Valitettavasti emme onnistuneet saamaan selville runon tai värssyn tekijää. Etsimme sitä tietokannoista ja sitä pohdittiin myös kirjastojen valtakunnallisella tietolistalla, ilman tulosta. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja runosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Sivulla Suomalaisen jääkiekon sääntökiemurat ja niiden kehitys kerrotaan vuodesta 1927 lähtien jääkiekkokaukalon mitoista ja pelin sääntöjen kehittymisestä. Mitään erityistä syytä sille, miksi väreiksi ovat valikoituneet juuri nämä värit ei mainita, muuten kuin että viivat on piirretty tummalla värillä, jotta ne erottuvat.Kiekon musta väri perustuu ilmeisesti siihen, että vaikka televisiossa muunvärinen kiekko voisi erottua paremmin katsojalle, pelaajille musta väri kuitenkin erottuu paremmin. Musta väri johtuu myös kiekon valmistamiseen käytetystä kumista, joka on muotoiltu antamaan kiekolle sen tarvittavat ominaisuudet. Kiekoissa käytetyn materiaalin tulee olla kestävää ja kestää pelin nopeita iskuja. Ks. esim. Why don't they make hockey…
Gunnar Wiklund osallistui 1966 Ruotsin Euroviisukarsintoihin Britt Lindeborgin sävellyksellä Vinter-rosor. Odeon-kustantamo julkaisi kappaleesta tuolloin irtonuotin, mutta valitettavasti sitä ei näytä olevan suomalaisten kirjastojen kokoelmissa.
Kannattaa kysyä lähimmästä maakuntakirjastosta tai Helsingin kaupunginkirjastosta, olisiko nuotti mahdollista saada kaukolainaksi Ruotsin kansalliskirjastosta (Kungliga biblioteket).
Laulun on sanoittanut Erkki Johannes Kauhanen, joka on mm. slangi.net-sivuston päätoimittaja:
http://koti.mbnet.fi/joyhan/
Laulun sanat löytyvät kokonaisuudessaan mm. täältä:
http://koti.mbnet.fi/joyhan/JZ12SPOR.html
Suomen kansallisbibliografia Violan (https://finna.fi kautta löytyvät kappaleen muut tekijät. Sävelmä on alkuperäiseltä nimeltään City of New Orleans, ja sen on säveltänyt Steve Goodman.
Kappale löytyy ainakin levyltä Stadin styget : uusia lauluja, eilisen ja tämän päivän Stadista, slangiksi, ja sen saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
Tilastokirjaston mukaan kuntatason tietoja on saatavilla ainoastaan yritystoimipaikoista. Saat tämän tilaston liitetiedostona. Tuoreimmat tiedot ovat toistaiseksi vuodelta 2012.
Toimiala Onlinen (työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä tietopalvelu) pääsivulta löytyvät toimipaikat toimialoittain, maakunnittain ja kokoluokittain: http://www2.toimialaonline.fi/ (Polku: Tilastokanta/Yritykset ja toimialat/Yritys- ja toimipaikkatilastot/Toimipaikat 2006-2012/Toimialat ja alueet/Kokoluokat)
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy myös toimipaikkatilastoja toimialoittain:
http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/yri/syr/020_top_tol08/020_top_to…
Aiheestasi on julkaistu lukuisia teoksia. Niitä löytyy Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta sekä suomeksi että englanniksi hakusanoilla liike-elämä, tapakulttuuri, kulttuurierot. Tällaisia kirjoja ovat esim. Luoto, Reima T. A: Tapakulttuurin perusteet : kansallisen ja kansainvälisen tapakultturin tarkastelua. 2000 / Aittoniemi, Anu: Bisnesetiketti : liike-elämän tapa- ja ruokakulttuuri. 1999 ja Mikluha, Arja: Kommunikointi eri maissa. 1998.
Lisäksi löydät netistä esimerkiksi Ask Jeeves-hakujärjestelmää (http://www.askjeeves.com/index.asp) käyttäen hakulauseella: maan nimi business culture kulttuurikohtaisia linkkejä aiheestasi.
Varaukset laitetaan asiakkaan osoitteen ja postinumeron perusteella oikeaksi oletettuun autoon noudettaviksi.
