Hei!
Kyllä kopiot tietystä Savon Sanomat-lehdestä on mahdollista saada Kuopion kaupunginkirjaston lehtisalin palveluna. Edellytyksenä, että kyseisenä päivänä lehti on ilmestynyt. Kopiot ovat mustavalkoisia, A3-kokoisia ja ne maksavat 1e/lehden sivu. Toimitusaika noin viikko, jonka jälkeen kopiot voi hakea lehtisalista ja samalla maksaa ne. Jos kyseessä on saada ne toiselle paikkakunnalle, silloin on käännyttävä oman paikkakunnan kirjaston puoleen ja pyydettävä kopiot sitä kautta kaukolainana. Kannattaa siis olla ajoissa liikkeellä!
Yhteystiedot ja aukioloajat lehtisaliin löytyvät Kuopion kaupunginkirjaston kotisivulta:
http://www.kuopio.fi/kirjasto/
Valitettavasti kirjastossamme olevista etunimikirjoista ei löytynyt Eidiä. Lähimmäksi osumaksi veikkaisin Heidiä,joka on lyhentymä nimestä Adelheid, Adelaide -nimistä. Sana tarkoittaa jalosäätyistä tai -muotoista naista.
Nimen yleisyyttä Suomessa voit tutkia Väestöreksiterin nimipalvelusta
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
Teoriatietoa uutiskirjeistä löytyy todellakin niukasti. Uusimmissa markkinointikirjoissa voi olla jotakin tietoa. Googlella kannattaa hakea käyttäen hakusanoja uutiskirje markkinointi tai sähköpostimarkkinointi. Näin tulee joitakin asiaa käsitteleviä sivustoja:
http://www.verkkokauppaopas.com/oppaat/uutiskirje-markkinoinnin-valinee…
http://www.merges.net/theory/20010430.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Email_marketing
Toisenlainen näkökulma uutisia sisältävään kirjeeseen on Tuija Laineen tutkimuksessa Hyvä herra ja rakkaat naiset!: lehti kirjeenä ja kirje lehdissä 1600- ja 1700-lukujen Ruotsissa. Sen mukaan uutiskirjeet ovat aikoinaan olleet sanomalehtien esiasteena.
Kirjaa ei valitettavasti löydy Kirkkonummen kirjastosta. Voimme kaukolainata kirjan Itä-Suomen yliopiston kirjastosta. Kaukolainamaksu on 4 €. Kirjaa ei löydy myöskään pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista.
Astianpesukoneen täyttämisen aloittaminen edestä tai takaa liittyy ennen kaikkea henkilökohtaisiin mieltymyksiin ja tottumuksiin. Pesutulokseen sillä ei tiettävästi ole vaikutusta.
Toisaalta kun useampi henkilö käyttää ja täyttää samaa tiskikonetta, voivat erilaiset tavat aiheuttaa ristiriitoja. Tällä perusteella täyttämisjärjestyksellä on merkitystä. Joillekin järjestelmällisyys on tärkeämpää kuin toisille. Toinen haluaa edetä systemaattisesti esimerkiksi takaosasta lähtien, kun taas toinen asettaa astiansa lähimpään vapaaseen paikkaan.
Lisäksi astianpesukoneiden korien muotoilu vaikuttaa siihen, miten konetta kannattaa täyttää. Tiskikoneen käyttöohjeesta voi saada tähän ohjeistusta.
Työtehoseuran tiedote antaa yleisiä ohjeita koneen…
Sanoilla "Joulusta jouluun on hetki ja toinen" alkaa laulu "Joulu on tullut!", josta käytetään myös nimeä "Joulusta jouluun". Sanat jatkuvat: "...keskellä valkea juhannus on vaan". Laulun on sanoittanut Siiri Lampén ja säveltänyt J. N. Lahtinen.
Laulu sisältyy seuraaviin nuotteihin:
Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja / toimittaneet J. N. Lahtinen ja Siiri Lampén (Valistus, 1927, laulun nimi: Joulu on tullut)
Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset / toimittanut J. N. Lahtinen (Valistus, 1932, laulun nimi: Joulu on tullut)
Laulamme ja leikimme : lasten lauluja ja laululeikkejä / Jouko Pesola, Joonas Kokkonen (Valistus, 1958, laulun nimi: Joulusta jouluun)
Suuri…
Aihetta käsitteleviä julkaisuja ovat ainakin seuraavat:
Helenius, Koppermäki ja Virkkunen (toim.) 2017: Agroekologinen symbioosi ravinne- ja energiaomavaraisessa ruoantuotannossa. Ympäristöministeriön raportteja 18/2017.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/80004
Virkkunen ym. 2016: Agroekologinen symbioosi tuottaa lähiluomua ja bioenergiaa ravinteita kierrättäen. Maataloustieteen päivät 2016.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/176051
Nieminen ym. 2008: Pellon käyttö, maaperän ominaisuudet ja lieroyhteisöjen maantieteellinen vaihtelu. Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote 2008: 23, s. 1–7.
https://journal.fi/smst/…
Maanpuolustusvelvollisuuden käsitettä avataan hieman hallituksen esityksessä HE 139/2018 vp:
"Maanpuolustusvelvollisuus on yleinen velvollisuus, joka koskee kaikkia Suomen kansalaisia iästä ja sukupuolesta riippumatta. Perustuslaissa käsitettä ei ole tarkemmin määritelty, mutta sen esitöiden mukaan säännös kattaa aseellisen maanpuolustuksen lisäksi muutkin isänmaan puolustamisen ja siinä avustamisen tavat (HE 1/1998 vp, s. 181–182)."
