HelMet-kirjastoilla olevan Rockway-palvelun käyttö on tosiaan ilmaista.
Asiakas tarvitsee videokurssien käyttöön ainoastaan kirjastokortin ja siihen liitetyn pin-koodin.
Lisätietoa uutisesta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Opiskele_soi…
Pääset Opettaja-lehden verkkosivuille seuraavasta osoitteesta:
http://www.oaj.fi. Valitse linkki Opettaja-lehti ja sieltä sitten
ilmoituksetkin jo löytyvät.
Nordkappin kunnan koordinaatit ovat Norjan Wikipedian mukaan 70°58′41″N 25°58′30″, eli noin 70 astetta pohjoista leveyttä ja 25,2 astetta itäistä pituutta. Matkailusivusto Visit Nordkappin mukaan sijainti leveysasteilla on 71°10′21′′. Ero johtuu siitä, ettei tarkka koordinaatti kata koko Nordkappin aluetta.
https://no.wikipedia.org/wiki/Nordkapp
http://www.visitnordkapp.net/en/
Kuvaukseen sopiva kappale on ainakin "Monza", jonka on levyttänyt esimerkiksi Danny. Yleisradion Fono-tietokannassa kappaleen säveltäjäksi on merkitty H(enricus) Faas. Suomenkieliset sanat on tehnyt Pertti Reponen. Laulu alkaa: "Tuo kaikkein pienin ja myös sievin siskoistaan".
Koira-aiheisia lauluja voit etsiä Yleisradion Fono-tietokannan aihehaulla tai tarkennetulla haulla. Voit rajata hakua esimerkiksi kielellä.
Danny: Monza YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=ZOaD5FHfWpk
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Sanontoja käsittelevistä kirjoista ei löytynyt sanontaa tuolta puolen, joten vastausta kysymykseesi ei löytynyt. Sanonnoissa puoli esiintyy yleensä muodossa toinen puoli, esimerkiksi sanonnassa ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen. Iskelmäsanoituksissa kuten Satumaassa lauletaan "aavan meren tuolla puolen", jolloin se tarkoittaa erityistä luvattua maata, mutta siinäkin muoto on erilainen. Tuonpuoleinen puolestaan on kuolemanjälkeinen tai haudantakainen.
Lähteet
Muikku-Werner, Jantunen & Kokko: Suurella sydämellä ihan sikana : Suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
Parkkinen: Aasinsilta ajan hermolla
Kielipakina: Paikkoja auringossa https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kielipakina_%…
Kielitoimiston…
Kefiiri on tuhansia vuosia vanha ja hyvinkin tunnettu juoma. Kefiiriä on kahta lajia, maitokefiiri ja vesikefiiri, josta maitokefiiri on tunnetumpi, mutta vesikefiiri on nouseva trendijuoma (Mikkonen 2023). Kefiirinsiemenet tai -jyvät (engl. kefir grains) on nimityksenä hieman harhaanjohtava, sillä ne eivät tosiaan ole peräisin kasveista eikä niitä noukita maaperästä. Turun yliopiston elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Anu Hopia kertoo blogissaan, että kefiirinjyvät ovat "tulosta bakteerien ja hiivojen pitkäaikaisesta yhteisevoluutiosta spontaaneissa käymisprosesseissa". Hopian mukaan kefiirijyviä ei ole mahdollista tuottaa lyhyellä aikavälillä, ja lisää, että tänä päivänä jyvät usein siirtyvätkin vaihtokauppoina tai perintöinä…
Työyhteisön hyvinvoinnista on ilmestynyt useita teoksia. Muutamia esimerkkejä:
- Rauramo Päivi: Työhyvinvoinnin portaat, 2004
- Heiske, Pirkko: Hyvinvointia työyhteisöön, 1997
- Työyhteisön terveys ja hyvinvointi, 2002
Lisää asiaa koskevaa kirjallisuutta löytyy esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 etsimällä kahdella asiasanalla työyhteisöt ja hyvinvointi.
Vastaavilla asiasanoilla Aleksi-artikkelitietokannasta tulee 139 lehtiartikkeliviitettä. Aleksi on asiakkaillekin käytössä monissa kirjastoissa, mm. Oulun kaupunginkirjastossa. Muutamia esimerkkejä Aleksista:
- Saloheimo, Kristiina: Sosiaalisen pääoman ja sitoutumisen yhteys psyykkiseen hyvinvointiin. Työ ja ihminen,…
Helmet-kirjastoihin on tulossa kolmekin suomenkielistä ohjekirjaa Window 8 -käyttöjärjestelmästä. Kahdessa tekijänä on Jyrki Kivimäki ja kolmannessa Reima Flyktman. Kirjojen tiedot näkyvät jo Helmet-tietokannan kautta, ja niitä voi varata, mutta vielä nämä uudet kirjat eivät ole kirjastoihin saapuneet.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Rigveda, intialaisen kirjallisuuden ja Veda-uskonnon klassikko on kokonaisuus, joka koostuu 10 kirjasta ja 1028 hymnistä. Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan on ilmestynyt kaksi suomennosta: Rigveda: valikoima muinaisintialaisia hymnejä (suom. Klaus Karttunen) ja Seitsemän Upanisadia (suom. Marja-Leena Teivonen). Klaus Karttunen on suomentanut 78 hymniä tai niiden osaa, joten suurin osa Rigvedaa on suomentamatta. Kumpikin teos on tällä hetkellä lainassa, mutta niistä voit varmistaa, sattuuko kyseinen säe löytymään suomennoksista.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=%23%3A%28%28building%3A0%2FNLF%2F%29+OR+%28building%3A1%2Fhelka%2F339%2F%29%29+NOT+%28building%3A1%2FNLF%2Farto%2F%29&…
Näyttäisi siltä, että tämä markkinatutkimus on vain ostettavissa oleva tietokanta ja tosiaan tuhansia maksava. WordCat-tietokanta ei löytänyt sitä mistään kirjastosta, ei myöskään Library of Congress-tietokanta.
