Mikäli saat ilmoituksen postitse, sinulla on viikko aikaa hakea varaamasi levy. Jos saat ilmoituksen sähköpostiisi, saat päivän enemmän aikaa, koska kirjeposti on myöhemmin perillä kuin sähköposti. Molemmissa vaihtoehdoissa hakuajan viimeinen päivä on sama.
Salasanan saat käymällä kirjastossa ja esittämällä kirjastokorttisi tai henkilöllisyystodistuksesi. Lisätietoja Andersin-verkkokirjaston käytöstä: http://lib.kokkola.fi/webkirjasto/INDEX.HTM .
Tarkoittanet kielten opiskeluun tehtyjä CD-ROM -levyjä, kieliromppuja.
Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=113983311
voi etsiä eri kielten opiskeluun kieliromppuja esim. kirjoittamalla alekkain asiasanat ranskan kieli ja kieliromput tai englannin kieli ja kieliromput.
Haun tuloksena löytyy esim.: Opi ranskaa: oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille-niminen CD-ROM.
Klikkaamalla alleviivatun teoksen nimeä saa selville kirjaston maksaman hinnan.
Esim. Eurotalkin julkaisemat Talk now! sarjan yksittäiset romput maksavat n. 40-50 e.
Tällaisia romppuja saa ainakin Suomessa kirjakaupoista.
Rahan arvo riippuu monesta tekijästä mm. sen kunnosta. Tietoa rahojen arvosta saa esim. Standard Catalog of World Coins -teoksista ja Suomen Numismaatikkoliiton Internet-sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/
Myös "Kysy kirjastonhoitajalta" -palvelun arkistosta löytyy vastauksia numismatiikkaan liittyviin kysymyksiin:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Barack Obaman kirjaa Rohkeus toivoa : ajatuksia amerikkalaisen unelman pelastamisesta on tilattu HelMet-kirjastoon, seuraa tilannetta www.helmet.fi -sivulta.
Näyttötutkinnon kautta voi pätevöityä kirjastovirkailijaksi missä tahansa kirjastovirkailijoita kouluttavassa oppilaitoksessa. Oppilaitoksessa selvitetään osaamisen taso ja järjestetään näyttötutkintoja. Kannattaa ottaa yhteyttä oppilaitokseen ja kysyä asiasta tarkemmin.
Kirjastot.fi-sivuilla on luettelo kirjastoalan oppilaitoksista. Kirjastovirkailijaksi kouluttaudutaan tavallisimmin ammatillisessa oppilaitoksessa:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Kirjastokaistalla on mielenkiintoinen haastattelu nimeltä Näyttötutkinnolla kirjastoammattilaiseksi, kannattaa tutustua:
http://www.kirjastokaista.fi/video/8831/n%C3%A4ytt%C3%B6tutkinnolla%20k…
Hei
Valitettavasti en löytänyt paljoakaan tietoa nimestä.
Telmar-etunimi on hyvin harvinainen. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimi Telmar on ollut vain muutamalla vuosien 1900-1939 välillä syntyneellä ihmisellä ja samoin alle kymmenellä 1960-1979 välisenä aikana syntyneellä henkilöllä. Telmar on ollut nimenä sekä miehillä että naisilla.
Kotimaisten kielten tutkumuskeskuksen nimiarkistossa on mittavat kokoelmat etunimiä. Nimistönhuollon neuvontapuhelin vastaa tiedusteluihin numerossa 0295 333 203 (maanantaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 9–11).
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=118
Espoon Sellon kirjaston Pajassa on laite tähän tarkoitukseen. Lisää tietoa ja ajanvarausnumero löytyvät alla olevasta Helmetin linkistä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Palvel…
Valitettavasti Simo Häläinen-nimisestä henkilöstä ei löytynyt minkäänlaista informaatiota. Onko nimi varmasti oikea?
Jos tarkoitit kirjailija Simo Hämäläistä, hänestä löytyy lyhyet henkilötiedot ja teosluettelo Internet-osoitteesta http://www.jns.fi/kirjailijat/hamalain.html. Osoitteessa http://www.helsinginsanomat.fi/klik/alkuluku/kotimaiset/nauravienihmist… on luettavissa ensimmäinen luku Hämäläisen kirjasta Nauravien ihmisten kylä (1997). http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19971107/erik/971107er03.ht… vie Helsingin sanomien verkkoliitteen juttuun, jossa haastatellaan Hämäläistä tietoverkon käytöstä.
Simo Hämäläistä käsitellään myös seuraavissa kirjoissa:
Kotimaisia nykykertojia 1997 ja Tarkka, Pekka: Suomalaisia…
Valko-Venäjän nimestä on kysytty ennenkin. Nimen alkuperästä ei ole varmuutta. Yleisimmät teoriat kuitenkin keskittyvät etnisiin ja uskonnollisiin selityksiin nimelle. Valkoisella tarkoitettaisiin esimerkiksi kristinuskoon kääntyneitä slaaveja erotuksena pakanallisista balteista tai alueita, joita tataarit eivät olleet valloittaneet.
