Vantaan Tikkurilan lehtialueella näyttää olevan kaksi vuoden 2003 Viidakkorumpua. Jos haluat tarkistaa saatavuuden soita Tikkurilan lehtialueelle. Puh.nro on 8392 3977. Vanhoja lehtiä voit lukea myös netissä osoitteessa http://www.dafry.net/vrumpu/vrumpu.html
Valitettavasti en onnistunut löytämään tämän nimistä teosta. Paloheimo on kirjoittanut paljon sielunhoidosta ja mielenterveydestä. Samantyyppisiä nimekkeitä ovat Joutsenen sulka ja Perhosen siipi. Teosluetteloon voit itse tutustua osoitteessa https://finna.fi
Mahtaisiko kyseessä olla Bernard Lentericin Peluri? Se on kyllä ilmestynyt vuonna 1980. Se on jännityskirja ja kertoo kahdesta taiturimaisesta pelaajahuipusta.
Mary Higgins Clarkista löytyy valitettavan vähän elämäkertatietoja suomen kielellä. Teoksessa ”Ulkomaisia nykydekkarikirjailijoita 2”, 2001 ss. 17-21 on muutaman sivun esittely kirjailijasta. Aleksi –tietokannasta löytyy pari Ruumiin kulttuuri –lehden kirjailijaa koskevaa artikkelia:
Toivola, Lea : ”Noin miellyttävän miehen on pakostakin oltava valehtelija” : Joy Fielding ja Mary Higgins Clark naisten pelkojen tulkkeina.
- Ruumiin kulttuuri 2000 : 1 s. 22-28, 55
Kettunen, Keijo : Päähenkilöinä uhrit : Clark ja Yorke etsivät arkipäivän pimeitä puolia
- Ruumiin kulttuuri 1990 : 4 s. 42-43, 63
Lisäksi kirjastosta löytyy Simo Sjöblomin Mary H. Clark –bibliografia 1980-1999, mutta siihenkään ei sisälly elämäkerrallisia tietoja. Siinä on…
Esititpä vaikean kysymyksen! Vastaajaksi tarvitaan alan asiantuntija, juristi tai vakuutusasioiden ammattilainen. Jos haluat itse pohtia asiaa, voit tutkailla mitä aiheesta löytyy Valtion säädöstietopankista http://finlex.om.fi/ . Etene näin: klikkaa Lainsäädäntö ja kirjoita hakulaatikkoon vaikkapa peitelty osingonjako, valitse Tekstihaku lainsäädäntöön ja sitten vain haku käyntiin. Avuksi on myös Suomen Laki I ja II, vaikka tulkitsijaa siihenkin tarvitaan, joten käänny alan ammattilaisen puoleen.
Hei!
Seniorien ATK-yhdistys Savonetti ry on yhteistyössä Kuopion kaupunginkirjaston kanssa järjestänyt atk-opastusta seniori-ikäisille. Savonetin pitämät maksuttomat opastukset on pidetty pääkirjaston atk-luokassa, Maaherrankatu 12. Nyt on meneillään kesätauko.
Savonetti ilmoittaa opastuksistaan omalla nettisivullaan. Ne löytyvät täältä: https://sites.google.com/site/savonettiry/tuutorointipaikat
Kuopion kansalaisopisto järjestää myös atk-opetusta. Kurssitarjonta ja ilmoittautuminen löytyvät täältä: http://kansalaisopisto.kuopio.fi/fi/kurssihaku+ja+ilmoittautuminen/
Suomeksi tietoa venäläisistä kansansaduista ei juurikaan löytynyt. Onnimanni-lehdessä (nro 1/1997) on artikkeli nimeltään Aleksandr Afanasjef: Venäläisen satukirjallisuuden klassikko. Tämä Onnimannin numero pitäisi löytyä sekä Tikkurilan että Myyrmäen lastenosastoilta. Afanasjef on koonnut venäläisiä kansansatuja.
