Vammalan kirjastosta löytyy muutama Teemu Selänteestä kertova kirja:
Selänne, Ilmari : Teemu. WSOY, 1993
Siukonen, Markku : The golden boy : Teemu! Gummerus, 1993
Lisää löytyy Tampereen alueen muista kirjastoista, katso PIKI-verkkokirjastosta:
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Lukijamme ehdotti Nedergårdin kesäsiirtolaa Porkkalassa. Lentokenttä on Porkkalan lentokenttä ja kartano Eerikinkartano.
Seuraavista kirjoista saattaisi olla apua:
"...Jos tulis..maailmanpyörä!" : toiminnan kehittämisestä Helsingin kaupungin kesäleirillä / Antti Kallio. Helsingin kaupunki 1998
Vuosisata kesävirkistystä : Helsinginkansa- ja peruskoululaisten kesäsiirtola- ja kasvitarhatoiminnan satavuotishistoria / Jouko Kauranne. Helsingin kaupunki 1995
Kirjoihin voi tutustua paikan päällä Pasilan kirjastossa, Helsinki-kokoelmassa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shelsingin%20kaupungin%20ke…
Myös Helsingin kaupungin arkistosta asiaa voi tiedustella.…
Sarjaan on ilmestynyt tähän mennessä kaksi kirjaa. Uusin on Vipinää ja villasukkia, joka ilmestyi marraskuussa 2024. Seuraavan teoksen julkaisuaikataulua ei ole vielä julkistettu.
Richard Nixon on kirjoittanut kirjoja. Saat viitetiedot niistä arvioitavaksesi Kongressin kirjaston aineistorekisteristä, osoite http://lcweb.loc.gov/ . Viitteitä on 210 + 1 + 36; tekijänä Nixon, Richard M[ilhous], 1913 - .
Suomen kansallisbibliografiassa mainitaan 4 nimekettä, joiden tekijänä on Nixon. Niiden joukossa on mainitsemaasi aiheeseen viittaava: Johtajuuden profiileja, Helsinki 1983. Se on monen maakuntakirjaston kokoelmassa, joten sitä saa kaukolainaan. Englanninkielisenä se on nimeltään Leaders, 1982 ja 1983; sekä kahdessa maakuntakirjastossa että tieteellisissä kirjastoissa.
Varkauden kaupunginkirjaston kokoelmassa on vain Richard Nixonin muistelmat englanninkielisenä (The Memoirs of Richard Nixon, 1978).
Hei,
yritin katsoa ensin Valtioneuvoston hankerekisteri HAREsta www.hare.vn.fi , josko sieltä löytyisi jotakin hankkeita asiaan liittyen. IAS- ja IFRS-asioita oli käsitelty, mutta mielestäni ne eivät liittyneet tähän. Eduskunnan verkkosivuille valmisteilla olevista asioista ei ole tietoa, ennen kuin hallituksen esitys annetaan (jos kyseessä lakiehdotus). Katsoin kuitenkin hallituksen esitykset ja juuri tänään 17.10. on annettu eduskunnalle esitys, joka todennäköisesti on se mitä tässä etsitään: HE 176/2008 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sekä tuloverolain 45 §:n muuttamisesta
(Budjettilakiehdotus). Esityksen käsittelytiedot löytyvät osoitteesta http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/HE+…
Kirjastoihin voi lahjoittaa kirjoja tai muuta aineistoa ilman rahallista korvausta.
"Iiris on suomalaistettu kirjoitusasu alkuaan kreikkalaisesta antiikin jumalattaren nimestä Iris, joka pohjautuu kreikan 'sateenkaarta' tarkoittavaan sanaan. Iris oli kreikan mytologiassa sateenkaaren jumalatar sekä ylijumala Zeuksen ja tämän puolison Heran sanansaattaja. Siivellisenä nopeasti pitkin sateenkaarta kulkevan Iriksen erityistehtävänä oli erottaa kuolevien naisten sielut heidän ruumiistaan. Lisäksi sanan kantamuodon merkitys on 'värillinen kehä', ja tätä kautta iiris-sanalla viitataan myös silmän värikalvoon. Carl von Linné nimesi erään kurjenmiekkakasvien suvun Irikseksi kuvatakseen sitä, miten kyseiset kasvit kukkivat kaikissa sateenkaaren…
Näitä käsitteitä käsitellään tosiaan monissa kirjoissa, mutta varsinaisten määritelmien löytäminen on vaikeampaa. Ainakin näitä kirjoja kannattaa selata:
- Postmoderni politiikan filosofia / Tuija Pulkkinen
- Politiikka tieteenä : johdatus valtio-opilliseen ajatteluun / Erkki Berndtson
- Professionalism / Eliot Freidson
- Valta ja johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa / Karl-Erik Sveiby
- Long cycles in world politics / George Modelski
Etsimistä kannattaa jatkaa kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta:
http://finna.fi
Käärme on italiaksi serpente - muitakin sanoja on, mutta serpente on sanakirjoissa yleisin. Vendiamo on vendere-verbin indikatiivin monikon ensimmäinen persoona. Siis suomeksi - myymme. Vendere=myydä.
