Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy mm. tällaisia Viroa, virolaisia ja suomalais-ugrilaisten keskinäisiä suhteita käsitteleviä tietokirjoja (mainittujen Hytösen ja Mikitan teosten lisäksi): Paju, Imbi (suom. Sanna Immanen, 2011): Suomenlahden sisaret : kun katsoo toisen tuskaaSiltanen, Raimo (2018): Tarinoita VirostaTarkiainen, Kari (2024): Taikaa ilmassa : esseitä vanhasta ja nykyisestä Virosta Terras, Antto (2020): Viro (sensuroimaton) Zetterberg, Seppo (2015): Suomen sillan kulkijoita : yhteyksiä yli Suomenlahden 1800-luvulla Jos suomalaisten-ugrilaisten kansojen historia ja tarinat yleisesti kiinnostavat, löytyy esimerkiksi:Jokipii, Mauno, toim. (1995): Itämerensuomalaiset : heimokansojen historiaa ja kohtaloita
Raija Markkulan kirjasta Tekstiilitieto (1999) ja Irma Boncamperin kirjasta Tekstiilioppi : kuituraaka-aineet (1999) löytyy tietoa elastaanin ominaisuuksista ja myös sen kauppanimistä.
Lisäksi aiheesta löytyy tietoa internetistä osoitteesta http://sokl.joensuu.fi/aineistot/kasityo/tekstiilimateriaalit/2002/elas…
Lasten pohjoisen kirjaston sivuilta, joista vastaa Lapin maakuntakirjasto eli Rovaniemen kaupunginkirjasto, löytyy Anu Ojalan omat sivut, joilla on myös kirjojen kansia.
Osoite on: http://www.rovaniemi.fi/taide/kirjasto/lpk/aojala.htm
Hipeistä on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Tässä täydennetyt sekä päivitetyt palvelun arkistosta löytyvät kootut vastaukset:
Hipeistä kertovaa tietokirjallisuutta:
Gary Valentine Lachman. Tajunnan alkemistit : kuusikymmenluvun mystiikka ja Vesimiehen ajan pimeä puoli /
Ala-Ketola, Marja. Hippejä, jippejä, beatnikkejä--Amerikan 1960-luvun vastakulttuuriliikkeiden historia. 1985.
Underground--antologia. Toimittanut ja suomentanut Jarkko Laine. 1970.
Tarvainen, Veikko. 60-luvun kapina. 1993.
Miller, Timothy: The hippies and American Values. 1991.
Leary, Timothy: Jail Notes. 1970.
Bisbort, Alan. Rhino's Psychedelic Trip. 2000.
Haight-Ashbury in the sixties. 1995. CD-ROM-levy.
Neville, Richard. Hippie hippie shake.…
Kaipaamaasi tietoa on yllättävän vaikea löytää. Tilastojahan on miltei mistä vain, myös historiallisia (esim. teoksessa Eurooppa: Ruumis ja sielu, on pylväitä asevelvollisten pituudesta ja mielisairaiden määrästä 1800-luvulta alkaen), mutta lukua joka koskisi Euroopan keskimääräistä elinikää (nykyisin: elinajanodote / life expectancy) ei noin vain löydy.
Varmasti syynä on se, että keskimääräinen odotettu elinikä vaihtelee maasta ja vuosikymmenestä toiseen. Mutta maakohtaisiakaan lukuja ei tunnu löytyvän. Internetin kautta on luettavissa Professori Eino Heikkisen Studia Generalia esitelmä http://video.helsinki.fi/studia/Heikkinen.htm , jossa sanotaan että elinajanodote viime vuosisasadanvaihteen Suomessa oli 50 vuotta.
Kannattaa tutustua…
Mervi Hongiston ja Merja Pihlajamäen teoksesta Saunan salaisuus löytyy tietoa hoitoturvetuotannosta ja turvehoidoista. Liisa Kinnusen teoksessa Äiti Maan parantavat hoidot tekijä kertoo itse kehittämästään hoitoturpeesta ja sen vaikutuksista eri vaivoihin. Tieteellisempi lähestymistapa löytyy Harry Uosukaisen teoksesta Turpeen balneologinen käyttö (Oulun yliopisto, 2001. 46 lehteä)
Runon on kirjoittanut Hilja Haahti:
Ota lapsen rakkaus lämpöisin!
Sun on se ja aina on ollutkin.
Se on köyhä sun lempesi rinnalle panna,
vaan puutteet unhota, anteeks anna!
Se on ote pitkästä runosta "60-vuotiaalle äidilleni" ja on julkaistu alun perin kokoelmassa:
Hilja Haahti: Tuomenterttuja. Otava 1899.(Nimellä Hilja Hahnsson).
Valitettavasti en toistaiseksi ole löytänyt paikkaa mistä voisit
lainata k.o elokuvia. Ovatko ne kaikki muuten pyöräilyaiheisia?
Ainakin "Stars and Water Carriers" on saatavina videolla mm.
Bicyckling Books-kustantamolta, hintaan 19,99 puntaa. Sähköposti-
osoite on sales@bikebook.demon.co.uk. Vai oletko jo tutkinut osto-
mahdollisuuksia netin kautta?
Laulun sanat ja nuotit löytyvät ainakin kirjasta Matin ja Maijan laulukirja (1990).
Kirja on saatavissa lainaksi Jyväskylän kaupunginkirjaston lasten- ja
nuortenosaston varastosta tai Vesangan lähikirjastosta.