Perimätieto on kyllä ilmeisesti joskus väittänyt, että kaikki Valko-Venäjän eläimet olisivat valkoisia ja että alue olisi tavallista pidempiä aikoja lumen peitossa. Tätä teoriaa nimen alkuperästä ei kuitenkaan pidetä todennäköisenä.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulee-valko-venajan-nimen?language_…
https://www.kirjastot.fi/kysy/valko-venaja-sanan-historia-ja?language_c…
https://en.wikipedia…
Soundi-lehden uutisessa (23.11.2016) kerrotaan lyhyesti Barack Obaman perusteluista. Presidentti Obama valitsi palkittavat itse. Bruce Springsteenin osalta perusteluissa viitataan hänen panokseensa Yhdysvaltain kulttuuriin ja yhdysvaltalaisten arvojen vaalimiseen.
Soundi.lehden uutinen 23.11.2016:
https://www.soundi.fi/uutiset/mina-presidentti-han-pomo-barack-obama-myonsi-bruce-springsteenille-suurimman-kunnian-mita-yhdysvalloissa-siviilille-antaa/
Barack Obaman puhe palkinnonjakotilaisuudessa:
https://obamawhitehouse.archives.gov/the-press-office/2016/11/22/remarks-president-presentation-presidential-medal-freedom
Kyseessä voisi olla Zacharias Topeliuksen Vuosileikki. Runon on suomentanut Alpo Noponen, joka useissa yhteyksissä virheellisesti runon kirjoittajaksi.
Vuosileikki on luettavissa esimerkiksi teoksista Pyhäpäivän lukemisia lapsille ja aikuisille (WSOY, 2007) ja Pieni aarreaitta -sarjan kolmannesta mainitaanosasta Runoaitta (WSOY, 1993). Runo sisältyy myös alakansakoulun lukukirjaan Valistuksen lukukirja kansakouluja varten : ylemmän kansakoulun ensimäistä ja toista lukuvuotta varten (1906, useita lisäpainoksia).
Voit lukea Vuosileikin myös Kansalliskirjaston digitoimasta lehdestä Joulupukki 3/1906 (s. 17 - 18). Lehti aukeaa alla olevasta linkistä.
01.12.1906 Joulupukki no 3 - Digitaaliset aineistot -…
Turun Ylioppilaslehdessä 22.9.95 olleessa artikkelissa määritellään pelon maantiede näin:
"Maantieteessä "pelon maantiede" tutkii paitsi naisten, myös esimerkiksi siirtolaisten ja vammaisten liikkumisen rajoittumista ja sitä, miten ihminen ottaa tilan haltuunsa. Marginalisoidut yksilöt joutuvat, paitsi tilaulottuvuudessa, laajemminkin koko elämänsä navigoimaan yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti" toisina." http://org.utu.fi/tyy/tyl/95/16/kaura.html
Arvo Valtonilta löytyy suomennettuna Pieni unikirja, 1978 sekä teoksesta Unt Matti, Valton Arvo, Enn Vetemaa: Suomen lahden takaa, 1968 Valtonilta novellit Karuselli, Sillit, Silmukka ja Vihreäreppuinen mies. Mainitsemaasi teosta ei suomennettuna löytynyt.
Oulun kaupunginkirjastossa olevat Valtonin kirjat voit katsoa aineistotietokannastamme
http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Kirjastokortin saamisen ehdot vaihtelevat kirjastoittain, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa myös yhteisöasiakas kuten koulu, päiväkoti, yritys tai yhdistys voi hankkia oman kirjastokortin, jolla voi lainata vapaasti aineistoa, niin kirjoja kuin pelejä. Kortilla täytyy kuitenkin olla joku vastuuhenkilö, ja kortin haltija on normaaliin tapaan vastuussa, jos lainattu aineisto katoaa tai menee huonoon kuntoon.
Kehottaisin siis tiedustelemaan lähikirjastosta, onko siellä mahdollista hankkia kirjastokortti yhteisölle.
Teoksessa Piippa Lappalainen: Kansakunnan vaatettajat (1996, s. 156) on Nanson vanha logo (pelkkä mustakirjaiminen nanso-sana). Toisaalta Tekstiililehden (1996:2) kannessa on sanan Nanso lisäksi sanat Fashion ja teksti "high quality since 1921", joka ympäröi vihreää kuviota tekstin vieressä.
Logohan vaihtui v. 2002, ohessa Design Forumin artikkeli, jossa mainitaan uudesta logosta http://www.designforum.fi/servlet/dfpage?did=1223
Talouselämän artikkelin(2002: 6, s.44-46) mukaan uuden logon suunnitteli mainostoimisto PHS, logo on mustetäplän mallinen "pehmentynyt merkki, joka viestii mukavuutta".
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa olevaa eestin/vironkielistä aineistoa voi selailla verkossa HelMet-aineistotietokannassa osoitteessa www.helmet.fi. Vironkielisen aineiston saa selailtavaksi niin, että hakutavaksi valitaan Sanahaku ja hakulaatikkoon kirjoitetaan peräkkäin kaksi tähti-merkkiä (**). Otsikon Aineisto alla olevasta pudotusvalikosta voi haluttaessa rajata haun johonkin tiettyyn aineistolajiin tai jättää hakulaatikkoon valinnan ’ei rajausta’. Otsikon Kieli alla olevasta pudotusvalikosta valitaan aakkosellisesta luettelosta kieleksi viro. Lopuksi näpäytetään hiirellä Hae-painiketta. Tällä tavalla saa esille luettelon Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastojen kokoelmissa olevasta vironkielisestä aineistosta.…
