Jorma Pulkkisen koulutuksesta ei valitettavasti näytä löytyvän tietoa tutkimistani lähteistä. Hänen tietojaan ei ole selailemissani Kuka kukin on -kirjoissa, ja ainoa löytämäni matrikkelitieto hänestä on teoksessa Suomen moottoriurheilu 1 (Tekninen kustannusliike, 1973). Siinä kerrotaan Pulkkisen työskennelleen osastopäällikkönä, mutta koulutuksesta ei mainita mitään.
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Tällä hetkellä ei ole tietoa Katajamäki-sarjan jatkosta. Kustantajan sivuilla ei mainita jatkosta mutta ei myöskään kerrota, että sarjaan ei uusia kirjoja tulisi.
Ruusumäki-sarjasta en ole kuullut, mutta voisin vinkata Kirsi Pehkosen kirjoittamaa Jylhäsalmi-sarjaa.
Tälle katkelmalle ei valitettavasti kirjoittajaa löytynyt. Olisikohan se mahdollisesti peräisin jonkun tuntemattomaksi jääneen tekijän kuolinilmoitusta tai vastaavaa tarkoitusta varten laatimasta värssystä?
Tässä muutamia kyseistä aihepiiriä käsitteleviä kirjoja. Linkit vievät kirjojen saatavuustietoihin OUTI-verkkokirjastossa.Väkivalta:Elina Komulainen: Jeppe ja viisas vihreäsulkainen lintu (Enostone kustannus 2024)Anna Salmi: Kallistuva talo (Väestöliitto, Perheverkko 2012)Elise Liikala: Mainio ja Zataar (Pesäpuu ry 2020)Saara Laiho: Urhea pikku-nalle (Lasten Keskus 2000) Ero:Brigitte Weninger: Nähdään taas, isä (Lasten Keskus 2008)Sinimarja Saarenvirta, Petteri Ponsimaa: Älkää huutako!: satu perheen ero- ja muutostilanteisiin (Kirjalito 2004)Riina Katajavuori: Kaksi kotia (Tammi 2020)Maisa Tonteri; Virpi Talvitie: Okko Oravan kaksi pesää (Lasten Keskus 2011)Jo Hoestlandt; Serge Bloch; Kira Poutanen: Kotona myrskyää (Lasten Keskus 2007…
Hei,
Tule käymään Kemin kaupunginkirjastossa. Valikoimissamme on useita lainattavia kirjoja, joissa opetetaan kysyymääsi ns. kymmensormijärjestelmää. Esimerkiksi "Mäkinen, Anja Näppäilytaito ja tekstinkäsittely ISBN 951-97968-6-X (2003) ja Mäkinen, Anja Konekirjoitus ja tekstinkäsittely 1 ISBN 951-95954-5-7 (1992) käsittelevät asiaa. Muitakin oppaita löytyy.
Seuraavissa kirjoissa käsitellään Woolsonin ja Jamesin suhdetta:
- Lyndall Gordon; A Private Life of Henry James
- Emma Tennant; Felony
- David Lodge; Kirjailija, kirjoittaja
- Colm Toibin; Mestari
- Elizabeth Maguire; The Open Door
Näistä Colm Toibinin The master löytyy Helmet-kirjastoista englanniksi ja ruotsiksi https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SColm%20Toibin%20The%20mast… .
MUOKATTU: Kyseessä voisi olla Sanan Lelupoika. Noin kohdassa 1:08 lauletaan "En oo tulossa dippaan".
Valitettavasti emme ole onnistuneet löytämään kysymääsi kappaletta. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Vastausta kysymykseesi ei valitettavasti ole löytynyt. Jeerankaira-sanaa ei löydy Nykysuomen sanakirjasta, Kielitoimiston sanakirjasta, Suomen murteiden sanakirjasta eikä Suomen etymologisesta sanakirjasta.Kaikkien edellämainittujen sanakirjojen verkkoversiot ovat vapaasti käytettävissä Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla osoitteessa Sanakirjat - Kotus.Jos joku lukijoistamme tunnistaa sanan, vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Osoitteesta http://www.helsinki.fi/~lakoma/comics/corto_maltese.html selviää seuraavat tiedot:
Le Ettopiche / Les Ethiopiques - 1972-1973 [Julkaistu ensimmäisen kerran jatkotarinana ranskalaisessa Pif-lehdessä elokuusta 1972 huhtikuuhun 1973. Ensimmäinen julkaisukerta albumina 1978.]
Corto Maltese Etiopiassa - 1986 / Jalava -- (93 s. mv)
- toinen painos nimellä Etiopialainen romanssi - 1999 / Jalava -- (96 s. mv)
Sisältää tarinat:
Jumalan, armeliaan Armahtajan nimeen -- (20 s.)
Armonlaukaus -- (20 s.)
Ja Romeoista ja Julioista -- (20 s.)
Rufijin leopardimiehet -- (20 s.)
