Oletetaan, että pylväät ovat pyöreitä. Ympyrän piirin laskukaavasta p = d * π voidaan johtaa halkaisijan pituus (p = piiri, d = halkaisija, π = n. 3,14). Ympyrän halkaisija saadaan kun kehä jaetaan piillä eli 3,14:llä. Esimerkiksi jos pylvään ympärysmitta on 100 cm, niin sen halkaisja on 100/3,14 = 31,85 cm.
Kaavat löytyvät geometrian kirjoista.
Puutarhaterapiaa käsitteleviä kirjoja ja etenkin artikkeleita on runsaasti, tässä niistä muutamia. Lisää aineistoa voi etsiä esimerkiksi alla mainituista lähteistä. Tietokannat ovat käytettävissä ainakin Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä. Tervetuloa!
Kirjoja:
Korpela, Elli
Kasvien vaikutus ihmisten hyvinvointiin
Kandidaatintutkielman tiivistelmä : Helsingin yliopisto , soveltavan biologian laitos, puutarhatiede
Horticulture as therapy : principles and practice / Sharon Pastor Simson, Martha C. Straus, editors
New York : Food Products Press , cop. 2003
ISBN 1-56022-279-4 (pbk.)
Nikkilä, Kalervo
Puutarhaterapiaopas : puutarhaterapia - opastusta ja työvälineitä puutarhanhoidon ja terapian toteuttamiselle ihmisen parhaaksi
[Ulvila…
Uusi suomalainen nimikirja –teoksen mukaan sukunimi Juutinen on tunnettu Savossa ainakin 1500-luvulta asti. Savoon nimi on ilmeisesti kulkeutunut Karjalasta. Nimi on peräisin vanhasta tanskalaista eli Juutinmaan asukasta tarkoittavasta juutti-sanasta. Nimet Juuti, Juutila ja Juutilainen ovat samaa perua.
Alla kirjailijoiden teokset ja ilmestymisvuodet sekä mahdollinen linkki, jossa enemmän tietoa kirjailijasta ja hänen teoksistaan:
Elsa Anttila -salanimellä (oik. Jorma Kurvinen):
Minäkö pappilan hätävara, 1980 - Pankkineiti ja paremmat ihmiset, 1981 - Anopinkesyttäjät, 1982 - Opettajako muka herrasväkeä, 1982 - Meikätyttö ei niiaa, 1983 - Olenko muka vaaraton nainen, 1984 - Hoituri ei haukottele, 1985 - Mitäs maineesta neiti emäntä, 1986 - Huijarin tuntee jo tuoksusta, 1987 - Muovirahamiehiä ja perijättäriä, 1988 - Karjalanneito kimpaantuu, 1989 - Karjalanneito kapinoi, 1990 - Täällä Rodos, 1991 - Loma Espanjassa, 1992 - Kai miehestä eroon pääsee, 1993 - Kanaria kutsuu, 1994 - Suvituulia Euroopasta, 1995 - Kolmas kassa vasemmalta, 1996 -…
Käsiohjelmien tekeminen on sinänsä vapaan luovuuden aluetta, mutta kun kyseessä on kuulijoille tarkoitettu informaatio, tavoitteena voidaan pitää ainakin kahta asiaa: (1) informaatiota on riittävästi ja olennaisista asioista ja (2) että informaatio on tutkittua tietoa, ei omasta päästä otettua. Tekijänoikeuslakikin edellyttää, että tekijät ja heidän teoksensa ilmaistaan asianmukaisella tavalla.
Tietojen esittämistapa on typografinen kysymys, kun puhutaan paperille painetusta käsiohjelmasta. Esimerkiksi seuraava malli on aika yleinen:
Sibelius, Jean [säveltäjän nimi]
Surusoitto, op. 111b (1931) [Sävellyksen mahdollisimman tarkka nimi ja mahdollinen lisätieto, tässä tapauksessa sävellysvuosi]
Kalevi Kiviniemi, urut [esittäjän nimi ja…
Sanat ovat laulusta nimeltä "Muista joka päivä", säv. Väinö Viitasalo, san. Oke Peltonen. Laulun sanat ja nuotit löytyvät ainakin teoksista Lasten toivelaulukirja (ISBN: 951-757-093-7) ja Lasten virsi (951-627-126-X).
Siirtolapuutarhaliikkeen syntysijoilla Saksassa alkoivat jotkut puutarhoista nimittää itseään siirtoloiksi (Kolonie), koska tarkoitus oli, että asukkaat omaksuvat kokonaan uudet elämäntavat ja lähtevät ikään kuin siirtolaisiksi pois epäterveellisestä kaupungista.