Varausta tehdessä ei tosiaan voi valita noutopaikaksi tiettyä autoa tai pysäkkiä.
Vaihtoehtona on vain Lahden kirjastoautot.
Jos teillä on vakiopysäkki, asiakastietoihinne voidaan kirjata tieto käyttämästänne autosta ja pysäkistä.
Voitte ilmoittaa mahdollisen vakiopysäkkinne
- suoraan kirjastoautossa
- sähköpostilla kirjastoautot@lahti.fi
- puh. 044 / 4163522 (tämä työhuoneen numero, josta parhaiten tavoittaa virkailijan aamupäivällä)
Hei,
Murha.info-sivustolta löytyi vanha keskustelu Artturi ja Orvo Väänäsestä, jossa lähteeksi mainitaan Apu-lehti nro 35, ilm. 2.9.–67.
Tämä lienee kysymäsi artikkeli. Tuon perusteella juttua ei näyttäisi olevan useammaassa lehden numerossa.
Apu-lehteä pitäisi olla saatavissa Varastokirjastosta, joten pyydä kirjastoasi tilaamaan artikkelikopio kyseisestä lehdestä.
Koronavirukselle on kehitetty vasta-ainetesti. Se kertoo, onko testattavan elimistö kohdannut koronaviruksen ja muodostanut sille vasta-aineita. Vasta-aineiden ansiosta henkilö ei todennäköisesti sairastu viruksen aiheuttamaan sairauteen uudelleen, mutta tämän immuniteetin kestosta ei ole varmaa tietoa.
Lääkärilehti: https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/hs-suomalaistutkijat-ovat-kehittaneet-vasta-ainetestin/
Yleisradion uutisen mukaan THL suunnittelee vasta-ainetestausta satunnaisotannalla, jolloin sitä voitaisiin hyödyntää epidemian etemisen tarkkailussa: https://yle.fi/uutiset/3-11273010.
Juuri kysyttyjä Tapio Heinosen esittämiä versioita ei ole julkaisu suomenkielisinä nuottiversioina.
Kris Kristoffersonin Help Me Make it Through the Night on suomennettu myös nimillä Auta minut yli yön, Auta yö tää kestämään, Mua auta yö nyt voittamaan ja Pyyhi kyyneleesi pois. Näistä Aappo I. Piipon suomennos Auta yö tää kestämään on julkaistu nuottikokoelmassa Pop, country & Folk (F-kustannus, 2014). Nuotti on saatavissa Keski-kirjastosta.
Je reviens te chercher löytyy alkukielisenä nuottikokoelmasta Gilbert Bécaud (Wise, 1997).
Saatavuus Keski-kirjastoista.
Don Schlitzin Gambler löytyy Helmet-kirjastoista kahdesta eri kokoelmasta: Kenny Rogers song book sekä The best 111 country hits of the super stars. Näitä voi tiedustella…
Olisiko kyseessä yhdysvaltalais-brittiläinen televisioelokuva The Deadly Game vuodelta 1982? George Schaeferin ohjaama trilleri pohjautuu James Yaffen näytelmäsovitukseen sveitsiläisen Friedrich Dürrenmattin romaanista Haaveri: mahdollinen tarina (1956). George Segal esittää yhdysvaltalaista turistia, joka joutuu eläköityneiden sveitsiläisten asianajajien järjestämään valeoikeudenkäyntiin.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Deadly_Game_(1982_film)
https://www.imdb.com/title/tt0083802/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Friedrich_D%C3%BCrrenmatt
Vantaan kaupungin sivuilla kerrotaan seuraavasti: "Vantaalla opiskellaan kaikille yhteisenä 1. vuosiluokalta alkavana A1-kielenä englantia ja 6. vuosiluokalta alkavana B1-kielenä ruotsia."
Tarkastin Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, että ko. teosta ei ole suomennettu. Virallista suomennostakaan ei siten voi osoittaa. On tiestysti mahdollista, että sitaatti on suomennettu jotakin tarkoitusta varten. Tietoja tästä en kuitenkaan löytänyt.