Lainsäädännössä ei nähdäkseni tällä hetkellä ole keinoa saada vapautusta maanpuolustusvelvollisuudesta.
Hei,Voisiko olla Mary Nortonin Kätkijät (The Borrowers)? Pienet ihmisen kaltaiset olennot ottavat käyttöönsä eli "lainaavat" ihmisten tavaroita. Kirjasarjasta on suomennettu kolme seuraavaa osaa: Kätkijät taivasalla (The Borrowers Afield, 1955), Kätkijät virran vieminä (The Borrowers Afloat, 1959) ja Kätkijät yläilmoissa. Ensimmäinen kirja käännettiin 1959 (2.p. 1979) ja muut 1980-1981.Sarjasta on useita tv-sarjaversioita ja elokuvia.
Yleisten kirjastojen keskuskirjasto on Helsingin kaupunginkirjasto. Sen tehtävät määritellään kirjastoasetuksessa 1078/1998 seuraavasti:
1) toimia yleisten kirjastojen valtakunnallisena kaukopalvelukeskuksena;
2) edistää yleisten kirjastojen sekä yleisten ja tieteellisten kirjastojen yhteistoimintaa;
3) kehittää kirjasto- ja tietopalvelujen järjestämisessä tarpeellisia yhteisiä työmenetelmiä ja apuvälineitä; sekä
4) suorittaa asianomaisen ministeriön antamat muut tehtävät.
Toivon myös sinulle antoisaa, lämpöistä ja muistorikasta kevättä.
Saksan- tai englanninkielisiä kirjoja Suomen sienistä ja kasveista ei tosiaankaan tunnu löytyvän, lukuunottamatta joitain tieteellisiä esityksiä, joita et varmaankaan tarkoittanut. Suomenkielisissä on kuitenkin miltei aina latinankieliset nimet mukana, etenkin jos on vähänkin laajempi teos kyseessä. Kaikki muu tieto on sitten tietenkin suomeksi, eli enpä tiedä kuinka hyödyllisiä ovat saksalaiselle lukijalle. Saksassa on varmaan kuitenkin saatavilla esim. koko Euroopan tai Pohjois-Euroopan kasvistoa käsitteleviä teoksia, joissa on Suomi mukana. Tämän lisäksi Internetistä löytyy jonkin verran englanninkielisiä sivustoja aiheesta, ohessa linkkejä:
http://sienet.luontonetti.com/en/
http://www.arctic-flavours.fi/english/chantarelle.htm
http://…
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Veli kuolema kokoelmasta Metsän satuja (1924). Voit lukea runon myös esimerkikis teoksesta Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan : Valitut runot 1910 - 1954 (1984 ja 1989, s. 79).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
En, ikävä kyllä, löytänyt tätä runoa. Aale Tynnillä on Shakkipeli-niminen runo, mutta siinä ei ole puhetta ruususta. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Viittaat ilmeisesti uutiseen, joka kertoi että vasikka oli kadoksissa vuoden 2008 korjaustöiden jälkeen. Vasikka ei jäänyt kadoksiin vaan kuuluu taas museon kokoelmiin.Lähde:https://www.hs.fi/helsinki/art-2000008417515.html
Vieraita kieliä opetetaan kyllä viittomakieltä pääasiallisena kielenään käyttäville. Myös toista kotimaista opetetaan viittomakielellä. Tuossa alla on infoa viittomakielisten oppilaiden perusopetuksesta. Mistään ei löytynyt viitteitä, että englanninkielen opetettu viittomakieli olisi yhdysvaltalaista viittomakieltä. Leena Hannin pro-gradu työstä vuodelta 2007 käy ilmi, että viittomakielet eivät sinällään ole samalla tavalla sukua toisilleen kuten kielet yleensä. Eli yhdysvaltalainen viittomakielikin on enemmän sukua ranskan viittomakielelle kuin englannin viittomakielelle. Näin ollen voisi ehkä päätellä, että englantia opetetaan englantilaisella viittomakielellä.https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/…
Vesa-Matti Loirista ei valitettavasti ole julkaistu kirjaa. Musiikin hakuteoksista löytyvät vain hyvin suppeat tiedot. Parhaiten tietoa löytynee artikkeleista. Suosittelen käyntiä kirjaston musiikkiosastolla, jossa voidaan tehdä artikkelitiedonhaku odottaessaesi.
