Tutkin erilaisia tilastoja etsiessäni vastausta kysymykseesi. Aivan suoraa vastausta en niiden perusteella pysty antamaan. Helsingin kaupungin tilastollisen vuosikirjan 2003 mukaan vuodenvaihteessa 2002/03 Helsingissä oli asukkaita ikäryhmässä 20-24v 44 304 ja 25-29v 52 711. Vastaavat tiedot Espoon osalta löytyvät varmasti Espoon kaupungin tilastollisesta vuosikirjasta, jota on Helsingissä pääkirjastossa Pasilassa (käsikirjastokappale) sekä useissa Espoon kirjastoissa. Vantaan kaupungin tilastollinen vuosikirja tulee esim. Tikkurilan kirjastoon. Internetistä www.espoo.fi-sivulta on linkki Espoon taskutilastoon, jossa on tietoa Espoon asukkaista, montako prosenttia koko asukasluvusta ikäryhmittäin, mutta ryhmissä 15-24v ja 25-64v. Suomen…
Saksankielisellä Kika-kanavalla parhaillaan esitettävässä Eva & Adam-sarjassa on 16 osaa. Sarjaa esitetään keskiviikkoisin klo 19.15 Suomen aikaa. En nyt muista moneseko jakso tulee seuraavaksi. Toivottavasti jollakulla tutullanne on mahdollisuus nauhoittaa sarjan osia käyttöönne, jotka tosin ovat saksaksi dubattuja. Ruotsinkielisiä jaksoja 1-8 ja 9-16 voi myös ostaa nettikaupoista, esim. täältä: .
HelMet-kirjastojen videoissa ja DVD-levyissä on seuraavat ruotsinkieliset jaksot:Handtag, famntag, klappa eller kuss?, Stulna biffar och förlorade kyssa, Syskonkärlek och annan kärlek, Att vara...eller inte vara...ihop. Lisäksi on tuo 16 jaksoa sisältänyt video, jonka olettekin jo nähneet.
Toisessa videossa, jonka tunnus on cls0129123 on…
Löydät tämän palvelun arkistosta tähän kirjailijaan liittyen aikaisemmat vastaukset. Osa vastauksista on tehty kysymyksiin, jotka ovat samankaltaisia kuin omasi.
Löydät arkiston osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx. Valitse "kaikkia hakusanoja"-vaihtoehto. Kirjoita Etsi arkistosta-kohtaan rafaelsen ellinor. Paina vihreätä Hae-nappia.
Katja-sarjan kirjat löytyvät järjestyksessä myös wikipediasta, sivun osoite:
fi.wikipedia.org/wiki/Ellinor_Rafaelsen
Kirjan kansikuvia ei internetistä näytä löytyvän.
Huomautus V. C. Andrews TM (=tavaramerkki) on kirjailija Virginia (C.) Andrewsin kuoltua perustetun säätiön "tavaramerkki". Säätiö julkaisee teokset edelleen edesmenneen kirjailijan nimellä. (Lisäpainokset julkaistaan myös tavaramerkillä). Todellinen nimi: Andrew Neidermann
(Feenica)
Teoksia on suomennettu yhteensä yli kaksikymmentä.
Viimeksi on ilmestynyt uusintapainoksia vanhoista teoksista. Kustantaja on Gummerus, jonka nettisivuilla ei ole tällä hetkellä mainintaa Andrwesista tai uusista kirjoista häneltä.
Paras löytämäni Internetosoite, josta käy ilmi eri maiden väestömäärät 1930-luvulla, on:
http://www.populstat.info/
Sivun linkit ja lähteet kannattaa selata.
Kirjoja tästä aiheesta löytyy parhaiten Tilastokirjastosta ja Eduskunnan kirjastosta. Esimerkiksi Mitchellin International historical statistics: Europe 1750-1988, Holligsworthin Historical demography tai Population in history: essays in historical demography.
Kyseessä on aaria Una furtiva lagrima Gaetano Donizettin säveltämästä oopperasta Lemmenjuoma (L'elisir d'amore). Mainoksessa aarian lauloi ilmeisestikin Rolando Villazón. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa ei hänen versiotaan näytä olevan, mutta muiden tenoreiden versioita kylläkin, esim. Luciana Pavarotti (levyllä The Best), Enrico Caruso (Great Opera Arias), Jose Carreras (The Best of Jose Carreras), Placido Domingo (The Young Domingo) ja Andrea Bocelli (Viaggio Italiano). Saat kyseiset cd-levyt esille tekemällä haun HelMet-tietokannassa www.helmet.fi : valitse hakutavaksi sanahaku, kirjoita lainausmerkeissä "una furtiva lagrima" ja rajaa aineistoksi cd-levyt.