Englanniksi olisi olemassa esim. The complete Russian folktale: vol 1. an introduction to Russian folktale, joka löytyy Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjastosta. Yleistä tulkintaa sadusta esim. Moilanen, Olavi: Totuus on unissa, saduissa ja tarinoissa:unien, satujen ja tarinoiden tulkinnan opas. Sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla voit tarkastaa http://www.libplussa.fi.
Ursula Le Guinin tuotantoon voisi tutustua vaikkapa katsomalla ensin "Maameren tarinat" videona. Seuraavaksi kirja "Pimeälipas ja muita kertomuksia". Kolmanneksi kirja "Toinen tuuli".
http://www.ursulakleguin.com/UKL_info.html
Valitettavasti tietoa sanasta ei käytettävistä olevista lähteistä kuten Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja ja Kielitoimiston sanakirja ei löytynyt.
Kannattaa kuitenkin vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuvonnan_kysymyslomake
https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sanojen_alkuperasta
Kyseessä voisi olla Zacharias Topeliuksen Vuosileikki. Runon on suomentanut Alpo Noponen, joka useissa yhteyksissä virheellisesti runon kirjoittajaksi.
Vuosileikki on luettavissa esimerkiksi teoksista Pyhäpäivän lukemisia lapsille ja aikuisille (WSOY, 2007) ja Pieni aarreaitta -sarjan kolmannesta mainitaanosasta Runoaitta (WSOY, 1993). Runo sisältyy myös alakansakoulun lukukirjaan Valistuksen lukukirja kansakouluja varten : ylemmän kansakoulun ensimäistä ja toista lukuvuotta varten (1906, useita lisäpainoksia).
Voit lukea Vuosileikin myös Kansalliskirjaston digitoimasta lehdestä Joulupukki 3/1906 (s. 17 - 18). Lehti aukeaa alla olevasta linkistä.
01.12.1906 Joulupukki no 3 - Digitaaliset aineistot -…
Wikipedia-sivustolta löytyi luettelo yhdysvaltalaisista televisio-ohjelmista. Pääsivua on päivitetty viimeksi vuonna 2013, joten mitenkään kattava luettelo ei ole ja suhtautuisin pienellä varauksella Wikipedian artikkelin tietoihin.
Etelä-Suomen Sanomien artikkelissa (21.10.2016) muistellaan 1980-lukua. Artikkelissa mainitaan muun muassa Dallas, Dynastia ja Kauniit ja rohkeat.
Iltasanomien artikkelissa (6.9.2016) palataan 1960-luvulle Peyton Placen, Bonanzan ja The Munstersin pariin.
Mahdollisesti Veijo Hietalan teoksesta Ruudun hurma voisi myös olla apua.
Tällä hetkellä katsottavia sarjoja voi tarkistaa muun muassa Yle Areenasta (The Sinner, Catch-22), MTV Katsomosta (Always sunny in…
Hei!
Tinder Horror Story -runo löytyy Kalevauvala -runokokoelmasta (Atena, 2018)
"Kun sanoista katoaa leikki" näyttäisi olevan Arto Lapin runokokoelmasta Laululento (Sammakko, 2011)
Virkamielen vastausta en löytänyt mistään. Ehkä tämän palstan muut lukijat osaavat auttaa asiassa.
Alistussuhteet ovat voineet vaihdella tarpeen mukaan. Jatkosodan historia -teossarjassa mainitaan 23.6.1944 silloisen Rask.Psto 23:n olleen siihen asti osa 10.D:n tykistöä ja tukeneen Ratsuväkiprikaatia Karjalan kannaksella. Seuraavan kerran nimeään vaihtanut Raskas Patteristo 33 löytyy kesä-heinäkuun vaihteessa 1944 3. Prikaatin tykistökomentajan, everstiluutnantti A. Ilvan johtaman Ryhmä Ilvan alaisuudesta, jossa se oli edelleen 6.8.1944. Patteristolla on saattanut olla muitakin alistussuhteita, joita ei ole katsottu aiheelliseksi mainita Jatkosodan historia -sarjassa. Näiden selvittämiseen hyvä lähtökohta voisivat olla Raskas Patteristo 23:n ja Raskas Patteristo 33:n säilyneet digitoidut sotapäiväkirjat, jotka löytyvät…
Pullavauva on perinneloru eikä sen tekijää tunneta. Ihanista ihanin on
Eppu Nuotion käsialaa ja löytyy esimerkiksi Nuotion Silkkipaperitaivas -runokirjasta.
