Painoindeksi lasketaan jakamalla paino luvulla, jonka saa, kun kertoo pituuden itsellään. Esim. jos paino on 78 kg ja pituus 1,7m, jaetaan 78 1,7 x 1,7:llä
(2,89). Tuloksena on tässä tapauksessa 27.
Jos haluat tietää, onko Lappeenrannan kirjastoissa kirjoja puolan kielellä, vastaus on ei. Puolankielisiä kirjoja voi tilata Lappeenrantaan muista kirjastoista. Tule käymään maakuntakirjaston neuvonnassa, Valtakatu 47, p. 05-6162341, niin voimme etsiä sinulle Suomesta löytyviä kirjoja. Jos haluat etsiä kirjoja itse Internetin avulla, tee haku Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmaan osoitteessa www.helmet.fi. Valitse tarkennettu haku. Valitse hakukentistä seuraavat vaihtoehdot: Aineisto "KIRJA" ja Kieli " puola" ja Kirjasto "Pasila". Kirjoita hakulomakkeen yläriville ensimmäiseen ruutuun ** ja valitse aineistoksi Kaunokirjat. Hakutulos antaa sinulle 214 puolankielistä kirjaa, joita voit tilata Lappeenrantaan tulemalla käymään kirjastossa.…
Hermann Hessen Demianin kuudennessa luvussa Jaakobin paini kertoja pohtii aihetta mm. näin:
”Hänen tehtävänsä oli löytää oma kohtalonsa, ei vain mikä tahansa kohtalo, ja elää se päästä päähän, eheästi ja täydellisenä.”
Hesse Hermann: Demian (suom. Toini Havu, Gummerus, 1979, s.147)
Emme pysty neuvomaan yksityiskohtaisissa lakiasioissa, mutta Verohallinnon sivuilta ja oikeusaputoimistosta saa ohjeita perintöasioissa.
Perintöoikeutta säätelee perintökaari.
Kirjallisuutta aiheesta:
Juha Koponen: Kuolinpesän osakkaan opas (2020)
Matti Norri: Perintö ja testamentti (2017)
Valittevasti kukaan vastaajistamme ei muistanut etsimääsi elokuvaa ja laulua. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Lyhyt kuvaus sakilaisista löytyy slangi.net -sivulta http://www.2000.hel.fi/slangi.net/72hissa.html
Samasta osoitteesta löytyvät linkit prof. Heikki Paunosen slangin käyttöä koskeviin artikkeleihin. Paunosen slangisanakirjasta (Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii) on runsaasti lisätietoja ja kirjaviitteitä löydettävissä. Paunosen kirja löytyy useimmista yleisistä kirjastoista Helsingissä. Stadin slangi ry:stä voi vielä ehkä kysyä lisää.
Jaaha, nyt on ylistämällä alistaminen käännetty näin päin. Koska se on niin uutta, kovin paljon valmista aineistoa ei taida löytyä.
Aivan ensimmäiseksi pitänee miettiä, missä sävyssä annettua tehtävää alkaa toteuttaa. Vaihtoehtoja on. Pikkupiruilu, isompi piruilu, naiivius, kliinisyys... mieluiten ei kuitenkaan paatos.
Kirjallisuudessa on olemassa yksittäisten miesten ylistystä, ja nykyisessäkään poliittisessa maailmassa ylisanoja ei aina säästellä kun viisasta johtajaa halutaan kuvata. Niillä on vain taipumuksena kääntyä kuvattavaansa vastaan, tuskin kukaan enää suhtautuu Ajatusten Tonavaan kunnioittavasti. Periaatteena on, että kuolleista ei puhuta pahaa, siksi hautajaispuheet ovat varmaan sellainen lähde josta positiivisia…
Kokoelmatietokannan selaus verkkopalveluna on asiakkaiden käytettävissä melkein jokaisessa Suomen yleisessä kirjastossa. Kirjastot.fi -palvelusta ( http://www.kirjastot.fi/ ) löytyy hakemisto kaikkien Suomen kunnan- ja kaupunginkirjastojen yhteystiedoista ja linkit kotisivuille sekä kokoelmatietokantoihin. Valmista selvitystä tämänhetkisestä tilanteesta en löytänyt, mutta käymällä läpi yleisten kirjastojen tiedot, saatte suhteellisen helposti listasta poimittua ne kirjastot, joissa ei ole linkkiä kokoelmatietokantaan. ( http://www.kirjastot.fi/FI/libraries/listall.asp?kirjain=A )
Kysymäsi Franzénin runo löytyy Em. Tammisen suomennoksena nimellä ”Kotona oleville” kokoelmasta ”Valikoima Frans Mikael Franzénin runoelmia” (Otava, 1891). Runo on sivuilla 77–80, ja ruotsinnokseen verrattaessa siinä näyttävät olevan kaikki samat säkeistöt. Suomennos ei tosin ole kovin tarkka ruotsinkieliseen verrattuna vaan luovasti käännetty.
