Kovin tuoretta tilastoa kirjastojen asiakaspäätteiden määrästä ei ole. Opetusministeriössä tehtiin vuonna 2005 selvitys julkisista asiakaspäätteistä.
(http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/tyoeryhmaet_ja_…)
Selvityksen mukaan vuoden 2004 lopulla kirjastoissa oli 8930 tietokonetta, joista asiakaspäätteitä oli 3630. Helsingin kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä eli lokakuussa 2007 338 asiakastietokonetta eli Asko-konetta.
Kävin läpi kaikki normaalit tietokannat ja laulukokoelmien hakemistot, mutta tällaisia sanoja sisältävää laulua ei valitettavasti mistään löytynyt. Kyseessä saattaa tietysti olla myös työtoverin äidin oma rallatus tai muuten vaan suullisesti siirtynyt laulu, jota kukaan ei ole vaivautunut nuotintamaan.
Oma versiosi on joka tapauksessa vähintään yhtä hyvä kuin alkuperäinen.
Terveisin Heikki Poroila
Lause löytyy Dalai-laman kirjasta Maailmankaikkeus atomissa: tieteen ja hengen läheneminen (Tammi, 2006) ja kuuluu näin:
"Mikäli tieteellinen erittely johtopäätöksenään osoittaisi tietyt buddhalaiset väitteet vääriksi, silloin meidän tulisi hyväksyä tieteen tulokset ja hylätä nämä väitteet."
Kirjan on suomentanut Matti Ojanperä.
Hei,eipä tuosta laskutehtävästä millään saa vastaukseksi 272. Kun lasku suoritetaan oikeaoppisesti (ensiksi sulkulausekkeet, sitten kertolaskut ja viimeiseksi yhteenlaskut), saadaan vastaukseksi 59.
Tässä muutamia vanhenemista tai eläköitymistä käsittelevää kirjaa. Kirjat ovat myös melko tuoreita, joten ne ovat toivon mukaan lahjaksi ostettavissa. Kirjastosta ne ainakin saa lainaan. Ne käsittelevät aihettaan eri tavoin, mutta ilman synkistelyä.
- Hannu Mäkelä, Syksy Venetsiassa
- Jukka Behm, Viallinen valkaisuvoide
- Timo Mäkelä, Singin´ in the rain
- Panu Rajala, Ilonhilaaja
- Catharina Ingelman-Sundberg, Ryöstön hetki kullan kallis tai Ain laulain ryöstös tee
- Tero Järvinen, Pitkät kalsarit
Elokuvista kiinnostavia voisivat olla esim. John Maddenin ohjaama The Best exotic Marigold hotel, Julie Garrasin Late Bloomers tai Dustin Hoffmanin Kvartetti.
Kyseessä saattaisi olla Siv Widerbergin kuvakirja Tyttö joka ei halunnut lähteä tarhaan (WSOY, 1988).
Kansikuvan kuvauksen perusteella toinen vaihtoehto voisi olla Laura Voipion Karoliinan sadepäivä (WSOY, 1986), jossa ollaan matkalla päiväkotiin.
En onnistunut löytämään kuin maksullisen englannin kielisen ohjeen verkosta, https://www.ravelry.com/patterns/library/nightingale-4. Selasin kirjastomme käsityölehtiä usealta vuodelta (Suuri Käsityö, Novita, Kauneimmat käsityöt - viimeisestä oli vain uusimmat paikalla) ja käsityökirjoja. Novita-lehden tilaajalahjalehdessä vuodelta 2019 oli villasukkaohje, jossa oli lintuja, sen nimi oli Koivun oksaan korkealle, kirjassa Andrea Rangel, kirjoneuleen uudet kuviot oli pöllökuvion ja kurkikuvion ohje ja kirjassa Jorid Linvik Suuri sukkakirja pöllö-, riekot- ja pikkulintukuviot. Ehkä joku lukijoistamme on törmännyt tähän ohjeeseen?
Etsin kuunnelmaa elävän arkiston kokoelmista. Sieltä en sitä löytänyt, mutta kaikenlaista muuta mukavaa ja yllättävääkin löytyi. Linkki Elävä arkisto.Kuunnelmaa kannattaa kysyä Kavista eli Kansallisesta audiovisuaalisesta arkistosta. Linkki sivulle. Kavin tietopalvelu löytyy tämän linkin alta.
Kyseessä on Alavuden, Kuortaneen, Lehtimäen, Töysän sekä Ähtärin paikallislehti. Sitä on saatavilla kyseisen alueen R-kioskeista sekä ainakin uusimpia numeroita ko. alueen kirjastoista.
