933.
Sitaatti on peräisin Tofflerin artikkelista The psychology of the future hänen toimittamassaan kirjassa Learning for tomorrow : the role of the future in education (Vintage Books, 1974), jota ei ole suomennettu.
Artikkeli on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaiseman Historiallisen aikakauskirjan numerossa 1 - 5 vuodelta 1918. Voit lukea aikakauskirjan netissä, sillä se on Kansalliskirjaston digitoimissa aineistoissa.
Artikkeli aukeaa tästä linkistä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/499343?term=H%C3%A4meen&term=Karjalan&term=heimoraja&page=68
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Kirjallisuuden vientikeskus FILI:n käännöstietokannasta tulee hakusanalla Kalevala ja käännöskielellä vietnam kolme tulosta. Näistä Bùi Viêt Hoan käännös vuodelta 1994 on koko Kalevalan käännös.
Kalevalaseuran Kalevala maailmalla -sivulla mainitaan myös Hoàng Thái Anhin käännös vuodelta 1991. Se on tosin käännetty Kalevalan italiankielisestä käännöksestä.
FILI:n käännöstietokannan mukaan Bùi Viêt Hoa on kääntynyt yksin tai yhdessä 14 teosta. Muumeja hän on kääntänyt yhdessä Xuan Que Von kanssa. Näiden lisäksi Bùi Viêt Hoa on kääntänyt muun muassa Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ja Katja Ketun Kätilön.
Tässä eräitä teoksia, joissa suomalainen yliopisto toimii toimii vähintään yhtenä tärkeänä tapahtumapaikkana: Hämeen-Anttila, Virpi - Suden vuosi https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_26238Koivisto, Sesse - Palokärjen villi huuto https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_33251Kurkela, Marja - Toinen nainen vasemmalta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_53448Manninen, Kirsti & Raivio, Jouko - Kuolema ylioppilastalolla https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_55425Numminen, M. A. - Helsinkiin https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_18336Palasvirta, Mikko - Johdatus murhaoppiin https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%…
Kyseessä voisi olla H. G. Wellsin The War in the Air vuodelta 1908. Se on suomennettu nimellä Ilmasota vuonna 1910 (suomentaja Toivo Wallenius). Kirjasampo: Ilmasota https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_57892
Tekoälyn kasvavaa sähkökulutusta on laskettu monissa artikkeleissa. Arviointia vaikeuttaa se, että monista malleista ei ole saatavilla tarkkaa tietoa. Eri tekoälymallien ja niiden versioiden kulutus voi vaihdella hyvinkin paljon. Myös kyselyn pituus ja vastauksen koko vaikuttavat kulutukseen. Epoch AI:n ja Kanoppin tuoreissa artikkeleissa arvioidaan ChatGPT:n kulutusta, kun kyseessä on yksittäinen, pääasiassa tekstipohjainen kysely. Molemmat antavat samansuuntaisen arvion kulutuksesta. Kanoppi vertaa tätä tavalliseen Google-hakuun, ja toteaa ChatGPT kulutuksen olevan lähes kymmenkertainen.Epoch AI:n artikkelin mukaan ChatGPT:n vastaus kuluttaisi 0,3 wattitunnin verran sähköä. Artikkelin kaavio suhteuttaa tätä muuhun sähkönkulutukseen. Sen…
Ford Anglian tuotanto aloitettiin vuonna 1939. Olli J. Ojasen kirjassa Autot Suomessa Osa 2: Ford - Englannin Fordit (Alfamer, 1998) kerrotaan Suomeen tuoduista Fordeista. Kirjassa on tietoa myös 1950-luvun Anglioista. Selasin kirjan läpi, mutten löytänyt tietoa milloin ensimmäiset Angliat tuotiin Suomeen. Ehkä katsot itse vielä tarkemmin. Tässä on linkki Suomen Britti-Ford -kerhon kotisivuille, joiden avulla voit löytää tietoa aiheesta. Ks. mm. Linkit-kohta: http://personal.inet.fi/yhdistys/sbfk/
Muita lähteitä:
Maailman moottoriajoneuvot 2 (Tekininen kustannusliike OY, 1987)
Suuri autokirja (Tammi, 1985)
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Kyyti-kirjastojen aineistohausta: http://kyytikirjastot.fi:8001/intro2.dll?formid=form2 .
Balder tarkoittaa prinssiä vanhalla norjan kielellä. Norjan mytologiassa Balder oli Odinin ja Friggin poika.
http://www.behindthename.com/name/balder
Thorbjörn on skandinavinen versio nimestä Thorbern. Tor oli muinaisgermaaninen jumala ja bern/björn tarkoittaa karhua.