Pekka Töpöhäntä on ruotsiksi Pelle Svanslös. Kannattaa olla yhteydessä Föglön kirjastoon, missä osavat kertoa tarkemmin koska heille tulee ao kirjoja. Nettitiedon mukaan siellä on ainakin kirja Alla tiders Pelle Svanslös.
Katso lisää
http://opac.mariehamn.aland.fi/pls/bookit/pkg_www_misc.print_index?in_u…
Puh nr sinne on 018-50348.
Helmet-kirjastoissa on vain yksi Tarjei Vesaasin kokoomateos, jossa novellien lisäksi on muutama ruotsinkielinen runo. Kirja, Huset och fågeln, on Pasilan kirjavarastossa: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu… Muut Vesaasin ruotsin- ja norjankieliset kirjat ovat proosaa.
Tarjei Vesaasilta on julkaistu kuusi runokokoelmaa äidinkielellään norjaksi: Kjeldene, Leiken og lynet, Lykka for ferdesmenn, Løynde eldars land, Ver ny, vår draum, Liv ved straumen. (Lähde: http://www.gyldendal.no/Forfattere/Vesaas-Tarjei) Kaikki kirjat ovat lainattavissa Kansalliskirjastosta, joko varastosta tai Kaisa-talosta: http://www.kansalliskirjasto.fi/
Kansalliskirjastossa on Vesaasin runoutta myös ruotsin kielellä.
Michael Boothin "The Almost Nearly Perfect People" ilmestyi suomeksi viime vuonna Panu Väänäsen kääntämänä ja Docendon kustantamana. Teoksen suomenkielinen nimi on "Pohjolan onnelat : karu totuus Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta (ja Islannistakin)".
Suomennos saatiin kirjastoihin viime vuoden lopulla ja on varattavissa.
http://www.amazon.co.uk/The-Almost-Nearly-Perfect-People/dp/0224089625
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Helsingin kaupunginkirjastossa lainoja ei voi palauttaa sulun aikana. Lainat eivät eräänny 16.3.–13.5.2020. Jos lainaa ei ole uusittu tai palautettu eräpäivään mennessä, kirjasto jatkaa laina-aikaa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Kysymääsi teosta ei löydy Suomen yleisten tai tieteellisten kirjastojen kokoelmista. Teosta voi tiedustella Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/pyynto.htm.
Julkaisutiedot: Blackwell Wissenschafts Verlag, January 1995, ISBN 3826384903.
Lahden kaupunginkirjaston runotietokantaan on kerätty lyriikan suomennokset. Tietokannasta ei löydy kysymääsi runoa.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au…
Muistakin kirjastotietokannoista löytyy vain runotietokannassa olevat suomennetut teokset Pierre de Ronsardilta.
Ymmärsin kysymyksestäsi, että olisit tarvinnut tietoja hyvinkin pikaisesti. Toivottavasti tämä vastaus ei tule liian myöhään.
Jos netistä löytyvä tieto on tarpeeksi luotettavaa tutkimukseenne, kannattaa tällaisia pikkutietoja etsiä vaikka Wikipediasta, joka on internetissä oleva tietosanakirja. Wikipediaan tulee kuitenkin suhtautua pienellä varauksella, koska sitä voi periaatteessa päivittää kuka vain, joten tieto ei välttämättä ole aina luotettavaa. Painetut tietosanakirjat tietysti antavat luotettavampaa tietoa, mutta yhtä kompaktissa muodossa.
Näistä osoitteista löytyy tietoa jatkosodasta sekä Operaatio Barbarossasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota
(Lainaus artikkelista: "Suomalaisten kokonaistappiot olivat Kannaksella noin 44…
Teoksen Evoluutio Nyt! mukaan epigeneettisellä periytymisellä tarkoitetaan periytyviä geenitoiminnan säätelyn muotoja (Kirja-Aurora 2008, s. 45). Myös Wikipediassa on aiheesta kattava artikkeli http://fi.wikipedia.org/wiki/Epigeneettinen_periytyminen
HelMet-kirjastoissa ei ole aiheesta kirjoja, mutta dvd nimeltään The living matrix : a film on the new science of healing löytyy. Myös muissa perinnöllisyyttä käsittelevissä teoksissa voi olla jotain epigeneettisestä periytymisestä.
Valitettavasti Erkki Frimanin sävellystä Onnen sävel Turkka Malin tekstiin ei ole julkaistu nuottina, ei myöskään Jarmo Jylhän säveltämää ja Kyösti Timosen sanoittamaa laulua Soita hiljaa kitaraani. Ainoa keino taitaa olla yrittää ottaa tekijöihin yhteyttä.
Suomessa julkaistaan viihdemusiikkia nuotteina suhteellisen vähän ja kaupallisista syistä yleensä vasta sen jälkeen, jos kappale osoittautuu äänitteenä suosituksi. Sekään ei ole tae kokonaisen nuottivihkon julkaisusta, mutta aniharvoin nuottia tehdään ilman äänitteen menestystä.
Heikki Poroila