Kerroit jo löytäneesi tietoa mm. samanaikaisopetuksesta. Tätä termiä näytetään käytetyn asiasanana myös teoksissa tai artikkeleissa, jotka käsittelevät kahden opettajan luokkia. Onkohan kyse samasta asiasta? Tässä joitakin viitteitä. Toivottavasti niissä on sinulle uutta tietoa.
- Tulusto, Riitta Kaksi opea mahtuu samaan luokkaan (Opettaja 1986 : 35, s. 8-9)
- Leino, Leila Matematiikan opetuksen kehittäminen ammatillisessa oppilaitoksessa (Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen julkaisusarja. B, Teoriaa ja käytäntöä ; 56, s. 99-111, 1991)
- Lauttamus, Ulla Matematiikan samanaikaisopetus ammatillisessa oppilaitoksessa = Simultaneous teaching in vocational school mathematics / Ulla Lauttamus, Pekka Kupari, Leila Leino (…
En löytänyt kirjasta pienten lasten versiota lukuunottamatta pahvisia ensikirjoja, joista ei liene apua. Kirjan tematiikkaa pohditaan seuraavissa teoksissa: Saint-Exupery: Pikku prinssi (ja miten tarina syntyi); Webster: Antoine de Saint-Exupery - Pikku prinssin elämä; Drewermann: Vain sydämellä näkee hyvin - Pikku prinssi ja syvyyspsykologia. Ehkäpä apua olisi myös Yleisradion kuunnelmasta (cd-levy tai kasetti) vuodelta 1988?
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään määritelmää käsitteelle mistään virallisesta, käytettävissämme olevasta lähteestä, vaikka selailimme sanakirjat ja kolusimme tietokantoja. Googlaaminen englanninkielisiltä nettisivuiltakin tuotti tulokseksi lähinnä sen tiedon, että kyseistä termiä käytetään yleisesti puheessa ja keskusteluissa, mutta mitään virallista tahoa ei sieltäkään löytynyt, joka olisi käsitteen määritellyt.
Tietäisiköhän kukaan palstamme lukijoista stoalaisen huumorin määritelmää?
Suuri hyönteiskirja (Otava 1966) mainitsee, että ludelajin Troilus luridus pistimen kärjessä on ”vahvat, taaksepäiset väkäset, jotka suuresti vaikeuttavat saaliin irtautumista – pikemminkin uhrin kiemurtelu kiinnittää sen entistä paremmin imukärsään” (s. 197).
En löytänyt muista tutkimistani lähteistä tarkempia mainintoja väkäsistä, mutta voisi olettaa niitä olevan muillakin petoluteilla. Luultavasti siis tuossakin videossa juuri väkäset pitävät uhrin tiukasti kiinni. Varsin niukasti tuntui olevan tietoa luteiden imukärsästä, vaikka eri ludelajien erottamisesta on valtavasti tietoa.
Tässä vielä muitakin luteita käsitteleviä lähteitä, joita tutkin:
Koskula, Heini: Petoluteet biologisessa torjunnassa – http://www.tradgard.fi/images/TN_10-…
Hei!
Joissakin kirjastoissa voi jo lainata ja palauttaa kirjoja sekä hakea varauksia. Tällä hetkellä toiminta on omatoimista. Ensimmäiset eräpäivät alkavat porrastetusti kesäkuun alussa. Lisää tietoa löytyy täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lainaustoiminta_Helmetkirjastoissa_alkaa(210370)
Suomen ensimmäisen myymälän yhteydessä toimivan paahtokoneen otti käyttöön helsinkiläinen kauppias C.F. Blomberg vuonna 1883 ja ensimmäisen varsinaisen kahvipaahtimon aloitti kauppahuone Gustav Paulig vuonna 1904.
Sipilä, Jorma. Yhä Jalompaa Kahvijuomaa!: Suomen Kahvi- Ja Vastikepaahtimot Sekä Sikuritehtaat. Helsinki: Edita, 2007.
https://akaansipila.yhdistysavain.fi/?x118281=172992
"Blombergin paahtimoa seurasi pienpaahtimoiden aalto vuosisadan ensimmäisinä vuosina, kun kahvikauppojen yhteyteen alettiin perustaa omia paahtimoita. Valtaosa niistä paahtoi kahvia omille asiakkailleen. Ensimmäinen ensisijaisesti jälleenmyyjille suunnattu paahtimo perustettiin 1904."
Nieminen, Petri, Terho Puustinen, Laura…