Oletko katsonut Anja Snellmannista tietoja esim. kirjasta Suomalaisia kirjailijoita, Otava 2004.
Internetistä hänestä löytyy tietoja esim.
Sanojen aika -sivustolta http://kirjailijat.kirjastot.fi/
ja kustantaja Otavan kotisivuilta http://www.otava.fi löydät lisätietoja ja jopa Snellmanin sähköpostiosoitteen.
Jos Sinulla on mahdillisuus lähettää siitä kuva esim. Suomen sieniseuraan http://www.funga.fi/
tai Helsingin yliopiston Pinkka-palveluun http://www.helsinki.fi/pinkka/index.htm,
saat varmaan luotettavan vastauksen.
Voit myös yrittää selailla Suomen kasvimuseon teosta Suomen sieniopas. Siitä löytyvät kaikki syötävät ja syömäkelvottomat suomalaiset sienet.
Suomen kielen sanakirjat eivät tunne mumma-sanaa. Se mainitaan yhtenä mummo-sanan murteellisena (Pohjanmaan ja Kainuun murteet) muotona (Suomen sanojen alkuperä -etymologinen sanakirja 2: L-P). Siksi mitään "oikeaa" taivutustapaa ei liene. Apuna voi käyttää Kielitoimiston sanakirjaa, ja esim. kumma-sanan taivutusta:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Aluehallintovirasto on julkaissut 2.12.2021 tiedotteen, jossa todetaan: "Tartuntalain pykälään 58 d perustuva päätös tilojen käytöstä koskee laajasti erilaisia asiakas- ja yleisötiloja (esimerkiksi kaupat, urheilutilat, kirjastot, museot ja teatterit) Uudellamaalla. Päätöksen mukaan tilojen käytöstä vastaavien toimijoiden on järjestettävä toiminta siten, että asiakkaiden ja toimintaan osallistuvien sekä seurueiden lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä voidaan ehkäistä. Toimija voi esimerkiksi rajoittaa asiakasmäärää, porrastaa kävijöiden osallistumista ja/tai tehdä tilaan ja asiakaspaikkojen sijoitteluun liittyviä järjestelyjä.
Päätös koskee asiakasmäärästä riippumatta urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistystoimintaan käytettyjä…
Selasin läpi parikin suomalaisia kansansatuja sisältävää kirjaa sekä Anni Swanin satuja, mutta aivan tällaista ei niistä löytynyt. 'Vetehisen vangeissa' on kolme sisarusta, jotka joutuvat vetehisen vangeiksi, ja satuja kuninkaista ja heidän tyttäreistään löytyi useampia.
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sadun? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Suoraa vastausta kysymykseen ei löytynyt, mutta joitain johtolankoja kyllä.
Wittgenstein tunsi taloustieteilijöitä kuten John Maynard Keynesin ja Piero Sraffan. Sraffan kanssa hän tiettävästi keskustelikin usein, joten on täysin mahdollista, että hän on kommentoinut myös taloustieteitä. Heidän suhdettaan käsittelee esim. Amartya Sen artikkelissaan Sraffa, Wittgenstein, and Gramsci.
Wittgensteinin teoksia löytyy tietokannasta Wittgenstein Source. Tietokannasta etsimällä ei löytynyt vastausta kysymykseesi, mutta oikealla saksankielisellä hakusanalla jotain relevanttia voi toki löytyä.
Keskustakirjasto Oodin elektroniikkatyöasemien varustukseen kuuluvat myös juotosasemat. Työasemat voi varata https://varaamo.hel.fi/ -sivuston kautta. Varauksen lisäksi tarvitset myös voimassaolevan kirjastokortin.
Elektroniikkatyöasema:
https://varaamo.hel.fi/resources/awmyaqgjiiba?date=2023-12-19
Lisätietoja voi kysyä:
oodi.kaupunkiverstas@hel.fi
Kysyin asiaa molemmista kustantamoista, mutta sain vastauksen vain Otavalta. Vastaus on, että Otavan kaunokirjallisuuden toimitus valitsee kirjat Otavan kirjastoon. Kirjan pitää olla korkeaa kirjallista tasoa ja aiheen suomalaisia lukijoita kiinnostava.
