Laulussa ”Variksen saappaat” (tai ”Variksensaappaat”) lauletaan: ”Mitäpä se ränttää itkua vääntää ja ikävätä voivotella, juu. Parempi on laulaen terveiset laittaa ja onnea toivotella, juu.” Sanat on kirjoittanut Reino Hirviseppä eli Palle, oikealta nimeltään Reino W. Palmroth. Laulu alkaa: ”Paljasjaloin minä elämäni aloin”. Laulun melodia on kansansävelmä, joka on tuttu laulusta ”Jos sais kerran reissullansa”.
Laulun ovat levyttäneet esimerkiksi Pekka Himanka ja Eija Sinikka. En löytänyt laulua Veikko Lavin diskografiasta. Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin ”120 kitaralaulua : [60 vuotta kitaransoiton juhlaa]” (toimitus: Miika Snåre, Ari Leskelä; F-kustannus, 2013).
Lähteet:
Halmeaho, Matti: Laulajan testamentti : Veikko Lavin…
Kevytretkeilystä ei ole juurikaan kirjoitettu kirjoja suomeksi, eikä Suomen kirjastoista valitettavasti näytä löytyvän aiheesta kirjoja englanniksikaan. Ossi Määtän Kevyretkeilijän opas kuitenkin löytyy ja siitä löytyy ihan käytännön vinkkejä aiheesta. Kevyesti kairassa -podcast sinulle olikin jo tuttu, mutta Määttä pitää myös Kevyesti kairassa -blogia, johon kannattaa tutustua. Aiheen ympärille on perustettu myös Facebook-ryhmä nimeltä kevytretkeilijät, missä voi keskustella muiden harrastajien kanssa.
Ilmeisesti teoksen päähenkilö pitää nimeään liian mahtipontisena. Nimi viittaa kirkkoisä Tertullianukseen, joka oli paitsi huomattava henkilö myös melko ankara ja äärimmäinen mielipiteissään.
Kirjailija Maiju Lassilasta löytyy tietoa internetsivulta, jonka osoite on: http://62.148.97.84/lassila/index.htm
Esim. näistä kirjoista löytyy keskeistä tietoa hänestä:
Lindsten, Leo: Maiju Lassila : legenda jo eläessään. 1977.
Erho, Elsa: Maiju Lassila. 1957.
Jos haluat lisätietoa, Joensuun kaupunginkirjaston Koivikko-aluetietokannasta voit hakea asiasanalla: Lassila, Maiju, jolloin saat esille kirjojen lisäksi myös hänestä kirjoitetut lehtiartikkelit.
Koivikko on osoitteessa: http://jokunen.jns.fi/Intro?formid=portal
Kirjoja ja kopioita artikkeleista saat kirjastosi kautta kaukolainaksi, ellei heillä ole omissa kokoelmissaan.
Lumon kirjastosta voi lainata varattua aineistoa ja sinne voi tehdä uusia varauksia maanantaista 11.5. alkaen. Voit siis varata mittarin 11.5. alkaen netissä helmet.fi tai puhelimitse Lumon kirjastosta. Mittari löytyy helmet-hausta nimellä "energiamittari".
Kun saat ilmoituksen että varaus on noudettavissa, voit hakea mittarin kirjastosta. Löydät lisätietoa asioinnista Vantaan kirjastoissa 11.5.-31.5. välisenä aikana täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lumon_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Vantaan_kirjastot_avoinna_rajoitetusti_1(210372).
Aale Tynni suomensi William Shakespearen Sonetin 34 ensimmäisen rivin näin:”Siis miksi kauniin päivän lupasit,(niin että lähdin matkaan ilman viittaa…)” Kirsti Simonsuuren suomentamana sama kohta kuuluu seuraavasti:”Miksi lupasit niin aurinkoisen päivän,(sait minut matkustamaan ilman viittaa…)” William Shakespeare: Sonetit (suom. Aale Tynni, 1965)Kirsti Simonsuuri: Nautintojen ajan aarre : William Shakespearen Sonetit (runojen suomennokset Kirsti Simonsuuri, 2005)
Helsingin kaupunginkirjaston keskitetty varasto sijaitsee pääkirjastossa Pasilassa, käyntiosoite Kellosilta 9. Siellä olevia kirjoja pääsääntöisesti lähetetään muihin kirjastoihin, mutta lehdet ovat tästä poikkeus. Niitä ei lähetetä muihin kirjastoihin edes lukukappaleiksi, koska on tarkoitus, että lehdet ovat aina saatavilla yhdessä paikassa kopiointia tai lukemista varten. Ne ovat myös olennainen osa tietopalvelua.