Vaatekoi, turkiskoi ja pölypunkki tarvitsevat elääkseen tietynlaiset ympäristöolot, olivatpa ne sitten sisällä asunnoissa tai ulkona luonnossa. Esimerkiksi pölypunkki tarvitsee melko kosteat olosuhteet, ja se elääkin siksi nykyään usein kuivailmaisten asuntojen sijasta esimerkiksi navetoissa. Vaatekoit taas elävät esim. hylätyissä linnunpesissä, ampiaispesissä ja jyrsijöiden pesissä, joista ne voivat lentää sisään asuntoon ovesta tai ikkunasta. Lisää tietoa esim. Forssan lehden artikkelista (11.2. 2018), Stick-fi-sivustolta ja Hyönteismaailma.fi-sivustolta:
https://www.forssanlehti.fi/lounais-hame/mista-ihmeesta-polya-siunaantu…
https://stick.fi/blogi/piilopaikat-vaatekoi/
https://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/…
Talviolympialaisten ohjelmaan laji tuli vuonna 2014. Joukkueviestissä lasketaan ohjaskelkalla kolme osuutta: naislaskija, mieslaskija ja miesten parikelkka. Ensimmäisen ja toisen osuuden laskija koskettaa maaliin tultuaan radan yläpuolelle ripustettua anturia, joka avaa lähtöportin seuraavan osuuden kilpailijalle.
Lajin olympiavoitot on kolmissa kisoissa napannut Saksa, Sotšissa 2014, Pyeongchangissa 2018 ja Pekingissä (10.2.2022).
Tietoa ohjaskelkkailusta
Joukkueviestistä englanniksi
Olympialaisten tulostaulukot
Tero Jartin elokuvasta Aapo (1995) on tehyt VHS-tallenne, jota näyttäisi olevan kirjastolainauksessa vielä yksi kappale Vaara-kirjastojen kokoelmissa Joensuun kaupunginkirjastossa. Voit tilata kasetin kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
DVD-tallennetta elokuvasta ei ole.
https://finna.fi/Record/vaarakirjastot.160836
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_148549
Sinun kannattaa tehdä Ylelle elokuvasta uusintaehdotus.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Sukunimen alkuperää voi lähteä selvittämään Suomen sukututkimusseuran verkkopalvelujen avulla.
Esimerkiksi SukuHaku -tietokannasta voi etsiä tietoja muun muassa sukunimen mukaan: https://sukuhaku.genealogia.fi/. SukuHaku palvelun sisällöt ovat Suomen sukututkimusseuran jäsenten käytettävissä.
Suku Forum on kaikille avoin ja maksuton keskustelupalsta, jossa voi esittää kysymyksiä. Keskustelupalstan selaaminen on kaikille avointa, mutta osallistuminen keskusteluihin vaatii rekisteröitymisen keskustelupalstan käyttäjäksi. https://suku.genealogia.fi/
Kaikki Suomen sukututkimusseuran verkkopalvelut: https://www.genealogia.fi/verkkopalvelut/
Valtakunnallisesta Finna-tietokannasta löytyy myös aineistoa sukunimien…
Voit käydä lukemassa lehden Pasilan kirjaston lehtiosastolla tai Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/kirjaston-toim…
Kielitoimiston ohjepankissa neuvotaan, että kuntien, kaupunkien ja muiden asutusten nimiä on pyrittävä taivuttamaan siten kuin paikkakunnalla itse taivutetaan.Näin ollen siis Kaustinen : Kaustisella ja Parainen : Paraisilla.Kotimaisten kielten keskuksen julkaisemassa Asutusnimihakemistossa on kerrottu myös nimien taivutuksesta.
IC-moottoripyöristä löytyy tietoa ainakin seuraavista kirjoista:
Maailman moottoriajoneuvot, osa 4, sivu 175
Juurikkala, Jussi: Moottoripyörä Suomessa, s. 48-53
Kirjojen saatavuuden Tampereen kaupunginkirjastossa voit tarkistaa verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/ tai kysymällä kirjastosta.
Kouluruokailusta löytyy runsaasti aineistoa HelMet tietokannasta http://www.helmet.fi
Valitse aihehaku ja kirjoita asiasana kouluruokailu.
Rajaa hakua palkista voit rajata hakutuloksia ilmestymisvuoden mukaan.
Myös Viikin tiedekirjaston kaikille avoimesta eViikki tietokannasta löytyy runsaasti aineistoa, sekä kirjoja että lehtiartikkeleita. http://www-db.helsinki.fi/eviikki/Welcome.html
Voit käyttää asiasanaa kouluruokailu
Esim.
Peruskoulujen ja lukioiden kouluruokailun tila vuonna 1997 ja kouluruokailun haasteet / [toimittaneet Marja-Liisa
Dahlstedt, Jaana Levo]
Helsinki : Efektia : Suomen kuntaliitto, 1999
Urho, Ulla-Marja
Yläasteen kouluruokailu 2003 : selvitys peruskoulun 7-9 -luokkien oppilaiden kouluruokailusta / Ulla-Marja Urho,…
Mitään virallisia kellonaikoja päivälle ei löytynyt. Ilmatieteen laitoksen sivuilta löytyi ajanilmauksille kellonajat, jotka menevät osin päällekkäin, eivätkä muutenkaan ole aivan tunnintarkkoja. Siellä päivä on klo 10-18. Päivä menee siis kuitenkin osin päällekkäin aamupäivän (klo 9-12), iltapäivän (klo 12-18) ja illan (klo 17-22) kanssa:
http://ilmatieteenlaitos.fi/tunne-termit-ymmarra-saatiedotus
Ainakaan tässä määrittelyssä vuodenaika, maantieteellinen sijainti tai kulttuuri eivät vaikuta asiaan.
