Kysymääsi teosta ei valitettavasti löydy Helmet-kirjastojen kokoelmista. Tällä hetkellä näyttäisi olevan yksi kappale Laurea Otaniemen kampuskirjastossa. Kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat https://www.laurea.fi/kirjasto/kirjastojen-yhteystiedot-ja-aukioloajat/
Kallion kirjasto on suljettu remontin takia ja avataan tammikuun loppupuolella. Tämän takia sieltä lainatuilla kirjoilla on näin pitkä laina-aika. Samoin on remontissa Kannelmäen kirjasto: eräpäivä on 2.2.2010.
Uutinen sulkemisista löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?gr…
Verohallinnon sivuilla ( http://www.vero.fi ) kerrrotaan:
Matkakustannusten korvaukset ovat verottomia enimmäismäärän asti. Kilometrikorvausten, koti- ja ulkomaisten päivärahojen ja ateria- ja majoittumiskorvausten enimmäismäärät vahvistetaan vuosittain.
(sivuilla on tekstin alla linkki korvausten enimmäismääriin vuosina 2002 ja 2001)
Myös tarkempaa tietoa matkakorvauksista löytyy samoilta sivuilta, mutta ellei niistäkään ole apua niin kannattaa kääntyä suoraan verottajan puoleen.
Tyrgils Knutssons statyn invigdes den 4.10.1908. Det finns dåligt om information på svenska både om själva invigningen och om statyn. Från Brages urklippsverk går det möjligen att få pressklipp rörande invigningen. Brage har dock systematiskt samlat pressklipp först från år 1910. E-post adressen är pressarkivet@bragehelsingfors.fi
I Helsingors stadsbibliotek finns Hufvudstadsbladet på mikrofilm, går att fjärrlåna som kopia eller själva rullen. Information om första gipsutkastet och striden finns i boken Vallgren: Abc bok med bilder. Går att fjärrlåna.
Knappt om information om statyn finns i Gardberg: Wiborg. På finska finns
berättat om statyn i böckerna Viipurin kaupungin historia del IV och i Hämäläinen: Lyhyt matka Viipuriin. Alla…
Näkyy olevan pro-gradu työ ja löytyy Turun kauppakorkeakoulun kirjastosta
Pitäisi aueta myös verkossa pdf-tiedostona
http://www.tukkk.fi/julkaisut/pg2005/MakiJohannna.pdf
Paperiversion voit tilata kaukolainana tällä lomakkeella
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Suomen Tivoli tai Sirkus Finlandia kierrätti 1970-luvulla valasta ainakin yhtenä kesänä. Juttu on ollut myös Warkauden Lehdessä, mutta sen löytäminen on vaikeaa. Pitäisi tietää päivämäärä vaikkapa edes kuukauden tarkkuudella. Digimuodossa noita vanhoja lehtiä ei löydy.
Hei,
Iitin kunnan kirjastokortti ei ole maksullinen. Kortin saamiseksi sinun kannattaa ottaa yhteyttä iitin kirjastoon:
Puhelinnumero:
040 4833800
Sähköposti:
kirjasto@iitti.fi
Pelkään kuitenkin, että sinun on noudettava kortti Iitistä.
Valitettavasti Simo Häläinen-nimisestä henkilöstä ei löytynyt minkäänlaista informaatiota. Onko nimi varmasti oikea?
Jos tarkoitit kirjailija Simo Hämäläistä, hänestä löytyy lyhyet henkilötiedot ja teosluettelo Internet-osoitteesta http://www.jns.fi/kirjailijat/hamalain.html. Osoitteessa http://www.helsinginsanomat.fi/klik/alkuluku/kotimaiset/nauravienihmist… on luettavissa ensimmäinen luku Hämäläisen kirjasta Nauravien ihmisten kylä (1997). http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19971107/erik/971107er03.ht… vie Helsingin sanomien verkkoliitteen juttuun, jossa haastatellaan Hämäläistä tietoverkon käytöstä.
Simo Hämäläistä käsitellään myös seuraavissa kirjoissa:
Kotimaisia nykykertojia 1997 ja Tarkka, Pekka: Suomalaisia…
Kysyjä tarkoittanee norjalaista kansansatua Høna tripper i berget, joka on ainakin kerran käännetty englanniksi muodossa The Old Dame and her Hen, vaikka täsmällisempi käännös olisi suunnilleen "The hen is tripping in the mountain". Fennica-tietokanta ei tätä runoa tai sen suomennosta tunne ainakaan niin, että viitattaisiin norjan- tai englanninkieliseen alkuperäistekstiin. On silti täysin mahdollista, että se sisältyy johonkin satukokoelmaan suomennoksena. Valitettavasti Fennica-tietokantaa ei ole koskaan tehty tällä tarkkuudella, joten yksittäisen sadun löytäminen ei yleisillä hakutavoilla ole mahdollista. Erityisen hankalaa se on, kun emme nyt tiedä, mitä suomenkielistä fraasia haemme. Onko se tyyppi' "Vanha rouva ja kana" vai "Kana…
Edit Reivilän "Leikkituvan keittokirja" on ilmestynyt 1909 Otavan kustantamana. Koska kirjasta puuttuu sivuja ja se on kulunut kovassa käytössä, antikvariaatit eivät osta sitä. Tunnearvo on sitäkin suurempi. Kirja kannattaa säilyttää muistona ajoista, jolloin leikkimökissä laitettiin ruokaa oikein oppaan johdolla.