Mainitsemaanne Eeva-lehteä löytyy varastosta vuosikerrat 1936-1951, 1965-1980, 1995-1998. Uusimmat numerot löytyvät pääkirjastossa uutisalueelta. Muiden lehtien saatavuuden voitte tarkistaa sivulta http://www.lib.hel.fi/pasila/varasto/vale01.htm
Komisario Maigret'sta kertovat dekkarit kuuluvat tietääkseni kaikki sarjaan Komisario Maigret'n tutkimuksia. Ensimmäiset suomennokset ovat vuodelta 1953 ja löytämäsi DekkariNetti -sivuston tietojen mukaan suomennoksia on yhteensä 73. Sarjaa on alusta asti kustantanut Otava. Useista sarjan kirjoista on otettu uusia painoksia edellisten painosten tultua loppuunmyydyiksi. Eri painoksissa on usein erilaiset kannet. Mainitsemasi kansikuva on kyseisen kirjan 3. painos vuodelta 1970. Jos etsit nimenomaan kirjoja, joissa on samanlainen/samantyylinen kansi, niin pitäisi saada käsiinsä kaikki samoihin aikoihin, 60- ja 70-luvuilla julkaistut painokset. Muuten on mahdoton sanoa kuinka monta sarjan kirjaa on julkaistu juuri tämänlaisella kannella.…
Kysymyksessäsi et tarkoin yksilöi, mitä teoksia tarkoitat. Oletan toivomiesi kirjojen liittyvän Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta vastattyyn kysymykseen "Mistä saisin tietoja Raivolan lastenkodista. Vastauksessa mainituista teoksista: Punaorvot 1918 / Mervi Kaarninen ja Suomen lastensuojelun historia löytyvät Helmet-tietokannasta. Koposten suku 1 ja 2 –kirjat ovat luettavissa Kansalliskirjastossa, jos haluat ne kotilainaan voit ottaa yhteyttä Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalveluun. Kaukopalvelu tilaa kirjat sinulle haluamaasi Helsingin kirjastoon. Kaukolaina maksaa 4 € / kirja. Karjala-lehteä voit käydä kansalliskirjastossa lukemassa mikrofilmimuodossa. Halutessasi voit tilata artikkelin myös Helsingin kaupunginkirjaston…
Silmäilin verkosta löytyvää Alex Snellmanin artikkelia Suurtilat ja Suomen aateli 1800-1900 -luvuilla, http://www.ennenjanyt.net/2012/10/suurtilat-ja-suomen-aateli-1800%E2%80… . Sen perusteella saa käsityksen, että tietoja voisi löytyä manttaalikirjoista. Niiden säilytyksestä kannattaa kysyä Kansallisarkistosta, http://www.arkisto.fi/ ja sieltä voisi muutenkin tarkistaa, mistä tällaista luetteloa kannattaa lähteä etsimään.
Mikäli aineistot ovat vanhan maakunta-arkisto -järjestelmän mukaisessa säilytyspaikassa (http://www.arkisto.fi/uploads/Aineistot/HMA/hmatuomi.pdf), asiakirjat löytyvät Hämeenlinnasta, http://www.arkisto.fi/fi/aineistot/arkistolaitoksen-aineistot/aineistot… .
Artikkelin mukana on liite, josta löytyy Uudenmaan kartanoiden…
Pääkaupunkiseudun yhteisestä Plussa –aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyy suomenkielisenä Risto Heikkisen Ruma bändinpoikanen (Tammi 1997) eli opaskirja rock-yhtyeessä soittaville tai tätä suunnitteleville. Teos käsittelee sekä soittamiseen että levyttämiseen, keikkailuun ja yleensä musiikkibisnekseen liittyviä asioita. Samanlaisia asioita käsitellään myös ruotsinkielisessä Musikmakarnas handbok -opuksessa (Norsteds 1985). Molempia kirjoja näyttäisi olevan saatavana vastaushetkellä.