Haiveleita tarkoittaa todennäköisesti haiveneita. Haivel tai haiveli sanaa ei löydy Kielitoimiston sanakirjasta; haiven on hius tai luonnossa
esim. siemenkodan haiven.
Suomeksi Perun pääkaupungista, Limasta, löytyy tietoa vain vähän. Seuraavista teoksista löytyy tietoa jonkin verran: " Maailma tänään: 5: Etelä-Amerikka" (1997), "Maailman ympäri: 2: Etelä-Amerikka.." (1987) ja "Mailmantieto 7" (1982).
Englannin kielellä tietoa löytyy paremmin, esim. "Peru" (Insight guide, 1999) ja Ben Box: "South American Handbook: 2001" (Footprint handbook, 2000). Internetistä löytyy myös tietoa Limasta, esim. osoitteista http://www.infoperu.com/peru/eng/lima/lima.html#intro ja http://www.interknowledge.com/peru/lima/index.htm
Hei!
Kyllä voi. Jos olet lainannut kirjan jostain Helmet-kirjastosta eli joko Vantaan, Helsingin, Espoon tai Kauniaisten kirjastosta, voit palauttaa lainan mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Eli sinun ei tarvitse palauttaa aineistoa samaan kirjastoon, mistä olet lainannut sen.
Lisää tietoa kirjaston säännöistä ja käytänteistä löydät Helmet-verkkokirjastosta.
Hei
Sain apua Sibeliusmuseosta joka sijaitsee Turussa. Sieltä löytyi arkistosta Axel von Kothenin omin käsin tekemiä nuottikäsikirjoituksia missä oli myös laulujen tekstit. Löytyvät tässä pdf-kopioina liitteinä. På stranden kappaleen tekstin on tehnyt Ernst V. Knape ja tekstin kappaleeseen Och molnen de segla on Sigurd Bomanin käsialaa.
En onnistunut löytämään sanoituksia näihin. Näistä ei ole nuotteja eikä nettihautkaan auttaneet. Oletan, että et ole hakemassa Naurava kulkuri -albumille levytettyä huumoriversiota Spainista, vaan sitä tavallista versiota. Kappaleet on alun perin julkaistu singlenä (Ukkolaan A-puolella ja Spain B-puolella). Tätä löytyy Kansalliskirjastosta ja Jyväskylän yliopiston kirjastosta, mutta tässä tuskin on sanoituksia mukana, koska se on vain sinkkujulkaisu.
Satakunnassa, Hämeessä ja Keski-Suomessa tunnetaan murresana luha, jolla on merkitys "riihen yhteydessä oleva puimahuone". Luhalahden nimi sisältänee siis lahden rannalla sijainneen rakennuksen nimityksen samaan tapaan kuin vaikkapa nimi Riihilahti.Lähde: Suomalainen paikannimikirja
Kirjastoista löytyy lukuisia lasten ja nuorten animaatioita käsitteleviä kirjoja. Suuri osa teoksista on englanninkielisiä, mutta tietoa animaatioista löytyy myös suomeksi.
Yleisesitys animaatioiden historiasta on esimerkiksi teoksessa
Beck, Jerry: Animation art: from pencil to pixel, the history of cartoon, anime & cgi. Harper Design International, an Imprint of HarperCollins Publishers 2004.
Animaatioista yleensä kerrotaan myös seuraavassa tietokirjassa
Tietoretki, Lasten tietokirjasto, osa 8, Sanat ja kuvat. Weilin & Göös 2005.
Seuraava hakuteos sisältää listan ja lyhyet juoniselostukset japanilaisista animaatioista 90 vuoden ajalta
Clements, Jonathan: The anime encyclopedia. A guide to japanese animation since 1917. Stone…