Siirtolapuutarha-sanan rinnalla Suomessa on puhuttu ryhmäpuutarhoista. Porvooseen vuonna 1915 perustettua Suomen ensimmäistä siirtolapuutarhaa nimitettiin nimenomaan ryhmäpuutarhaksi. Vähitellen ruotsin koloniträdgård-sanan mallin mukainen siirtolapuutarha-nimitys kuitenkin vakiintui kielenkäyttöön, vaikka Helmi Krohn alan kotimaisen perusteoksen, Ossian Lundénin vuonna 1918 julkaistun kirjan Koloniträdgårdar suomensikin vielä nimellä Ryhmäpuutarhoja. Tampereella sitä vastoin…
Trilogian kolmatta osaa (alkukielellä Der Ruf des Kiwis) ei ole toistaiseksi suomennettu. Sarjaa on julkaissut Suomessa Bazar Kustannus, jolta voi tiedustella jatkoaikeita. Yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.bazarkustannus.fi/yhteystiedot/.
Sarah Lark on on yksi on saksalaisen kirjailija Christiane Gohlin käyttämistä kirjailijanimistä. Hän on julkaissut nuortenkirjoja ja historiallisia romaaneja eri nimillä. Lisätietoa kirjailijasta ja hänen tuotannostaan esim. englanninkielisestä Wikipediasta: https://en.wikipedia.org/wiki/Christiane_Gohl.
Kaikki kolme kieltä kuuluvat slaavilaisten kielten itäslaavilaiseen ryhmään. Näiden kielten puhujat ymmärtävät toisiaan jokseenkin vaivatta. (Lähde: Jaakko Anhava, Maailman kielet ja kielikunnat, s. 79)
Kyseessä on tosiaankin Rabindranath Tagoren mietelmä. Suomennettuna se löytyy teoksesta "Villilintuja" (suom. Pertti Seppälä, Memfis Books, 2002). Pertti Seppälän on sommitellut mietelmän sanat hiukan toisin:
”Kuolema kuuluu elämään niin kuin syntymäkin. Käveleminen on jalkojen nostamista ylös ja laskemista alas.”
Etsimäsi Rabbe Enckellin sitaatti puolestaan on katkelma runosta ”Välisanat, pitkospuut”. Runo sisältyy Enckellin runojen kokoelmaan ”Hiljaisuuden varjo. Runoja vuosilta 1923 - 1974” (suom. Tuomas Anhava, toim. Helena ja Jaakko Anhava, Otava, 2004). Runo on alunperin ilmestynyt kokoelmassa "Andedräkt av koppar" ("Vaskihengitystä", 1947).
http://www.eldritchpress.org/rt/stray.htm
https://finna.fi
https://www.vaskikirjastot.fi/web/…
Vastaajan työyhteisön nurmijärveläisjäsen viittasi teokseen
Aikamatka Nurmijärven historiaan : muistikuvia ja menneisyyttä pitäjän historiasta / kirjoittaneet Timo Klaukka ja Jaakko Ojanne. - Nurmijärven uutiset, 2005
jonka s. 62-69 on kuvaus Nurmijärven Nummen hautausmaasta.
Nurmijärven kirkon hautausmaa oli 1880-luvun alussa käymässä liian pieneksi ja seurakuntalaiset pyysivät lupaa sen laajentamiseksi. Lupaa ei saatu, koska silloisten hygieniamääräysten mukaan asutus olisi ollut liian lähellä.
Erilaisten vaiheiden jälkeen seurakuntalaiset taipuivat ja päättivät perustaa uuden hautausmaan lukkarin virkatalosta erotetulla alueelle, jota on aikojen saatossa kutsuttu eri nimillä: Nummi, Syrjä, Nummensyrjä, Ärtinnummi, Aholannummi tai…
Suomen murteiden sanakirjasto löysin kantasanaksi hailakka tai hailu eli laimea, laiha, haalea, yhdentekevä.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=hailea&sms_id=SMS_aacab2f6a267a3921240307ebcb74b22
Alla on joukko romaaneja ja novellikokoelmia, joissa on mielenkiintoista ja hyvää dialoginkäyttöä, ja myös monessa epäsovinnaisesti käytettyä kieltä. Kirjoja ovat vinkanneet useat kirjastolaiset eri puolilta Suomen kirjastoja. Toivottavasti niistä löytyy sinulle sopivia.
- Orvokki Aution Pesärikko-trilogia
- Maria Jotunin useammatkin teokset
- Pasi Lampelan Hellekausi-novellikokoelma
- Ingo Schulzen Adam ja Evelyn
- Hannu Luntialan Hommes-novelleja
- Turkka Hautalan Äijä muuttaa yksin (novelli kokoelmassa Kansalliskirja)
- Henry Miller
- William S. Burrougs
- Rosa Liksom
Nimi Ronkainen/Ronkanen on yleinen Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa, mutta sitä esiintyy myös Pohjois-Pohjanmaalla.
Nimi on todennäköisesti syntynyt karjalaisista ristimänimistä Rotka, Rontka, Ronkka, jotka ovat muunnelmia venäläisistä nimistä Rodion, Rodja, Ronka. Nämä taas liittyvät kreikkalaiseen nimeen Herodion.