Rolando Villazònin levyjä voi kysellä levykaupoista.
Hei!
Vanhoja laulukirjoja voi löytää antikvariaateista. Verkosta löytyy esim. www.antikka.net ja www.antikvariaatti.net, joiden kautta vanhoja nuotteja joskus löytyy. Meillä kirjastossa tätä laulukirjaa on ainoastaan ei-lainattava kappale.
Tammi on julkaissut 2008 teoksen "Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta", johon on koottu 300 koululaulua 1900-luvulta. Tätä teosta saa kirjakaupoista.
Teoksessa Mikkonen: Sukunimet (Otava 2000) kerrotaan Pisilä-sukunimestä mm. seuraavaa:
Nimen taustalla on todennäköisesti germaaninen Bis-henkilönimipesye, johon lukeutuvat sekä muinaissaksalaiset että -skandinaaviset miehennimet Bisa, Bisi, Biso jne. ... Sukunimenä talonnimilähtöinen Pisilä tunnetaan Pohjois-Pohjanmaalla, mm. Pyhäjoella, Alavieskassa, Kalajoella, Lohtajalla, Saloisissa ja Tyrnävällä.
Pisilä-sukunimestä on kerätty paljon tietoa osoitteeseen
http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/pisila.html
Yppärinoja ja Pisilänpuhto viittaavat Pyhäjoen suuntaan. Tarina kolmesta veljeksestä saattaisi olla tuttu Pyhäjoella sijaitsevassa Annalan kotiseutumuseossa, jonka yhteystiedot löytyvät sivulta
http://www.pyhajoki.fi/annalan_museo
Tässä vastauksia kysymyksiin:
Kysyisin onko seurakunnan diakoniatyöstä kirjoitettu edunvalvonnan näkökulmasta opinnäytetyötä tai kirjaa tai onko aiheesta missään ammattilehdissä?
Tai edunvalvonnasta yhteiskunnallisen merkityksen esim. ajankohtaisiin muuttuvan työelämän tarpeisiin vastaamisen näkökulmasta?
VASTAUS: Seurakunnan tai diakoniatyön näkökulmasta ei löydy kirjallisuutta aiheesta. Edunvalvonnan yhteiskunnallisesta merkityksestä voi löytyä jotain näistä julkaisuista:
-Liisa Hokkanen: Autetuksi tuleminen
https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/61787
-Miten turvaan tahtoni toteutumisen? : opas oikeudelliseen ennakointiin
http://netpaper.lonnberg.fi/muistiasiantuntijat/opas_oikeudelliseen_enn…
-Mäki-Petäjä-Leinonen, Anna: Ikääntymisen…
Robert Swindellsistä ei juuri tietoa löydy. Suomeksi häneltä on ilmestynyt 4 kirjaa: Huone 13, 1991; Hirviö, 1992; Lohikäärmeen sisällä, 1993 ja Kivikovat kadut, 1997.
Kirjallisuusarvosteluja-lehdessä 1997 n:o 4, s. 65 ja n:o 6-7, s. 115 ja 1998, n:o 2, s. 22 löytyy arvostelu viimeisimmästä kirjasta. Portti-lehdessä on ollut seuraava arvostelu: Mustonen Sirpa: Hirviö , 1992 ; 4 ; 93. Voit kysyä lehtiä lähikirjastostasi.
Internetistä voit hakea kirjailijasta tietoa seuraavilta sivuilta: http://www.ouka.fi/kirjasto/anglosak.htm, http://www.mystworld.com/youngwriter/authors/robert_swindells.html,
http://www.puffin.co.uk/living/aut_53.html,
Contempraty Author-cdromilta Swindellsistä löytyy seuraavat tiedot (lyhennetysti):
SWINDELLS, Robert…
En valitettavasti löytänyt kaipaamiasi kuvia tutkimistani kirjoista. Teoksessa Bottalla on! : Oy Botta Ab 30 vuotta / Janne Impiö, Jouni Pöyliö, Heikki Seppänen olisi kollegan muistikuvan mukaan kuvia siitä, mutta Helmet-kirjastojen ainoa kappale on valitettavasti kadonnut.
Mieleeni tulee kaksi paikkaa, joista kuvia kannattaisi kysyä. Toinen on tietysti itse baari, jolla voisi hyvinkin olla hallussaan historiallista kuva-aineistoa. Toinen taas olisi Helsingin kaupunginmuseo, jolla on laajat kuvavalikoimat, joskaan sen nettipalvelussa ei näyttänyt olevan kaipaamiasi kuvia.