Helsigin yliopiston kirjasto on kansalliskirjasto, joka on avoin kaikille, joten lainausoikeuden saadaksenne teidän ei tarvitse olla opiskelija. Lainaamiseen tarvitaan Helka-kortti, jonka saa kirjastosta henkilölliyystodistuksen esittämällä. Käyttäjän on anottava korttia lomakkeella, johon on annettava henkilötunnus sekä osoite Suomessa.
Mainitsemianne teoksia ei valitettavasti kuitenkaan ole Kansalliskirjastossa lainattavina. Ainoastaan teos Martinson, Thomas H: Master the GMAT CAT 2002 teacher-tested strategies and techniques for scoring high löytyy käsikirjastokappaleena Kansalliskirjaston Amerikka-kirjastosta, mutta sieltä sitä ei lainata ulos. Paikan päällä sitä on kyllä mahdollista käydä lukemassa.
Martinson, Thomas H. : GMAT…
MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen) ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen hankkeessa selvitettiin 2006-2008 Green care –toiminnan liiketoimintamahdollisuuksia mm. hoiva-alalla. Tietoa hankkeesta ja itse tutkimuksen raportti löytyvät alla olevien linkkien kautta. Raportin lähteistä saat varmasti myös lisälähteitä itsellesi. Raportti (Green care: terveyttä ja hyvinvointia maatilalta / Anja Yli-Viikari ... [et al.] (2009)on myös useiden yliopistokirjastojen kokoelmissa.
http://www.mtt.fi/maaseuduntiede/pdf/mtt-mt-v66n01s02b.pdf
http://www.mtt.fi/met/pdf/met141.pdf
Kestävän kehityksen vaikutuksesta löytyi tietoa liittyen yrittäjyyteen sinänsä, mutta ei hoivayrittäjyyteen erityisesti. Esim. näistä voisi olla hyötyä:
-…
Hei!
Harold Bloomin "läntiseen kaanoniin" kuuluu valtava määrä kirjoja alkaen Gilgamesistä ja Raamatusta jatkuen aina tämän vuoden Nobel-palkittuun Tomas Tranströmeriin. Suomalaisia kirjoja en nopeasti katsoen listalta löytänyt. Tässä linkki nettisivuun: http://home.comcast.net/~dwtaylor1/theocraticcanon.html
Kadonnut kirja korvataan maksamalla siitä korvausmaksu. HelMet-kirjastojen käyttösäännöissä sanotaan, että mikäli asiakas haluaa korvata kirjan vastaavalla teoksella, asiasta on ensin sovittava erikseen kirjaston henkilökunnan kanssa. Korvausmaksun maksaminen on yleisempi käytäntö, mutta voit tiedustella kirjaston henkilökunnalta, haluavatko he mieluummin vastaavan kirjan.
Kirjaston käyttösäännöissä sanotaan edelleen: "Kirjasto ei palauta maksamaasi korvausmaksua, vaikka myöhemmin löytäisit korvaamasi aineiston. Maksut (ei koske perintää) voit maksaa mihin tahansa HelMet-kirjastoon tai verkossa www.helmet.fi/maksukaista."
Lähde: Helmetin käyttösäännöt
Kyseiset teokset käsittelevät osittain samaa asiaa. Erityisesti juuri työturvallisuuslain osalta. Erona on kuitenkin se, että Työelämän lait-kirjassa on kootusti esiteltynä myös työsopimus-, työaika-, työterveyslainsäädäntöä sekä nuoria työntekijöitä koskevaa lainsäädäntöä.
Alexander Ebeniltä on suomennettu kolme teosta, Totuus taivaasta : tiedemiehen silmiä avaava kuolemanrajakokemus (2013), Taivasyhteys : kertomuksia kuolemanrajakokemuksista ja poismenneiden läheisten kohtaamisista (2019) ja Kaikkeuden sylissä neurokirurgin matka tietoisuuden ytimeen (2018).
Kaikkia em. teoksia on Helmet-kirjastojen kokoelmissa ja tällä hetkellä on myös vapaita kappaleita. Voit tarkistaa Helmet-haulla teosten saatavuuden eri Helmet-kirjastoissa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Seben%20alexander__Ff%3Afac…
