Valitettavasti yhtään Amityville-kirjaa ei ole ainakaan toistaiseksi suomennettu. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei ole myöskään englanniksi yhtään Amityville-kirjaa. Tiedot näistä jälkimmäisistä löytyvät osoitteen http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1720 kautta. OCLC WorldCat, maailman suurin bibliografinen tietokanta, sisältää tietoja mm näistä kirjoista.
Kyseessä lienee didgerido (kirjoitetaan myös didgeridoo, didjerido, didgeridu). Soittimen teko-ohjeita löytyy suoraan Internetistä, esim. osoitteesta: Aboriginal bushcrafts -sivustosta http://www.bushcrafts.com.au/, kohdasta how to make a didgeridoo http://www.bushcrafts.com.au/Info_pages/Didgeridoo_making.html
ja
http://www.bushcrafts.com.au/Info_pages/Didgeridoo_making-Fitted_edge_c…
ja Wikipediassa
http://en.wikipedia.org/wiki/Didgeridoo
Suomen yleisistä kirjastoista Espoon ja Helsingin kirjastojen kokoelmista löytyy seuraava kirja:
Schellberg, Dirk: Didgeridoo - Ritual Origins and Playing Techniques, mutta kirjaa näkemättä en pysty sanomaan, olisiko siitä hyötyä soittimen rakentamisessa. Jos haluat lainata em. teoksen, lähikirjastosi…
Kyseinen Jerusalemin kuningas oli nimeltään Balduin IV. Balduin eli keskiajalla aikana, jolloin Jerusalem oli kristillisten frankkien ja temppeliherrojen vallassa, s. n.1161- k.1185. Balduin sairastui lepraan jo alle 10-vuotiaana, mutta eli vastoin odotuksia aikuisikään saakka. Balduin kuitenkin valittiin kuninkaaksi 13-vuotiaana ja hän osallistui sotaretkille muslimeja vastaan jo 14-vuotiaana. Tämä oli kuulun Saladinin valtaan nousun aikaa. Muslimien keskinäisen valtataistelun aikaan ja vielä Saladinin päästessä vallan kahvaan, Balduin taisteli voitokkaasti häntä vastaan, suurimman voittonsa Saladinista hän saavutti Montgisardin taistelussa 1177. Tämän jälkeen vähitellen vaikeudet kasvoivat, kristillisten sotaherrojen…
Keravan kirjaston sivuilla kerrotaan, että uusia varauksia aineistoon ei sulkuaikana voi tehdä.
https://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto
Kansalliskirjastossa Helsingissä näyttäisi olevan kyseinen vuosi tallessa. Lehden saa tilattua lukusalikäyttöön tai siitä saa tilattua artikkelikopioita.
https://finna.fi/Record/fikka.3542865
Kansalliskirjasto
Unioninkatu 36, 00170 Helsinki
Puh. +358 (0)2941 23196
Porin kaupunginkirjaston musiikkiosastolla on mm. seuraavia teoksia, joista löydät tietoa aiheesta:
Otavan iso musiikkitietosanakirja
Suomen musiikin historia
Suomi soi 1-3
Suuri musiikkitietosanakirja.
Netissä voit hakea tietoa mm. seuraavilta sivuilta:
Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus http://www.fimic.fi/fimic/fimic.nsf?open
Islanti: http://www.mic.is/eng
Norja: http://www.mic.no
Ruotsi: http://www.mic.stim.se .
Lisää musiikkiaiheisia linkkejä löytyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-hakemistosta osoitteessa http://www.makupalat.fi/musicc.htm .
Varaus 29/397 tarkoittaa, että olet olet jonossa sijalla 29 ja että varauksia on kaikkiaan 397. Kirjaa on Helmet-kirjastoissa 73 kappaletta, joten et luultavasti joudu odottamaan enää kauan.
Meillä on tulossa kirjastojen tietojärjestelmän vaihto huhtikuussa ja kaikki Kymenlaakson yleiset kirjastot ovat kiinni 4.4.- 17.4 välisen ajan.Joten olemme antaneet kirjoille poikkeuksellisen pitkän laina-ajan. Voimme kuitenkin yrittää kaukolainata teoksen teille.
Verkkokirjastosta asiasanalla kausikortit, kausikortit löytyvät https://uusiakkuna.oulunkaupunki.fi/Toimiala/Sivistysjakulttuuripalvelu… . Klikkaamalla kausikortin nimeä löydät tarkempia tietoja.