Finnasta ts. arkistojen, kirjastojen ja museoiden hakupalvelusta löytyvät kirjat ja artikkelit
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=sigrid+schauman&type=AllFie…
Esimerkkejä hakusanalla "Sigrid Schauman" löytyneistä artikkeleista:
Schauman, S. (1952). Birger Kaipiaisen näyttely: Birger Kaipiainens utställning. Arkkitehti, 9, pp. 167-169.
Schauman, S. (1959). Sam Vannin "Contrapunctum" = Sam Vannis "Contrapunctum. Arkkitehti, pp. 142-144.
Lisää:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=sigrid+schauman&type=AllFie…
Myös teoksen Granbacka, C. & Kasvio, L. (2019). Taide ja tunteet: Sigrid Schaumanin elämä lähteisiin kannattaa tutustua.
Voisiko kyseessä olla jokin muistovärssy, joka on jäänyt vahvasti mieleesi? Kyselin runosta Suomen kirjastojen yhteiseltä tietolistalta, mutta kukaan ei muistanut runoa ja sen tekijää.
Runon kaltaista kuvastoa on muuten käytetty Kaija Koon kappaleessa "Minun tuulessa soi", mutta se on julkaistu vasta vuonna 1998:
https://genius.com/Kaija-koo-minun-tuulessa-soi-lyrics
Suomen kirjastoseuran mukaan kyseiset palkinnot on päivitetty Vuoden kirjastoammattilainen ja Kirjaston kehittäjä -palkinnoiksi, jotka jaetaan joka toinen vuosi Kirjastopäivien yhteydessä. Ensimmäiset uudistetut palkinnot jaettiin vuonna 2022 eli viime kesänä.
Tietoa aiheesta löytyy paljon verkosta. Wikipedia-artikkelista voi aloittaa.
Kriisin katsotaan saaneen alkunsa Yhdysvalloista. Wikipedia listaa syitä: keskuspankin pitkään ylläpitämä matala korkotaso, maksukyvyttömille asiakkaille myönnetyt asuntoluotot, asuntolainoille säädetyt veroedut, rahoituslaitosten halukkuus ottaa suuria riskejä ja velkavivulla sijoittaminen, laajan johdannaiskaupan läpinäkymättömyys sekä pankkivalvonnan vakavat puutteet ja lainsäädännön porsaanreiät.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Finanssikriisi_(2007%E2%80%932009)
Kriisin lähtölaukauksena pidetään ongelmia Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden ns. subprime-luotoissa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Subprime-kriisi
Ylen verkkosivuilla on video, joka…
Hei,Tätä on kysytty aiemminkin. Kirja on Poul E. Knudsen: Kilpailu, 1961. Siinä seikkailee Odbjörn-niminen sankari, ja se sijoittuu Rooman valtakunnan ja Germanian aikaan.Tässä linkki aiempaan vastaukseen. https://www.kirjastot.fi/kysy/luin-lapsena-historiallisen-romaanin-jonk…
Runon nimi on Vuorolausuntaesitys itsenäisyysjuhlaan. Sen on kirjoittanut Kaarina Kakko. Runo löytyy ainakin kirjasta Yhdessä juhlaan: esityksiä koulun näyttämölle (1992). Kirja on lainattavissa Helmet-kirjastoista:
http://helmet.fi/
Lukusalien kirjoilla, eli kirjoilla joita ei lainata kotiin, on aikaisemmin ollut suuri merkitys. Opiskelijat ja muut tiedonhakijat ovat käyttäneet esimerkiksi lukusalien ja muiden käsikirjastojen sanakirjoja, matrikkeleita, tietosanakirjoja ja muita hakuteoksia tiedonlähteinä. Näin tehdään jonkin verran edelleenkin, mutta erilaiset verkkolähteet ovat pitkälti ottaneet niiden paikan. Kirjastojen käsikirjastot ovat huomattavasti pienentyneet.
Kirjastojen lainatuimmat kirjat vaihtelevat kirjastoittain, mutta yhteisiäkin suosikkeja eri kirjastoissa on. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen, eli Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan, tämän hetkiset suosikit löytyvät Helmet-kirjastojen sivuilta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Vinkit/Uutispalat/…
Esko Koivun Onnenlintu (WSOY, 1956) näyttää olevan tai olleen hiljattain myynnissä joissakin nettiantikvariaateissa. Teoksen hinta on vaihdellut jonkin verran alle kymmenen euron.
Nettiantikvariaattien sivustoja löytyy helposti googlettamalla.
https://finna.fi
