Smak-nimisellä poikabändillä on ainakin kappale nimeltään Myrsky. Bändi oli aktiivinen n. 2004-2007.
Laulajana toimi Kalle Lindroth, joka tunnetaan nykyään duosta Ida Paul & Kalle Lindroth. Kitaristina toiminut Henkka tunnetaan nykyään paremmin tuottajana nimeltä Hank Solo.
Helsingin ortodoksisen seurakunnan sivulla kerrotaan:Uspenskin katedraali vihittiin käyttöön 25. lokakuuta 1868. Keisari Aleksanteri II:n toiveesta kirkko pyhitettiin Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen – uspenien – muistolle.Lähteet:https://www.hos.fi/kirkot-ja-pyhakot/katedraalin-historia/https://www.hos.fi/ajankohtaista/kirkkovuosi-seurakunnassamme/jumalansynnyttajan-kuolonuneen-nukkuminen-uspenie/
Hei!
Kysymääsi Williamsin näytelmän suomennosta, (A streetcar named Desire, suom. Viettelysten vaunu), ei Helmet-kirjastoista valitettavasti löydy. Suomenkielistä tekstiä voi kuitenkin tiedustella Näytelmäkulmasta, jonka yhteystiedot löytyvät oheisesta linkistä: http://www.dramacorner.fi/
Hei
Seuraavista kirjoista löytyy tietoa esim. suomalaisen sadun historiasta ja sadun merkityksestä lapselle.
Lappalainen, Irja: Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus, Weilin+Göös, 1979, Vaijärvi, Kari: Pommorommon ja Vesishiiden ihmemaailma - Sadut ja fantastiset kertomukset, teoksessa Lapsi ja kirja, Weilin+Göös, 1972, Ojanen, Sinikka: Sadun avara maailma, Otava 1980.
Kirjoja löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuuden voit tarkistaa Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/.
Kyseisestä Sapfon runosta on ainakin kaksi suomennosta. Pentti Saarikosken suomennos sisältyy teokseen Iltatähti, häälaulu (1969, s. 98). Aapo Junkolan suomennos on luettavissa teoksesta Sapfon runoja (1966, s. 101).
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista lorua, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Voit kirjoittaa tietoja lorusta kommenttina tämän vastauksen perään.
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa on mikrofilmin lukulaite, jolla voi ottaa kopioita mikrofilmeistä. Käsikirjastossa on myös erillinen skanneri, jolla nämä kopiot voi skannata digitaaliseen muotoon.
Samat laitteet löytyvät myös Turun Yliopiston kirjastosta, Åbo Akademin kirjastosta sekä Turun maakunta-arkistosta http://www.narc.fi/Arkistolaitos/tma/
"Annuario della Scuola archeologica di Atene e delle missioni italiane in oriente" -kausijulkaisun numerot vuosilta 1939-1989 ovat saatavissa Kansalliskirjastosta eli Helsigin yliopiston kirjastosta. Voit kaukolainata haluamasi numeron lähimmän kirjastosi kautta. Kaukolainoista peritään kaukolainamaksu.
Gunnar Wiklund osallistui 1966 Ruotsin Euroviisukarsintoihin Britt Lindeborgin sävellyksellä Vinter-rosor. Odeon-kustantamo julkaisi kappaleesta tuolloin irtonuotin, mutta valitettavasti sitä ei näytä olevan suomalaisten kirjastojen kokoelmissa.
Kannattaa kysyä lähimmästä maakuntakirjastosta tai Helsingin kaupunginkirjastosta, olisiko nuotti mahdollista saada kaukolainaksi Ruotsin kansalliskirjastosta (Kungliga biblioteket).
Laulun on sanoittanut Erkki Johannes Kauhanen, joka on mm. slangi.net-sivuston päätoimittaja:
http://koti.mbnet.fi/joyhan/
Laulun sanat löytyvät kokonaisuudessaan mm. täältä:
http://koti.mbnet.fi/joyhan/JZ12SPOR.html
Suomen kansallisbibliografia Violan (https://finna.fi kautta löytyvät kappaleen muut tekijät. Sävelmä on alkuperäiseltä nimeltään City of New Orleans, ja sen on säveltänyt Steve Goodman.
Kappale löytyy ainakin levyltä Stadin styget : uusia lauluja, eilisen ja tämän päivän Stadista, slangiksi, ja sen saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjasammon http://www.kirjasampo.fi/ mukaan kenraali Richelieu esiintyy seuraavissa:
- Daumas, Alexandre: Punainen sfinksi(ilmestynyt aikaisemmin nimellä Punainen kardinaali) ja Kolme muskettisoturia.
