Sanonta on peräisin kalastuksen maailmasta. Nuotan loppupäätä kutsutaan peräksi, ja jos kaloja nuottaa vedettäessä tulee, ne pakkautuvat nuotan perään. Jos saalista ei saada, nuotan perässä on pelkkää vettä - on siis vedetty vesiperä. Tästä sanonta on yleistynyt kuvaannolliseen käyttöön merkitsemaan epäonnistumista.
(Lähde: Jukka Parkkinen, Aasinsilta ajan hermolla: 500 sanontaa ja niiden alkuperä, WSOY 2005)
Jouni nimen merkitystä on kysytty aikaisemminkin täältä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta. Tässä vastaus:
Nimi Jouni on Peräpohjalais-lappalainen nimi, joka alkoi yleistyä suomalaisten parissa 1900-luvun alkupuolella. Nimen lähtökohtana on ollut nimi Johannes ja sen lyhentymä Jon. Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1929, ei kuitenkaan nimen Johannes vaan Joonaksen rinnakkaisnimenä. Pohjois-Suomessa Jounin puhuttelumuotoina tunnetaan Joni, Jonne ja Jonni.
Lähde: Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Myös Wikipediasta löytyy hieman Jouni nimestä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jouni
Nukkuva hirvi makaa joko kyljellään, raajat ja kaula pitkin maata tai mahallaan, ainakin muutama raaja ruumiin alla ja kaula kyljen päällä. Hirvellä on vuorokaudessa useita lepojaksoja, jolloin se makailee ja märehtii ja välillä myös nukkuu. Lähde: Nygren: Hirvi.Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, 2001.
Runon nimi on Jumala on kaikkialla (Gud) kokoelmasta Landet som icke är.
Maailmassa ei kellään ole aikaa
paitsi yksin Jumalalla.
Ja sen tähden tulevat kaikki kukat hänen luokseen,
ja kukista viimeinen,
lemmikki, pyytää häneltä enemmän loistoa
sinisiin silmiinsä,
ja muurahainen pyytää häneltä suurempaa voimaa
tarttuakseen korteen.
Ja mehiläiset pyytävät häneltä väkevämpää voittolaulua
purppuranpunaisia ruusuja varten.
Ja Jumala on mukana kaikissa yhteyksissä.
Kun eukko arvaamatta kohtasi kissansa kaivolla
ja kissa emäntänsä.
Se oli suuri ilo heille molemmille,
mutta kaikkein suurin oli se, että Jumala oli vienyt heidät yhteen
ja tahtonut heille tämän ihmeellisen ystävyyden neljänätoista vuotena.
Hei,
Lastenkirjallisuus jaetaan ensiksi kaunokirjallisuuteen ja tietokirjallisuuteen. Kaunokirjallisuus jaetaan edelleen proosaan, runouteen ja draamaan. Jaottelu periytyy Aristoteleen Runousoppi-teoksesta. (Aristoteles: Runousoppi, 1998.) Tätä karkeaa jaottelua voi käyttää myös lastenkirjallisuudessa.
Lasten- ja nuortenkaunokirjallisuuden voi jaotella edelleen
katselukirjoiksi ja kuvakirjoiksi, jotka ovat yleensä suunnattu pikku lapsille. Runot, riimit ja näytelmät ovat perinteistä lastenkirjallisuutta samoin kuin sadut. Alakouluikäisille lukemaanoppineille on suunnattu ns. ahmimisikäisten kirjat ja melkoinen osa sarjakirjoista. Myös sarjakuvat ovat oma ryhmänsä lastenkirjallisuutta. Sen lisäksi on tietenkin lasten tietokirjallisuus.…
Oletetaan, että pylväät ovat pyöreitä. Ympyrän piirin laskukaavasta p = d * π voidaan johtaa halkaisijan pituus (p = piiri, d = halkaisija, π = n. 3,14). Ympyrän halkaisija saadaan kun kehä jaetaan piillä eli 3,14:llä. Esimerkiksi jos pylvään ympärysmitta on 100 cm, niin sen halkaisja on 100/3,14 = 31,85 cm.
Kaavat löytyvät geometrian kirjoista.
Uusi suomalainen nimikirja –teoksen mukaan sukunimi Juutinen on tunnettu Savossa ainakin 1500-luvulta asti. Savoon nimi on ilmeisesti kulkeutunut Karjalasta. Nimi on peräisin vanhasta tanskalaista eli Juutinmaan asukasta tarkoittavasta juutti-sanasta. Nimet Juuti, Juutila ja Juutilainen ovat samaa perua.
Lause on Kainuun murretta ja tarkoittaa suurinpiirtein, että "mitäpä se kannattaa" tai " mitäpä se hyödyttää", ja antaa luvan olla yrittämättäkään.
