Rauni-nimelle on esitetty kaksi vaihtoehtoista tulkintaa. Sen on ajateltu olevan joko muunnos skandinaavisista "pihlajaa" merkitsevistä sanoista (reynir, raun, rönn) tai juontuvan niin ikään skandinaavisista Ragn-alkuisista nimistä (Ragna, Ragnhild), joiden taustalla ovat merkitykset "neuvo" tai "jumalan voima".
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Esimerkiksi Perniön Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry:n kotisivulla (http://pernio.sey.fi/loytoelaimet/elaintietoa/myrkylliset-kasvit)
viitataan HUS:n sivuilla julkaistuun kasviluetteloon, josta löytyvät ihmiselle myrkylliset kasvit; usein samat kasvit ovat haitallisia myös eläimille:
http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/myrkytystietokeskus…
Katso myös:
http://kissawiki.brandson.fi/wiki/index.php/UKK_Kissalle_myrkyllisi%C3%…
https://fi.care.com/verkkolehti/elaimet/25-kissalle-myrkyllista-kasvia/
En löytänyt tietoa, jonka mukaan oliivipuu olisi kissalle myrkyllinen. Sen sijaan löysin keskustelupalstoilta mainintoja, joiden mukaan kissat syövät mielellään oliivipuun lehdet ja tästä taas kasvi ei pidä.
http://puutarha.net/…
Noomi Hebertin Revontulitalli -sarjaa on suomeksi ilmestynyt neljä osaa:
1. Liekkien lahja
2. Jäiden salaisuus
3. Tuulen tie
4. Kiven voima
Ruotsiksi on ilmestynyt vielä osat 5 (Mörkrets längtan) ja 6 (Ljusets hunger), mutta näitä ei ainakaan vielä ole suomennettu.
Maija on Marian vanha kansanomainen muunnos, joka on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1950 Marian rinnalla. Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Tutkijat ovat esittäneet arvailuja nimen merkityksestä, se saattaa merkitä mm. toivottua lasta, näkijätärtä ja herratarta.
Skandinaviassa ja Saksassa Maija-nimen vastine on Maja. Maijalla oli vahva lempinimen leima vielä 1800-luvulla, jolloin sitä ei juurikaan käytetty ristimänimenä. Virallisena etunimenä Maija yleistyi 1900-luvun alussa.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-maija-nimen-merkitys
https://www.kirjastot.fi/kysy/mitka-on-danyela-ja-maria?language_content_entity=sv
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999)
Anne Saarikalle:…
Ison tietosankirjan 1. osan (palsta 270 Elieser Kailan artikkeli 'alaikäisyys', painovuosi 1931) mukaan perinteinen täysi-ikäisyysraja 15 vuotta muutettiin v. 1721 21:ksi. Entinen ikäraja (15 vuotta) säilytettin sikäli, että tämän iän saavuttanut saattoi hallita omalla työllään ansaittua ja määrätä siitä testamentilla, olla valallisena todistajana yms. Avioitumisikä oli miehillä 18, naisilla 17. Rikosoikeudellinen täysi-ikäisyys alkoi 18 vuoden iässä, 15-17 -vuotias tuomittiin alemman asteikon mukaan. Kunnallisen äänioikeuden ikäraja oli 21, valtiollisen 24.
Etymologialtaan kismittää - harmittaa, suututtaa, kirvellä, katkeroittaa (mieltä) - liittyy merkityksen "kirvellä, katkeroittaa" kautta sanaan kisma (häkä, katku), ja sen eri murteissa tavattaviin johdannaisiin, kuten kismertää (kirvellä, pakottaa).
Lähde:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A-K
Substantiivina sana pivot yhtä kuin napa, keskipiste. Tekniikassa se merkitsee tappia, kiertymisen keskipistettä, sotilaallisesti kulmamiestä ja urheilussa avainpelaajaa. Verbinä se merkitsee kääntymistä tai kiertymistä jonkun varassa. Sanan alkuperä on hämärän peitossa. Oxfordin sanakirja kuitenkin ehdottaa mahdolliseksi alkuperäksi esim. espanjan sanaa pu(y)a kärki, terä tai piste.
Lähteet: Suuri englanti-suomi sanakirja. Gummerus; Englanti-suomi tekniikan ja kaupan sanakirja. Tietoteos Ky; The New Shorter Oxford English Dictionary. Clarendon Press, Oxford.
Tässä asiassa kannattaa ensisijaisesti kääntyä Kansallisarkiston puoleen.
Kansallisarkistossa säilytetään Lastensiirtokomitean arkistoa.
Lastensiirtokomitea oli sosiaaliministeriön alainen komitea, joka vastasi sotalasten siirroista vuosina 1941—1949.
Lastensiirtokomitean arkistoa voi hyödyntää etsittäessä tietoa jatkosodan aikana Ruotsiin lähetetyistä lapsista. Myös talvisodan aikana siirretyistä lapsista on arkistossa kantakortisto.