Lähetin kuvan ja kysymyksen Suomen Heraldiselle Seuralle, mutta sieltä ei ole vielä ehtinyt tulla vastausta.
Vaakuna tosiaan muistuttaa hieman Turun vaakunaa (liljat, A-muoto), mutta en lähde tässä arvuuttelemaan.
Kyseessä lienee kuitenkin valmistajan leima. Iltalehden artikkelissa (20.7.2020) huutokauppatalo Hagelstamin intendentti Thomas Luoma kertoo, että valmistajat ovat merkinneet valaisimia eri aikoina eri tavalla, ja joskus valmistajan leima puuttuu kokonaan. Luoman mukaan valmistajan leima on monelle ikään kuin taulun signeeraus, joka antaa varmuuden siitä, että kyseessä on aito, tietyltä aikakaudelta oleva valaisin. Leiman voi löytää tavallisesti rungon metalliosasta, pöytävalaisimissa jalkalaatan pohjasta. Lisäksi Luoma…
Kyseessä on Bo Bjurströmin ja Kristiina Karhun Yhdessä : kuvia ja loruja eläimistä (1977).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
"Kirjan jokaisella sivulla on isokokoinen kuva kahdesta, samaa lajia edustavasta eläimestä, esim. kaksi hirveä, kaksi kirahvia, kaksi flamingoa jne. Pääasiassa eläimet ovat Afrikan eläimiä, mutta joukossa on myös mm. jäniksiä, karhuja ja kettuja. Jokaisen kuvan alla on kyseisiin eläimiin liittyvä loru. Esimerkiksi seepra-kuvan alle on kirjoitettu seuraavaa: Katsos seepran raitapaitaa. Pyjama se olla taitaa! Valkoinen ja musta, voi mitä hassutusta! Julkaistu ruotsiksi nimellä Par om Par - djur i bild och rim."
Kirjaa ei ole enää kovinkaan monen kirjaston kokoelmissa, mutta voit…
Tämä sama koskee myös muilla pinnoitteilla pinnoitettuja pannuja. Lähteiden neuvoissa mainitaan että, non-stick pannuja voisi käyttää niin kauan kuin naarmut eivät ole syviä ja tarttumattomuusominaisuudet ovat tallella. Tässä on tärkeää ottaa huomioon myös oma mukavuus keittiövälineen käytössä. Jos epäilee pannun tai muun keittiövälineen turvallisuutta, voi siitä olla hyvä luopua.Usein pinnoitettujen pannujen runko on valmistettu alumiinista, joten naarmuuntuneesta pannusta voi liueta alumiinia ruokaan.Ennen naarmuuntuneen keittiövälineen kierrättämistä voi olla hyvä perehtyä siihen voisiko sen pinnoitteen uusia. Ainakin keraamisella pinnoitteella pinnoitetun pannun voi pinnoittaa uudelleen. Lähteethttps://www.is.fi/ruokala/…
Laulu löytyy Vesa Alaren nuottikirjasta "Vanhaa tanssimusiikkia" (Musiikki Fazer, 1981).
Kirjaa ei löytynyt Porin kaupunginkirjaston kokoelmista, mutta voit kaukolainata sen oman kirjastosi kautta muualta Suomesta. Frank-monihaun kautta saat näkyville kaikki Suomen kirjastot, joista nuotti löytyy: http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=all&author=alare&ti…
Juuri näin on, kirja on uusi ja vasta tulossa kirjastoihin. Sen voi varata, kun kirjastojen kappaleet näkyvät Helmet-verkkokirjastossa. Tähän ei todennäköisesti mene viikkoa, paria kauempaa.
Lintuaiheita seteleissä on kerätty esimerkiksi tälle sivustolle: http://members.hometown.aol.com/_ht_a/giervalk/birdsbanknotes.htm
Eurosetelit ovat samanlaisia kaikkialla Euroopassa. Euroseteleiden kuva-aiheina on ikkunoita, kaaria, porttikäytäviä ja siltoja sekä Euroopan kartta ja lippu.
Kolikoissa on toinen puoli kaikkialla sama, toinen puoli on kansallinen. Esimerkiksi Saksan 1 ja 2 euron kolikoissa on kuva-aiheena perinteinen Saksan valtion symboli, kotka.
http://www.euro.ecb.int/fi/section.html
http://www.eurocoins.co.uk/
Maiden entisiä seteleitä voi kätevästi selata vaikkapa täältä:
http://aes.iupui.edu/rwise/notedir/
Europass eli suomeksi Europassi on Opetushallituksen sivuston mukaan "Euroopan komission kehittämä asiakirjakokonaisuus, jonka avulla työnhakijat ja opiskelijat voivat osoittaa osaamisensa hakiessaan työ- tai opiskelupaikkaa. Europassilla voi osoittaa hankitut tiedot ja taidot kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla."
Opetushallituksen sivuilta löytyy lisää tietoa:
http://www.oph.fi/europassi/
