Valitettavasti Suomen kirjastojen eri tietokantojen kautta ei löytynyt yhtään venäläisten kirjoittamia suomeksi käännettyjä teoksia tai artikkeleita USA:n lend-and-lease - toiminnasta. Aiheesta on kirjoitettu venäläisten toimesta venäjäksi, jonkun verran venäläisten toimesta englanniksi ja melko paljon esim. amerikkalaisten ja brittien toimesta englanniksi. Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto tutki aihetta tätä vastausta varten.
Kysymäsi vuosikerrat ovat vain Helsingissä Kansalliskirjastossa mikrofilmeinä. Ota yhteyttä sinne, niin saat tarkempia neuvoja:
Etusivu | Kansalliskirjasto
Neuvonta | Kansalliskirjasto
Alla tietoa kirjaston palveluista koronavirustilanteen aikana:
Aukiolot ja palvelut ajalla 7.6.–31.8.2021 | Kansalliskirjasto
Kokoelmiemme historiakirjoista ei löydy tähän vastausta.
Pyydämme kääntymään Mikkelin maakunta-arkiston ja maakuntakirjaston puoleen, sitä kautta maakunnalliseen tietämykseen.
Suomessa oli 842 kaupungin/kunnan kirjastoa vuonna 2010. Näistä pääkirjastoja oli 312, sivukirjastoja 486 ja laitoskirjastoja 44.
Tiedot löytyvät Suomen yleisten kirjastojen tilastoista. Vuosi 2010 on uusin tilastoitu vuosi. Tilasto löytyy alla olevan linkin kautta:
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/
Valitettavasti runoa ei ole tunnistettu. Tämän runon haluaisin kuulla -kirjoistakaan sitä ei löytynyt. Jos runo myöhemmin tunnistetaan, lähetän sinulle tiedon.
Sosiaali- ja terveysalaa voi opiskella Suomessa tällä hetkellä seuraavissa ammattikorkeakouluissa:
Centria-ammattikorkeakoulu
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Hämeen ammattikorkeakoulu
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kajaanin ammattikorkeakoulu
Karelia-ammattikorkeakoulu
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Lahden ammattikorkeakoulu
Lapin ammattikorkeakoulu
Laurea-ammattikorkeakoulu
Metropolia ammattikorkeakoulu
Mikkelin ammattikorkeakoulu
Oulun ammattikorkeakoulu
Saimaan ammattikorkeakoulu
Satakunnan ammattikorkeakoulu
Savonia-ammattikorkeakoulu
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Tampereen ammattikorkeakoulu
Turun ammattikorkeakoulu
Vaasan ammattikorkeakoulu
Yrkeshögskola Arcada
Yrkeshögskola Novia
Ammattikorkeakoulujen kirjastojen yhteystiedot löydät joko…
Kirjakauppojen yhteisluettelo Finnbooksin ja kansallisbibliografia Fennican mukaan P. D. Jamesin kirjaa "Time to be in Earnest" ei ole suomennettu. Turun kaupunginkirjastosta se löytyy englanniksi.
Kustantantajan kotisivulta http://www.otava.fi kohdasta"tiedustelut" voi kysyä mahdollisia suomennossuunnitelmia.
Kirjastokortti on henkilökohtainen, siksi maksutkin tulee hoitaa henkilökohtaisesti. Ymmärrän, että valtakirjalla asian hoitaminen voi tuntua hankalalta. Jos kirjastokortti on olemassa, voisi olla helpompaa pyytää miestänne etsimään kortin ja ilmoittamaan numeron teille. Silloin maksun voisi hoitaa verkkomaksuna. Jos kirjat ovat jo olleet perinnässä, perintälasku on paperinen ja sen voi maksaa kuka tahansa. Jos asia tuntuu kovin hankalalta, myöhästymismaksut voi tietysti jättää odottamaan seuraavaan Suomen vierailuun asti. Jos maksuja kerryttäneet kirjat on palautettu, maksu ei enää nouse eikä kasva korkoa.
Verkkomaksu https://www.helmet.fi/verkkomaksu/
Jos kirjasto ostaa PDF-muotoisen nuottitiedoston, jatkotoimien laillisuus riippuu kokonaan siitä, liittyykö ostoon jonkinlainen käyttöoikeussopimus. Se voi olla kirjoitettuna verkkosivuille siten, että sieltä ostava sitoutuu ostopäätöksen tehdessään tällaiseen sopimukseen. Tai se voi olla erillinen dokumentti, joka täytyy lähettää takaisin myyjälle allekirjoitettuna. Kun en tätä tiedä tarkemmin, seuraavassa vain joitakin arveluja.
Jos kustantaja myy PDF-muotoinen nuotin, sillä ei ole intressiä sallia tuon PDF:n kopioimista paperille ilman erillistä korvausta. Tietenkin jos itse musiikki ei ole enää tekijänoikeuden suojaamaa, eikä kyseessä ole suojattu sovitus vapaasta musiikista, silloin ei kustantaja voi kopiointia ja jakelua estää.…
Tekijänoikeuslain tulkinnassa vallitsevan käsityksen mukaan ruokaresepti ei ole teos, eli tarpeeksi omaperäinen tuotos nauttiakseen lain suojaa. Reseptien tekijänoikeuksista on tässä palvelussa kysytty aiemminkin. Tarkempaa tietoa saat ko. vastauksesta http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=d22cf709-8143-403…
Myös professori Jukka Kemppisen blogissa reseptien tekijänoikeudellista suojaa on valotettu monipuolisesti. http://kemppinen.blogspot.fi/2006/01/resepti-on-suojaton.html
Tapiolassa sijaitsevassa Espoon kulttuurikeskuksessa (missä kirjastokin on) on kahvila, jossa on asiakkaiden käyttöön tarkoittetu mikroaaltouuni.