Finna haulla löysin suomen kirjastoista saatavissa olevia markkinointitutkimuksia eri aloilta. Hakusanoina Global Industry Analysis Finna
Samoin Euroopan unionin kirjastosta löytyy tuloksia hakusanoilla Global Industry Analysis Size Share Growth Trends and Forecast 2020 - 2030 EC library
Google scholar -haulla löytyy myös kirjoja ja artikkeleita. https://scholar.google.com/scholar?hl=fi&as_sdt=0%2C5&q=global+marketing+researches&oq=global+…
Williams on maininnut, että hän olisi saanut inspiraatiota lauluun laulaja Ian Duryn kuolemasta. Toisaalla hän on sanonut, että teksti syntyi viidessätoista minuutissa lähinnä lainaamalla vanhoja rap-sanoituksia ja ettei hän tiedä itsekään, mitä kappale tarkoittaa.
SongFacts-sivustolla tulkitaan, että laulun kertoja yrittää räppäämällä tehdä vaikutuksen naispuoliseen tiskijukkaan siinä kuitenkaan onnistumatta. Tulkinta luultavasti pohjaa lähinnä kappaleen kohua aiheuttaneeseen videoon eikä itse tekstiin.
SongMeanings-sivustolla huomautetaan, että teksti koostuu lähinnä selvistä seksuaalisista kiertoilmauksista, alkaen verbistä "rock". Kommentoija tulkitsee tekstin kuvaavan orgioita backstagella ja Williamsin valittavan,…
Kyseinen teos löytyy Tampereen Yliopiston kirjaston käsikirjoitusarkistosta. Sieltä ei välitetä kaukolainoja. Jos haluaa tutustua teokseen paikan päällä, kannattaa soittaa etukäteen. Allan Rinteeltä on myös olemassa teos Käytännön merenkulkuoppia. Sen voi kaukolainata esim. Varastokirjastosta.
Aleksi artikkeliviitetietokanta antaa seuraavan Museolehden artikkelin:
Komendantshuset 1755-2005, Tekijä Wilhelmson, Pia Aikakauslehti Museo ISSN 0781-0032 Vu/vsk/nro/s 2005 ; (43) ; 2 ; 42-43 Huomautus Huset fungerar idag som Lovisas stadens museum
Arto tai Aleksi tietokannat eivät valitettavasti anna aiheesta artikkeleja puutarha-alan lehdistä.
Loviisan kaupungin museosta (=Komendantintalo)
muisteltiin , että Komendantintalosta olisi ollut puutarha-alan lehdessä luultavasti joko Kotipuutarhassa tai Viherpihassa mainosluontoinen artikkeli, jossa kerrotaan myös Komendantin puutarhasta.
Loviisan kaupungin museo
http://www.loviisa.fi/index.php?mid=348
Museosta kertoivat, että asiaa kannattaisi kysyä vielä toimittaja Maria Schulginilta,…
Kyllä voit, sillä varauksesi näkyvät suoraan kirjastokortilta. Riittää siis, että annat kirjaston palvelutiskillä kirjastokorttisi virkailijalle, niin hän pystyy katsomaan sieltä varauksesi. Kortilta näkyvät jopa sellaiset varaukset, jotka ovat saapuneet mutta joista ei ole vielä ehtinyt tulla varausilmoitusta. Varausilmoitus on ainoastaan asiakkaalle tarkoitettu ilmoitus siitä, että varaus on noudettavissa kirjastosta.
Paras lähde sinulle on Maailman musiikin keskuksen sivusto. Varsinaista listaa siellä ei ole, mutta sivuston kautta löydät tietoa yhtyeistä ja esiintyjistä, konserteista ja tapahtumista:
http://www.globalmusic.fi/fi/koti
http://www.kansanmusiikki.fi/yhteiso/maailman-musiikin-keskus-global-mu…
Artikkelitietokanta Aleksista löytyi viitteitä näytelmästä julkaistuista arvosteluista: Turun Sanomat 1998-11-01 (arvostelija Lehmusvirta Karoliina), Kaleva 1998-01-04 (arvostelija Mikkola Kaisu), Karjalainen 1998-02-22 (arvostelija Yli-Ketola Liisa ), Lapin Kansa 1998-01-08 (arvostelija Tasala Kauko), Ilkka 1996-03-13 (arvostelija Kajanto Anneli).
Näytelmän on suomentanut mm. Henri Kapulainen. Se tunnetaan suomennoksina myös nimillä "Pyjama kuudelle" ja "Älä pukeudu päivälliselle".
Jälkimmäisellä nimellä näytelmästä löytyy painettu suomennos. Camoletti, Marc: Älä pukeudu päivälliselle / Marc Camoletti ; Robin Hawdonin englannin kielisestä sovituksesta Don't dress for dinner, suomentanut Mikko Viherjuuri. JULKAISTU:[Tampere] : [Tampereen…
Kansalliskirjaston hakupalvelusta (https://kansalliskirjasto.finna.fi/) ja Ylen Fono.fi-äänitetietokannasta (http://www.fono.fi/Default.aspx) löytyvien tietojen mukaan suomalaisten sanojen tekijä on tuntematon.