- Perutz Leo: Pyhän Martin päivä, 1934
- Duneton Claude: Aurinkokuningas Ludwig XIV lapsuus, 1986
Uudempia ovat nuorten fantasiakirjat: Pevel Pierre: Kardinaalin miekat 2010 ja Varjojen alkemisti 2011.
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kardinaali%20Richelieu%20#.VRu…
Olet etsinyt tietoja netistä, sieltä löytyy muutama sivu, kuten http://www.minedu.fi/s80/eurooppa/kb/4825a.html , mutta parhaiten löydät tutkielmaasi aineistoa kirjastosta kirjallisuushistorian ja kirjallisuudentutkimuksen hyllyistä.
Kannattaa tutustua Suomen kirjallisuushistorian yleisesityksiin, esim. Suomen kirjallisuushistoria 3 - rintamakirjeistä tietoverkkoihin (1999) ja tutkielmasi laajuudesta riippuen vaikkapa Pekka Lounelan kirjoittamaan elämäkertaan "Hella Wuolijoki - legenda jo eläessään" (1979) tai Jukka Ammondt'in tutkimuksiin "Teatterista valkokankaalle. Hella Wuolijoen näytelmien ja elokuvasovitusten vertailua." (1986) tai "Niskavuoren talosta Juurakon torppaan - - H.W:n näytelmien aatetausta." (1980). Myös Suomen…
Ville Vilkastuksen tunneseikkailu näyttää kuuluvan Vaara-kirjastojen kokoelmiin. esim. Kontiolahden kirjasto (Hylly: Lapset ja nuoret, 85.22 HOL)
https://vaara.finna.fi/Search/Results?lookfor=Ville+Vilkastuksen+tunneseikkailu&type=AllFields
Vaski-kirjastoilla on käytössä PressReader-palvelu, jossa on sähköisiä lehtiä monilla eri kielillä. Niitä pääsee lukemaan kirjautumalla sisään oman kirjastokortin numerolla (kirjastokortin viivakoodin alla) ja pin-koodilla.
Olemme myös listanneet verkossa vapaasti luettavissa olevia sähköisiä lehtiä, joista suurin osa on tieteellisiä. Lista löytyy Vaskin sivuilta alla olevasta linkistä:
https://vaski.finna.fi/Content/vapaat_eaineistot#magazines
Kaisa Melartinin ja Anu Södermanin teos Maalauksia ja runoja (1987) kuuluu vain joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin.
Pääkaupunkiseudulla teos kuuluu vain Kansalliskirjaston kokoelmiin, mistä teosta ei saa kotilainaan. Tämän lisäksi teos on muutaman yliopistokirjaston kokoelmissa. Koska teosta ei saa Kansalliskirjastosta kotilainaan, voitte tehdä teoksesta kaukolainapyynnön esimerkiksi alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3389257
Pilvet muodostuvat vesihöyryn tiivistyessä ilmassa olevien pienhiukkasten ympärille pilvipisaroiksi tai jääkiteiksi. Tämä tapahtuu, kun saavutetaan niin sanottu kyllästyskosteus, eli kun ilmassa on maksimimäärä kosteutta kuutiometriä kohti. Kosteuden ylijäämä alkaa tällöin tiivistyä nesteeksi. Kyllästyskosteus riippuu ilman lämpötilasta. Mitä kylmempää ilma on, sitä vähemmän vesihöyryä se voi sisältää. Vesihöyryn kohotessa ilman lämpötila laskee, ilma alkaa kyllästyä kosteudesta ja vesihöyry alkaa tiivistyä. Kylmyys siis pikemminkin edistää pilvien muodostumista kuin estää sitä. Esimerkiksi kylminä talvikuukausina sää pyrkii pilvistymään herkemmin kuin lämpimämpinä kuukausina.
Lähteet:
Burroughs, William J. [et al.]. Sää.…
Hei!
Harold Bloomin "läntiseen kaanoniin" kuuluu valtava määrä kirjoja alkaen Gilgamesistä ja Raamatusta jatkuen aina tämän vuoden Nobel-palkittuun Tomas Tranströmeriin. Suomalaisia kirjoja en nopeasti katsoen listalta löytänyt. Tässä linkki nettisivuun: http://home.comcast.net/~dwtaylor1/theocraticcanon.html
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta voit etsiä suomesta kiinaan käännettyjä teoksia. Aloita haku valitsemalla pudotusvalikosta käännöskieli. Voit asettaa hakuun erilaisia rajoittimia: kirjallisuuden genren, kohderyhmän (lapset / aikuiset) jne. Tietokannan mukaan suomesta kiinaan on käännetty 27 teosta. Tuloslistassa kerrotaan myös mm. kääntäjä ja kustantaja.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/esittely.php?lang=FIN
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