Lastensiirtokomitean arkiston keskeisintä aineistoa ovat lapsista kerätyt kantakortistot. Kortteihin on merkitty lapsen nimi, syntymäaika ja kotipaikka. Siitä selviävät myös lähtö- ja paluuajat, vanhempien nimet ja ammatit sekä sijoituspaikka Ruotsissa.
Arkisto sisältää myös matka- ja passilistoja, meno- ja…
"Amanuenssi, alun perin kirjuri, joka kirjoitti sanelun mukaan, latinan sanasta ãmanuensis, saatu sanonnasta servus ã manu, sananmukaisesti orja käsillä, käsillä oleva orja, käytettävissä oleva orja. Siitä otettiin ã manu, käsillä, johon liitettiin pääte -ensis, jollekin, johonkin kuuluva." - Veijo meri: Sanojen synty (2002)
Kyseessä on Seppo Virtasen sanoittama "Marskimarssi", jonka on säveltänyt Kaj Chydenius ja levylle laulanut mm. Kalle Holmberg. Levytys löytyy cd-muodossa ainakin Chydeniuksen kokoelmalta Lauluja (1989).
Täydelliset sanat löytyvät netistä osoitteesta:
http://www.punatahdet.com/piisitmuut.html#8
Lastenkirjoista ei tule myöhästymismaksuja. Alle 15-vuotiailta ei mene myöhästymismaksuja myöskään aikuistenkirjoista, vaikka ne maksut saattavatkin ilmestyä kirjastokortille. Jos siis huomaat, että sinulle on ollut myöhästymismaksuja, voit sanoa asiasta kirjastossa, niin maksusi poistetaan saman tien. Muistutuksia tosiaan tulee, vaikka maksuja ei tulisikaan.
Vaikka maksuja ei menekään, on tietysti hyvä palauttaa kirjat ajoissa kirjastoon tai ainakin uusia ne eli laittaa lainoille lisää laina-aikaa.
Yli 15-vuotiailta maksuja menee aikuistenkirjoista muttei lastenkirjoista.
Ja kyllä, minäkin osaan tehdä erikoisia merkkejä: ☺☻♠♣♥♦₣₧₪₫™.
Pauli Saapungin isä Franz Lengauer oli jo perääntymässä Norjan kautta kotiinsa Baijeriin, kun Pauli syntyi evakossa Oulussa huhtikuun toisena päivänä 1945. Franz Langauer oli kolmena vuonna tehnyt heinät Saapungin kylässä. Paulin kasvattivat hänen äitinsä ja isovanhempansa, joiden luona Pauli asui, kunnes muutti äitinsä avioiduttua Yrjö Mustosen kanssa uuteen kotiin vuonna 1957. Pauli Saapunki tapasi isänsä Göttingin kylässä kesällä 1974. Isä kertoi että hänellä oli toinen poika, Roland Norjassa. Isä kuoli 23.9.1988, ennen Pauli Saapungin suunnittelemaa uutta matkaa. Vuonna 1996 Pauli Saapunki matkusti Saksaan ja tapasi serkkujaan. Ilmeni että Franz Lengauer oli elänyt poikamiehenä koko ikänsä.
Lähde: Saapunki, Pauli :…
Nykysuomen sanakirjan mukaan "odotella" on frekventatiiviverbi, joka ilmaisee kantasanansa ("odottaa") osoittaman tekemisen tapahtuvan toistuvasti, jatkuvasti tai hiljalleen.
SKS:n Iso suomen kielioppi huomauttaa verbijohdoksista puhuessaan, että frekventatiivisilla johdoksilla voi olla muunkinlaista merkitystä kuin pelkkä toistuvuuden tai jatkuvuuden ilmaiseminen: "Usein johdoksella kuvataan tapahtumaan sisältyvää epäsäännöllisyyttä, sattumanvaraisuutta tai vähäisempää intensiivisyyttä." Odottelussa voisi kaiketi ajatella olevan kyse nimenomaisesti tällaisesta intensiivisyydeltään vähäisemmästä odottamisesta.
Frekventatiivisen johdoksen käyttö voi kertoa myös puhujan/kirjoittajan kielteisestä tai myönteisestä asenteesta ilmaisemaansa…
Sanja on alkuperältään epäselvä naisennimi. Sen mallina ovat voineet toimia rakenteeltaan samanlaiset nimet, kuten Anja, Senja, Sonja tai Tanja. Kyseessä voi olla myös muunnos nimestä Sanna tai Sandra. Lisäksi alkuperäksi on tarjottu slaavilaisia sanja- ja senja-loppuisia nimiä. Suomen ortodoksisessa kalenterissa Sanja on yhdistetty Aleksandraan. Ensimmäiset Sanjat nimettiin 1920-luvulla.