Lisäksi Plussa –haulla löytyy lukuisia bändihistoriikkejä tai artistien elämäkertoja. Varsinaista kaunokirjallisuutta voit etsiä Plussasta käyttämällä asiasanahakuna esim. ”kaunokirjallisuus ja yhtyeet” tai ”kaunokirjallisuus ja rock”.…
Suomen murteiden sanakirjasta löytyy verbi kiehnata, jolla on osittain sama merkitys kuin kiehnäämisellä, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_56207e0a26aa74b285e….
Kiehnä-sana löytyy, se merkitsee puhdistamattomien jyvien joukossa olevia roskia, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_265183f16c5880a9f4b…
Jos Kiehnanjoki onkin Kiehimäjoki, https://www.kirjastot.fi/kysy/eras-sukuun-kuuluva-oli-syntynyt, sanalle kiehimä löytyy murteiden sanakirjasta merkitys tikkaina käytettävä oksikas puunrunko, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_6639b8b66f8a14546e6….
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista löytyvään materiaaliin pääset
käsiksi Plussa-haun kautta, joka löytyy osoitteesta http://www.libplussa.fi Asiasanalla äänenmuodostus löytyy 15 viitettä, mm. seuraavat:
Rossing, Thomas D. The science of sound (1990), Parviainen, Kati Puhe-elimistön rakenne ja sen toiminnan perusteet (1973), Campbell, Murray The musician's guide to acoustics (1998) ja Brown, Oren L. Discover your voice how to develop healthy voice habits (1996).
Lisää aiheesta voit etsiä myös Sibelius-akatemian kirjastosta www.siba.fi, puh.09 - 405441
Erityisiä sirkusmusiikkiäänitteitä voit etsiä Pirkanmaan kirjastojen yhteisestä Piki-verkkokirjastosta (pikikirjastot.fi) asiasanoilla sirkus ja musiikki. Aineistolajiksi voit valita cd-levyn. Löytyneet teokset -näytöllä näkyvät julkaisujen nimet ja klikkaamalla julkaisun nimeä näet julkaisun tarkat tiedot, esim. mitä kappaleita äänitteellä on. Saatavuus-sarakkeesta voit tarkistaa, missä kirjastossa aineisto on. Tarkempia ohjeita musiikkiaineiston hakuun löydät sivulta http://www.tampere.fi/kirjasto/mushaku ja sieltä tässä tapauksessa kohdasta Asiasana.
Oman kuntasi eli Vammalan kirjastossa ei näytä olevan sirkusmusiikkiäänitteitä. Oman kunnan ulkopuolelta muista Piki-kirjastoista voit varata hyllyssä olevaa aineistoa seutuvarauksena…
Teoksessa Kuuden vuosikymmenen Luhta-linjat (1967) kerrotaan, että kauppias Vihtori Luhtanen palkkasi vuonna 1910 kaksi ompelijaa. Kyse oli kotiompelimosta. "Olemme Luhtasen kauppatalon pienemmässä huoneessa, joka on sisustettu myymäläksi. Suuremmassa työskentelevät ompelijat." (s.14 ja 16)
Talo sijaitsi Vilhonkadulla. "...hän saattoi ostaa yrittämisensä palkkana Anttilanmäen Vilhonkadulta oman talon. Siitä oli tuleva toiminnan kiintopiste lähes kolmen vuosikymmenen ajaksi." (s.9)
Teoksessa on kaksi mielenkiintoista kuvaa. Sivulla 21 kuva kaupan kyltistä ja sivuilla 26-27 kuva V. Luhtasen kiinteistöstä Anttilanmäellä, jossa näkyy pihapiiri ja myös vuonna 1928 valmistunut teollinen ompelimo. Piharakennuskin kuvassa on. Tekstistä ei tosin…
Kirjasto voi lähettää noutoilmotuksen sinulle kirjeitse, sähköpostitse tai tekstiviestinä. Noutoilmoituksen lähetystavan voit muuttaa paikan päällä henkilöllisyystodistusta vastaan.
https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Sain kaksi hyvää vaihtoehtoa vastaukseksi. Voisikohan se ohjelma olla nimeltään Mysteriet på Greveholm. Sarjan jaksot olivat kuulemma parilla eri vhs-
kasetilla. Toinen vinkki oli Besökarna (eng The Visitors), aika tunnettu ruotsalainen nuorille suunnattu kummitustaloelokuva 1980-luvun lopulta: https://www.imdb.com/title
/tt0094730/ Toivottavasti näistä ajatuksista oli sinulle apua.
Yst. terv.
Virpi Naumanen