Lauseesta oli uutinen Ylen sivustolla (28.5.2012 ). Myös Puolanka-lehti mainitsee lauseen uutisessaan (1.7.2014) Suomen virallisesta pessimismi-illasta.
https://yle.fi/uutiset/3-6137420
https://www.etlehti.fi/node/9342
Kyseessä on Pepe Willbergin esittämä Merimies, vaan ei se Pepen tunnetuin sellainen eli cover Procol Harumin kappaleesta A Salty Dog. Tämä toinen Merimies-kappale on Markku Suomisen sävellys ja Pertti Lähteenmäen sanoitus. Kappaleen ovat Pepen ja Suomisen itsensä ohella levyttäneet ainakin Jussi Nummi ja Jaritapani Koskinen. Valitettavasti emme onnistuneet saamaan tarkkaan selville milloin ja missä muodossa lähettämäsi versio on julkaistu. Se on kuitenkin sisältynyt kasettisi lisäksi ainakin Poptorin julkaisemalle Pepen kokoelmalevylle. Suomisen, Nummen ja Koskisen levytykset ovat saatavilla kuunneltavaksi joidenkin kirjastojen kokoelmista.
Parmas on varsinkin runokielessä tavattava rintaa, povea ja syliä tarkoittava sana. Nykysuomen sanakirja tarjoaa useita esimerkkejä sanan esiintymistä kotimaisessa kirjallisuudessa:
-- somer silmille sirisi, / meri parskui parmahille (Kalevala)
-- olisi likistäytynyt lemmityisensä parmaille (Kallas)
-- uinui Luojansa suvessa, / luonnon laajan parmahilla (Leino)
Mikä pilven parmahilla? (Haarla)
Parmas on myös vanha halkomitta. Suomen kielen etymologinen sanakirja argumentoi vahvasti sen puolesta, että parmas ruumiinosan nimenä ja tilavuusmittana on samaa alkuperää (vrt. syli).
Lähteet:
Nykysuomen sanakirja. Neljäs osa, O-R
Suomen kielen etymologinen sanakirja. III
Sanat ovat laulusta nimeltä "Muista joka päivä", säv. Väinö Viitasalo, san. Oke Peltonen. Laulun sanat ja nuotit löytyvät ainakin teoksista Lasten toivelaulukirja (ISBN: 951-757-093-7) ja Lasten virsi (951-627-126-X).
Joel Lehtosen satu Tynnyrissä kasvanut tyttö kuuluu seuraaviin kokoelmiin:
Suomalaisten satujen helmiä, Kirjapaja, 2000
Satumaailma 7 - Yli vuorten ja laaksojen, Otava, 1967
Tarulinna - Suomen kansan satuja Suomen lapsille uudelleen kerrottuina, WSOY, 1953 (3. p.)
Tarulinna - kansansatusovitelmia Suomen lapsille , Otava, 1953
Suomen kansan satuja , Valistus, 1950 (2. p.)
Vanhan hongan tarina ja muita satuja , Otava, 1947
Lähde: Satukortisto / Kallion kirjasto http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/
Helmet-aineistohaku: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=Tynnyriss%C3%A4+kasvanut+tytt%…
Suomen murteiden sanakirjasto löysin kantasanaksi hailakka tai hailu eli laimea, laiha, haalea, yhdentekevä.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=hailea&sms_id=SMS_aacab2f6a267a3921240307ebcb74b22
Vuonna 1969 Jyväskylän kesässä käsiteltiin latinalaisen Amerikan ongelmia ja suomalaisten reaktioita niihin. Festivaalien ohjelmaan kuului mm. Kalle Holmbergin ohjaama katuteatteriesitys Saaren vangit. Yksi näytelmään sisältyvistä lauluista on Pentti Saaritsan Pablo Nerudan Almería-runon pohjalta tekstittämä Lautanen Guatemalan verta. Alkuperäinen Nerudan teksti liittyy Espanjan sisällissotaan ja siinä pahoin kärsineeseen Almerían kaupunkiin. Kenties Saaren vankien käsikirjoittaja Kaisa Korhonen on nähnyt sen avulla voitavan osuvasti kuvata sen hetkistä Guatemalaa, sen köyhyttä, eriarvoisuutta ja epätasa-arvoa.