Lähde: Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön.
Kyllä oli, suomalaisia oli mukana useammassakin sodassa tuona aikana.
Suomalaisia osallistui vuonna 1831 Puolan kapinan kukistamiseen Varsovassa. Tällöin suomalainen sotilasyksikkö osallistui ensimmäistä kertaa sotaan Venäjän keisarikunnan alaisuudessa.
Vuosina 1853 - 1956 suomalaisia taisteli Krimin sodassa. Suomalaiset tuntevat Krimin sodan ehkä parhaiten Oolannin sotana.
Vuosina 1977- 1878 suomalaisia oli mukana Turkin sodassa.
Aiheesta löytyy Wikipedia-artikkeli: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_historian_sodista
Perusteellisempi selvitys on kirjassa Suomalaisten taistelut Ruotsin, Venäjän ja itsenäisen Suomen riveissä (päätoimittaja Ohto Manninen, 2007)
Tässä tiedot, jotka löytyivät Kavista. Oikein muuta ei ole.
Sukunimi: Cederberg
Kutsumanimi: Göran
Etunimet: Göran
Syntymäaika: 07.12.1926
Syntymäpaikka: Espoo
Kuolinaika: 13.08.1978
Lähteet: Suomen teatterit ja teatterintekijät 1974 ja 1983
tehtävät: Näyttelijä (kertoja) Helkama TV (käsittelynimi)
Näyttelijä (Raffu Larkamo) Näkemiin Helena 1955
Näyttelijä (insinööri Kalle Kallio ) Yks' tavallinen Virtanen 1959
Irman poikaystävä Isaskar Keturin ihmeelliset seikkailut 1960
Näyttelijä (arkkitehti Stig Gustavsson ) Här börjar äventyret 1965
Näyttelijä (runoilija) Sadas yö 1965
Näyttelijä (Pilatus)…
Lehtikuusen siemenet kypsyvät syksyllä ja alkavat varista seuraavan vuoden maaliskuulla. Variseminen keskittyy touko-kesäkuulle, mutta voi jatkua syksyyn asti.
Siemenet voi kylvää joko syksyllä tai keväällä, mutta keväällä kylvetyt tarvitsevat kylmäkäsittelyn itääkseen. Lehtikuusen lisääminen kylvämällä on epävarmempi tapa kuin sen lisääminen istuttamalla taimia.
Siementen kypsyminen: https://www.luke.fi/fi/luonnonvaratieto/tiedetta-ja-tietoa/metsanjalostus/metsanjalostus-puulajeittain
Lehtikuusen kylväminen: https://www.meillakotona.fi/kysymykset/lehtikuusen-siemenlisays
Lisää tietoa lehtikuusen kylvämisestä ja siemenistä: https://siemenforelia.fi/siemenet/lehtikuusi/
Katso myös:
Rantala, Satu: Lehtikuusen kasvatus ja…
Kysymys oli niin spesifi, että lähetin sen eteenpäin Suomen käsityön museoon Jyväskylään. Valitettavasti museon amanuenssi Anneli Hemmilä-Nurmi ei osaa kertoa, mistä aihe on tullut nimenomaan kanavatyön aiheeksi: "Malli on todennäköisesti varsin vanha, Suomen käsityön museon kokoelmissa on yksi Tuhkimo-aiheinen kanavatyö 1940-luvulta. Se on tehty Helsingissä ja lahjoitettu museon kokoelmiin 2000-luvulla. Tämä Tuhkimo-kanavatyö on kehystetty tummiin, lähes mustaksi petsattuihin puisiin kehyksiin. Tuhkimotaulu on ilmeisesti ollut aikoinaan yleinen suomalaiskodeissa, ja nyt niitä päätyy paljon kirpputoreille kun nuorempi polvi ei halua niitä omiin koteihinsa. "
Itse lähdin selvittämään kuva-aiheen alkuperää. Kyyhkyset ja Tuhkimo ovat…
Peräkammarin pojalla tarkoitetaan täysi-ikäistä miestä, joka asuu vanhempiensa tai vanhempansa kanssa. Usein peräkammarin poikaan liitetään myös naimattomuus tai laajemmin sinkkustatus sekä työttömyys ja eräänlainen toimettomuus.
Vanhapoika sen sijaan on sukulaistermi vanhallepiialle (engl. spinster). Yli 24-vuotiaiden naimattomien naisten oli aikoinaan maksettava ns. vanhanpiian veroa, ja näin ollen noin 25 vuoden ikäisten naisten katsottiin ohittaneen parhaan naimaikänsä. Vanhallepojalle ei tiettävästi ole yhtä selvää historiallista ikärajaa.
Vanhapoika tai vanhapiika ei siis viittaa varsinaisesti vanhoihin ihmisiin, vaan yksinkertaisesti naimattomiin aikuisiin, joiden pariutumista on pidetty…