Kahviloita on Tapiolassa useita, Kaisan kahvila Sampokujalla, Aschan Stockmannin alakerrassa ja Fazerin kahvila sen yläkerrassa, Café bakery Lisbon Heikintorin keskikäytävällä, Picknick ja Subway.
Heikintorin Il Fatello on myös kahvila. Samoin Fazerin leipäkauppa.
Mitään kovin edullista kahvilaa en osaa nimetä. Myös WeeGee-talossa on kahvila.
Seura ja Helsingin Sanomat on luettavissa mikrofilmiltä Pasilan kirjastossa, Seura tosin vasta vuodesta 1977 eteenpäin. Lisätietoja voi kysyä numerosta 09 310 85426.
Kansalliskirjastossa voi lukea liki kaikkia Suomessa koskaan ilmestyneitä lehtiä mikrofilmiltä. Lisätietoja löytyy osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/.
Helsingin Sanomat on julkaissut kaikki lehdet vuosilta 1904-1997 näköispainoksina, mutta nämä ovat luettavissa vain Helsingin Sanomien digitilaajille. Kirjaston kautta näitä vanhoja numeroita ei pääse lukemaan.
VHS-videonauhurien valmistus päättyi vuonna 2016.
https://www.lifewire.com/funai-ends-vcr-production-that-is-the-end-of-v…
https://electronics.howstuffworks.com/new-vcr-vhs-final-production-run…
https://www.is.fi/digitoday/art-2000001916769.html
Ötökkätieto-sivustolta löytyy tunnistuskuvia. Niiden perusteella kyseessä voisi olla jokin ulkona elävä ludelaji, kuten jalavanokkalude tai lehvänokkalude: https://www.otokkatieto.fi/cat?id=4.
Hei,
Ulkoministeriön sivuilla on tietoa Suomen ja Marokon välisistä suhteista:
Suomi ulkomailla - Marokko /Ulkoministeriö
https://finlandabroad.fi/web/mar/etusivu
Here you have some names and www-addresses: http://www.netsonic.fi/laterna/artists/index html, The Finnish Museum of Photography http://www.fmp.fi , http://www.kuva.fi/users/elena/index.html , http://www.finhost.fi/merja_salo/. I hope these are useful for you!
Ainoa lähde, josta onnistuin löytämään tietoja Ylinamman alueen metsätöiden historiasta, on Eino Dannbergin toimittama Nammankylien historiikki, julkaistu v. 1994. Kirjassa on Dannbergin kirjoittama n. 50 sivun jakso alueen savotoista, metsätöistä ja uitosta vanhempina aikoina. Ahvenjärven kämppäkartano nähdäkseni vain mainitaan tekstissä, Ahvenlammen (Pienen Ahvenjärven) pääpirtistä (rakennettu 1954) on kuva ja muitakin tietoja. Liekö Stora Enson Veitsiluodon arkistoissa säilynyt tarkempia tietoja?
Eero Väänäsen teos Tukkikämpät : metsien miesten arkkitehtuuria (Sarmala Oy, 2002) on hyvä johdatus tukkikämppien historiaan. Siinä on esitelty myös tärkeimmät tahot (Museovirastoa ja Metsähallitusta myöten), jotka ovat asiaa selvitelleet".
Voisiko kyseessä olla Riku Rinteen kirjoittama teos "Aika on lähellä!" (Kuva ja sana 1997), jonka sivuilla 149-162 on nuorten kirjoittamia kirjeitä satanismista.
Myös Rinteen kirjat "Pimeys väistyy" (Kuva ja sana 1996) ja
"Varo, vihollinen!" (Kuva ja sana 1999) sisältävät kirjeitä
saatananpalvonnasta.
Kirjastojen kokoelmaluetteloissa käytettävä asiasana on ikääntyneet, lisäksi kirjasto? (sanavartalon katkaisu Lindassa ?)
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta löytyi em. haulla seuraavat julkaisut (kaksi ensimmäistä luettavissa e-aineistoina)
http://finna.fi
Ikääntyneiden kirjastopalvelut Länsi-Suomen läänissä / Länsi-Suomen lääninhallituksen julkaisu 8/2009 http://www.laaninhallitus.fi/lh/biblio.nsf/98D6E09E7C601111C225760F0025…
Ikääntyneiden informaatiokäyttäytyminen [Elektroninen aineisto] : laadullinen tutkimus arkielämän informaatiokäytännöistä ja toimintaan aktivoitumisesta / Raimo Niemelä. Oulun yliopiston kirjasto, 2006. http://herkules.oulu.fi/isbn9514282906/
Vanhuskäsitys yleisessä kirjastossa / Liisa Isomursu.…
Nietzschen ”Näin puhui Zarathustra” on ilmestynyt suomeksi jo 1907. Ilmeisesti se on ollut ensimmäinen suomennettu Nietzschen kokonainen teos. En löytänyt mainintoja aikaisemmin suomennetuista kirjoituksistakaan, joskin tuona samana vuonna 1907 muutamia Nietzschen runoja ilmestyi Aarni Koudan kokoelmassa ”Dityrambeja”. Nietzschen ajatuksista on toki kirjoitettu lehdissä jo 1800-luvun puolellakin suomeksi, mutta ne eivät ole olleet suoria suomennoksia.
Tuo Spenglerin teos näyttäisi Fennica-tietokannan mukaan olleen ensimmäinen häneltä suomennettu teos.
Herderiltä ei ole tosiaan suomennettu juuri mitään, vaikka hänestä ja hänen ajatuksistaan löytyy toki materiaalia suomeksikin. Herderiltä on vanhoissa sanomalehdissä joitakin runoja,…