"Niin, ateria kaikille teille, rikkaat läheltä ja kaukaa, / lähettiläät, ministerit, kammottavat pöytäkumppanit, / mukavaa…
Kärnä sanalla on useita merkityksiä. Suomen kielen etymologinen sanakirjan (1955) mukaan kärnä tarkoittaa puun kaarnaa, ohutta jääkuorta, rupea tai rohtumaa. Verbi kärnätä on merkinnyt moittimista, märistä, torailua. Uusi suomalainen nimikirja (1988) mainitsee sukunimen Kärnä kuuluvan Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan vanhoihin sukunimiin. Se on ollut myös tilan nimi mm. Lappajärvellä, Padasjoella ja Kylmäkoskella. Vanhin tieto löytyy Sysmästä vuodelta 1487 Kärnän Lars. Jos nimi on alkuaan hämäläinen, sille voi nimikirjan mukaan antaa selityksen äkäinen, riitainen. Nimi voi olla myös ruotsalaisperäinen Kärna, Kärne.
1. Ding, dong, merrily on high = Ding, dong, taivahassa soi. Laulun on säveltänyt Thoinot Arbeau ja sanoittanut G. R. Woodward sekä suomentanut Kari Turunen
2. We three kings from Orient far: aivan tarkkaan tällä nimekkeellä ei löydy laulusuomennosta, mutta nimekkeellä We three kings of Orient are löytyy - voi hyvinkin olla sama laulu, tekstit vaihtelevat: se on suomeksi Kolme Idän viisasta. Laulun on säveltänyt ja sanoittanut John H. Hopkins sekä suomentanut Liisa Tenkku
3. God rest you merry, gentlemen = Ah, iloitkaatte ystävät. Perinteinen englantilainen joululaulu, jonka on suomentanut Kaarlo Väinö Valve
4. Silent night[holy night] = Jouluyö, juhlayö. Eli tämä ei ole mikään muu kuin Franz Gruberin säveltämä Stille Nacht, heilige Nacht…
Raejuusto ja maitorahka ovat molemmat tuorejuustoihin luettavia hapanmaitovalmisteita, jotka valmistetaan pastöroidusta, rasvattomasta maidosta maitohappokäymisen avulla. Niiden valmistusvaiheet eroavat jonkin verran toisistaan: raejuustomassa leikataan rakeiseksi ja kuumennetaan 50–55°C:een, maitorahkamassa taas homogenoidaan ja separoidaan. Molemmat ovat vähärasvaisia. Maitorahkassa on runsaasti kalsiumia, raejuustossa sitä on melko vähän. Raejuustossa on puolestaan proteiinia lähes kaksinkertainen määrä maitorahkaan verrattuna, millä ehkä voi olla osuutensa sen ruokaremonttisuosioon.
Kaarina Turtia, Gastronomian sanakirja
Raejuusto, rasvaa 1,5% | Fineli
Maitorahka, rasvaa <0,5% | Fineli
Tutkimus nimesi superiltapalan: Syö tätä…
Kyseinen runo julkaistiin alunperin Aale Tynnin runokokoelmassa "Ylitse vuoren lasisen". Runo on toki julkaistu myöhemmin uudelleen useissa runoantologioissa. Runo löytyy kokonaisuudessaan myös internetistä osoitteesta: http://www.nic.fi/~virvatu/kaarisilta.htm
Vertasin kyseistä tekstiä Aale Tynnin "Kootuista runoista" löytyvään runoon ja huomasin vain yhden poikkeaman: runon loppupuolella oleva säe menee "he antavat kyllä sen anteeksi, jos sillan rakennat". Internetin versiossa lauseesta puuttu sana 'sen'.
Lähteet:
Tynni, Aale: "Kootut runot" (WSOY, 1977)
http://www.nic.fi/~virvatu/kaarisilta.htm
Jan Karonin Pappila-sarjasta on suomennettu seuraavat kirjat.
Ovet auki pappilaan (suom. 2000)
Postia pappilasta (2001)
Rakkaus asuu pappilassa (2001)
Pappilan väki saa aikaan (2002)
Pappila meren rannalla (2002)
Pappila kiinni elämässä (2003)
Iltapuhteita pappilassa (2004)
Pappilan uusi mahdollisuus (2006)
Kotiinpaluu (2010)
sekä vielä Rakkauden muistoja pappilasta (2002), joka on sarjaan liittyvä, numeroimaton osa.
Ainakin toistaiseksi kääntämättä jääneet osat:
In the company of others (ilm. 2010)
Somewhere safe with somebody good (2014)
Come rain or come shine (2015)
To be where you are (2017)
Lankinen on Lanki- ja Lankila-nimien tavoin kehittynyt sekä saksalaisten että ruotsalaisten käyttämästä Lang tai Lange -nimestä. Se tulee saksan sanasta lang eli pitkä. Lankinen-nimestä on tietoja Karjalan kannakselta ja Laatokan luoteisrannalta jo 1500-luvulta lähtien.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Suomalaiset sukunimet (Weilin+Göös, 1993)