Aaron oli Vanhassa testamentissa Mooseksen vanhin veli. Nimen lähtökohtana pidetään muinaisegyptistä saatua heprean sanaa aharon, joka tarkoittaa vuorta tai vuorella asuvaa.
Lähde:
Pentti Lempiäinen
Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta voit myös tutkia nimien taustoja
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Opettajanne lienee tarkoittanut Harri Hietikon Tampereen yliopiston vuonna 2008 julkaisemaa väitöskirjaa Valta, johtajuus, tuho ja toivo J.R.R. Tolkienin teoksessa Taru sormusten herrasta eli "Management by Sauron". Vaski-kirjastoista väitöstä on saatavana vain Raisiosta, tietokannasta (www.turku.fi/vaski) voit varata kirjan yhden euron varausmaksulla itsellesi lainattavaksi mihin tahansa Vaski-kirjastoista.
Väitöksestä on olemassa myös verkkoversio, sitä pääsee lukemaan ainakin Tampereen yliopiston kirjaston sivujen kautta osoitteesta
http://acta.uta.fi/teos.php?id=11121
Hietikko on julkaissut samasta aiheesta toisenkin kirjan; Management by Sauron : Sormusten herran johtamisopas / Harri V. Hietikko, Atena, 2010.
HelMet-verkkokirjastoa selattaessa kirjan kohdalla oleva teksti ”hyllyssä” tosiaan tarkoittaa, että kirja on hyllyssä siinä kirjastossa, jonka kohdalla teksti lukee. Jos teet kirjasta varauksen, kirja voi olla tilassa ”hyllyssä” muttei välttämättä siinä kirjastossa, josta haluat kirjan noutaa. ”Hyllyssä” merkitsee silloin, että kirja on hyllyssä sen omistajakirjastossa. Varaus on noudettavissa, kun omissa tiedoissa kirjan kohdalla lukee ”odottaa noutoa”. Tämä on kieltämättä hiukan hämäävää.
Internetin kautta varattaessa kirjoja ei haeta useinkaan aivan saman tien hyllystä. Varaukset sisältävä hakulista otetaan joitakin kertoja päivässä, jolloin varatut kirjat poimitaan hyllystä. Pienissä kirjastoissa lista otetaan yleensä harvemmin kuin…
Luettelen muutamia kirjailijoita, joiden teosten toivon olevan sopivia. Lempi Pursiainen onkirjoittanut useita romaaneja ja muutamia muistelmia, jotka ovat myös äänikirjoina. Inkeri Kilpisen matkakirjat ovat olleet suosittuja. Rauha Kuusalon teoksia voisi kokeilla. Ja sopisiko muistelmat ja elämäkerrat : Benedicta Idefelt, Bertta Valtonen, Benedict Zilliacus, Anna Luoto, Anna-Liisa Levänen, Mielikki Ivalo, Jutta Zilliacus, Martti Lindqvist, Pirkko Jalovaara. Pirkko Jalovaaralta on äänikirjoina myös uskonnollista kirjallisuutta.
Kirjailijoiden teosten nimet löytyvät Oulun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ laittamalla hakuehdoksi kirjailijan nimen (sukunimi, etunimi) ja valitsemalla aineistolajiksi…
Suomen kansallibibliografian Fennican mukaan "Kontu: Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran neuvontalehti" ilmestyi Joensuussa Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran julkaisemana vuosina 1956 - 1969.
Vuosina 1974 - 1980 lehti ilmestyi nimellä "Kontu : Pohjois-Karjalan maatalouskeskuksen tiedote" Pohjois-Karjalan maatalouskeskuksen julkaisemana ja vuosina 1984 - 1994 lehden nimi oli "Kontu : Pohjois-Karjalan maatalouskeskuksen neuvonta- ja järjestölehti". Kyse on siis samasta lehdestä, mutta sen alaotsake muuttui vuosien aikana.
Lehden julkaisutietoja voi tarkastella Fennicasta, johon pääsee alla olevasta linkistä.
https://finna.fi
Ehdottaisin vaikka teosta John Green: Tähtiin kirjoitettu virhe tai Lauren Oliver: Delirium, rakkaus on harhaa. Sinun ehkä kannattaisi myös tutustua nuortenkirjoja esittelevään Sivupiiriin http://www.sivupiiri.fi/ tai Kirjasammon vinkki- ja suosittelupalveluihin http://www.kirjasampo.fi/. Näiden sivustojen avulla voi löytää hakusanoilla ja vinkkien avulla kiinnostavia teoksia.