Pari kysymäsi runon säkeistöä löytyy myös Ester Hällströmin (myöh. Ståhlberg ja J. K. Ståhlbergin puoliso) kirjoittamasta elämäkerrasta ”Frans Mikael Franzén” (Kansanvalistusseura, 1905): 3. ja 4. säkeistö. Ne lienevät Hällströmin suomentamia ja poikkeavat Tammisen käännöksestä.
Valitettavasti ammattitaitomme ei tällä palstalla riitä taiteen tai antiikin arviointiin. Apua kannattaa kysyä esim. taidehuutokauppoja pitäviltä yrityksiltä esim. Bukowski ja Helander. https://www.bukowskis.com/fi https://helander.com/#/home
Kansallisgalleriasta löytyy Holmqvistin töiden kuvia. Linkki Kansallisgalleriaan
Suomenkielistä tietoa Haydenistä ja hänen teoksistaan saat Internetistäkin, esim. Google-hakuohjelmalla http://www.google.fi/ (merkitse kohta "etsi luokan suomi sivuja", hakusana Hayden Torey). Esim. Sähkökissan arvostelu http://www.mielenterveys-taimi.fi/kipunoita/2000_02/21.htm .
Kirjastopalvelu julkaisee Kirjallisuusarvosteluja, joita voit käydä katsomassa kirjastossa (esim. Oulun kaupunginkirjastosta ne löytyvät käsikirjastosta).
Lehtiartikkeliviitteitä Aleksi lehtitietokannasta:
- Leppä, Asta: Lapsellinen amerikkalainen, Anna 1996:16
- Hurme, Hannu: Rakkauden voima - olemassa sittenkin, Kansan Uutiset 29.3.1996
- Janhonen, Ulla: Torey Hayden kirjoitti julmasta lapsesta, Helsingin sanomat 27.3.1996
- Kurkijärvi, Riitta: Kaikki ihmiset…
Claes Andersson ei muista julkaistun runoa nimellä ”Etikettejä vammaisille”. Voisiko kyseessä olla runo ”Kraepelinin muistolle” kokoelmassa Runoja meren pohjalta (s. 67)?
Kirja on alunperin kirjoitettu englanniksi (Arthur: the dog who crossed the jungle to find a home / Mikael Lindnord with Val Hudson, 2016), ja käännetty myös ruotsiksi. Valitettavasti meillä ei ole tietoa sen mahdollisista suomennossuunnitelmista.
Mm. Helmet-kirjastoissa on kirja sekä ruotsiksi että englanniksi:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smikael%20lindnord%20arthur__Orightresult__U?lang=fin
Peter J. d'Adamon teosta Syö oikein oman tyyppisi mukaan ei ole tällä hetkellä lainattavissa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa. Teoksesta on muutamia varauksia. Voit tehdä teoksesta varauksen joko Helmetissä tai vaikka soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjastoon.
Viikin kampuskirjastossa teosta on yksi kappale, mutta kirjasto on tällä hetkellä suljettu koronatilanteen vuoksi.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SSy%C3%B6%20oikein%20oman%2…
Vuoden 1952 Turun Sanomat on luettavissa pääkaupunkiseudulla ainoastaan Kansalliskirjastossa mikrofilmattuna.
Mikäli haluat käydä Kansalliskirjastossa lukemassa lehteä mikrofilmiltä, sinun kannattaa ottaa yhteyttä kirjaston neuvontaan saadaksesi tarkempia ohjeita. Alla olevasta linkistä löydät yhteystiedot.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/neuvonta
Uskomuksen alkuperä ei selvinnyt eikä sille löydy tukea tieteestä. Alkoholijuomien sisältämä etyylialkoholi palaa maksassa tietyllä tasaisella tahdilla. Alkoholi on poistunut verestä, kun maksa on polttanut sen. Palamisnopeudessa on paljon yksilökohtaista vaihtelua. Veren alkoholipitoisuus pienenee juomisen lopetuksen jälkeen noin 0,10–0,25 promillea tunnissa. Usein käytetyn arvion mukaan alkoholia palaa 0,1 grammaa tunnissa kehon painokiloa kohti.
Lisää tietoa alkoholihumalasta löytyy mm. tästä Terveyskirjaston verkkoartikkelista: Alkoholihumala ja muita alkoholin välittömiä vaikutuksia - Terveyskirjasto