Ronkainen -nimestä löytyy tietoja jo 1500-luvulta mm. Suistamolta ja Viipurin pitäjästä.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo & Paikkala, Sirkka:
Sukunimet, Otava 2000
Kysymyksesi on todella laaja ja edellyyttää suurtakin tutkimustyötä.
Vastaus tähän kysymykseen löytyy kirjoista Suomen lehdistön historia, osat 1 ja 2.
Vuosisadan alussa ilmestui koko Suomen alueella 292 lehteä
kun kaikki lyhytaikaisetkin hankkeet otetaan mukaan.
Ns. luovutetulla alueella ilmestyi ennen talvisodan syttymistä marraskuussa 1939 kaikkiaan yhdeksän sanoma ja kuusi paikallislehteä. Viipurissa ilmestyi Kansan Työ, Karjala, Karjalan suunta, Maakansa ja Wiborgs Nyheter, Sortavalassa Kansan Voima, Karjalan Ääni ja Laatokka sekä Käkisalmessa Käkisalmen sanomat. Paikallislehdet olivat Itä-Karjalan Sanomat (Suojärvi), Jaakkimaan sanomat, Keski-Vuoksi (Pölläkkälä), Parikkalan sanomat, Rannan sanomat ( Koivisto) sekä Räisälän sanomat.…
Kärnä sanalla on useita merkityksiä. Suomen kielen etymologinen sanakirjan (1955) mukaan kärnä tarkoittaa puun kaarnaa, ohutta jääkuorta, rupea tai rohtumaa. Verbi kärnätä on merkinnyt moittimista, märistä, torailua. Uusi suomalainen nimikirja (1988) mainitsee sukunimen Kärnä kuuluvan Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan vanhoihin sukunimiin. Se on ollut myös tilan nimi mm. Lappajärvellä, Padasjoella ja Kylmäkoskella. Vanhin tieto löytyy Sysmästä vuodelta 1487 Kärnän Lars. Jos nimi on alkuaan hämäläinen, sille voi nimikirjan mukaan antaa selityksen äkäinen, riitainen. Nimi voi olla myös ruotsalaisperäinen Kärna, Kärne.
Kyseessä on Pepe Willbergin esittämä Merimies, vaan ei se Pepen tunnetuin sellainen eli cover Procol Harumin kappaleesta A Salty Dog. Tämä toinen Merimies-kappale on Markku Suomisen sävellys ja Pertti Lähteenmäen sanoitus. Kappaleen ovat Pepen ja Suomisen itsensä ohella levyttäneet ainakin Jussi Nummi ja Jaritapani Koskinen. Valitettavasti emme onnistuneet saamaan tarkkaan selville milloin ja missä muodossa lähettämäsi versio on julkaistu. Se on kuitenkin sisältynyt kasettisi lisäksi ainakin Poptorin julkaisemalle Pepen kokoelmalevylle. Suomisen, Nummen ja Koskisen levytykset ovat saatavilla kuunneltavaksi joidenkin kirjastojen kokoelmista.
Kyseessä on varmaankin kuuluisa elämänohjeruno Desiderata, jonka synnystä on erilaisia versioita, mainitun Notre Damen seinän lisäksi runon on ilmoitettu löytyneen St. Paulin kirkosta Baltimoresta Yhdysvalloista v. 1692. Itseasiassa elämänohjeiden luojaksi on paljastunut amerikkalainen lakimies ja runoilija Max Ehrmann (1872-1945). Runo on kirjoitettu 1920-luvulla. Elämänohjeen taustaa ja alkuperäinen englanninkielinen teksti löytyvät linkistä http://mwkworks.com/desiderata.html
Suomeksi siitä on useampiakin käännöksiä, esim.
https://kirja05.vuodatus.net/lue/2007/05/desiderata
V. 1972 näyttelijä Esa Saarion tekemä levytys kyseisestä tekstistä saavutti melkoista suosiota.
Olen hakenut aineistoa käytettävyydestä keskittyen sinun aiheeseesi ja sen liepeille (www-sivut, käyttöliittymät) ja jättäen ulkopuolelle esim. erilaisten tavaroitten käytettävyyden.
Taideteollisen korkeakoulun tutkimustietokannasta ReseDasta ( https://reseda.taik.fi ) voit etsiä tietoa Taikissa meneillään olevista väitöstutkimuksista ja tutkimushankkeista. Hae esim. sanalla ’usability’. Tutkimuksessa Designing interactivity for learning in public spaces käsitellään myös käytettävyystestausta (tosin digitaalisovellusten). Tutkimuksia voi myös selata osastoittain/yksiköittäin tai tutkimusaloittain. Lopputöistä, joita ollaan juuri tekemässä, ei löydy tietoa tutkimustietokannan kautta.
Taikin lopputöiden tiivistelmiä pääset selaamaan…