Teatteriesitysten päivät:
Vihainen leski:
pe 10.1. klo 19.00
la 25.1. klo 19.00
la 1.2. klo 19.00
la 8.2. klo 19.00
pe 14.2. klo 19.00
la 22.2. klo 19.00
la 7.3. klo 19.00
Kalenteritytöt:
pe 28.2. klo 19.00 (ennakkoesitys)
to 12.3. klo 19.00
to 19.3. klo 19.00
to 26.3. klo 19.00
to 2.4. klo 19.00
to 16.4. klo 19.00
pe 24.4. klo 19.00
to 30.4. klo 19.00
pe 8.5. klo 13.00
to 14.5. klo 13.00
Lisätietoa teatteriesitysten lipuista:
"Kortilla lunastettavat liput tulee hakea viimeistään esitysviikon tiistaina klo 17.00…
Hei!
Kyllä kopiot tietystä Savon Sanomat-lehdestä on mahdollista saada Kuopion kaupunginkirjaston lehtisalin palveluna. Edellytyksenä, että kyseisenä päivänä lehti on ilmestynyt. Kopiot ovat mustavalkoisia, A3-kokoisia ja ne maksavat 1e/lehden sivu. Toimitusaika noin viikko, jonka jälkeen kopiot voi hakea lehtisalista ja samalla maksaa ne. Jos kyseessä on saada ne toiselle paikkakunnalle, silloin on käännyttävä oman paikkakunnan kirjaston puoleen ja pyydettävä kopiot sitä kautta kaukolainana. Kannattaa siis olla ajoissa liikkeellä!
Yhteystiedot ja aukioloajat lehtisaliin löytyvät Kuopion kaupunginkirjaston kotisivulta:
http://www.kuopio.fi/kirjasto/
Kirjastoista ei ole saatavana kirjansidontapalvelua. Internetistä löydät ko. palvelua hakusanalla "kirjansidontaa".
Kokemuksesta tiedän, ettei kirjansidonta tai -korjaus ole halpaa palvelua.
En ollut ihan varma, mitä kysymyksellä haet tarkalleen, mutta löysin latvialaisen kirjakaupan nettisivuilta kirjan Trīs cūkas, jonka esittelytekstissä mainitaan possujen nimiksi Naf-Naf, Nif-Nif ja Nuf-Nuf. Kirja on venäjänkielinen.
Kyseessä saattaisi olla Hannele Huovin lyhyen lyhyt lastenruno nimeltä Jäljet, joka on löytyy mm. kokoelmasta Hiiri mittaa maailmaa (2019). Teoksen voi varata Vaski-verkkokirjastosta.
Kyläsaaren Kierrätyskeskuksen rakennuksessa Helsingissä on aiemmin ollut Kyläsaaren jätteenpolttolaitos. Kierrätyskeskus on toiminut rakennuksessa vuodesta 1990.https://www.finna.fi/Record/hkm.13761930-30B6-4BDF-BE1F-B7A1DA502DC8?si…
Kyseessä on yhdysvaltalaisen Richard Serran veistos Sukellus (Plunge, 1983).Lähteestä lisätietoja:https://kiasma.fi/taide-ja-taiteilijat/richard-serran-monumentaalinen-veistos-on-sukellus-kesaan/
Barents Interreg IIA -ohjelma on Euroopan yhteisöjen komission yhteisöaloite. Yhteisöaloitteella tuetaan valtakunnan rajat ylittävää yhteistyötä ja autetaan unionin sisä- ja ulkorajoilla sijaitsevia alueita ratkaisemaan niiden syrjäisestä sijainnista ja valtakunnan rajoista johtuvia ongelmia. EU -maista Barents Interreg -alueita ovat Suomen ja Ruotsin pohjoiset läänit, eli Lapin ja Norrbottenin läänit. Barents yhteistyöalue muodostuu neljän valtakunnan, Suomen, Ruotsin, Venäjän ja Norjan, pohjoisista osista. Ohjelmaa hallinnoi Lapin liitto http://www.lapinliitto.fi/ josta saa myös lisätietoa.
Paatsjoen vesistöalueella yhteisesti toteutettavan ympäristön tilan hallinnan kehittäminen, Paatsjoen voimalaitosten energiatuotannon liittäminen…
Turun Sanomien arkistosta löytyy mm. seuraavia artikkeleita
http://www.ts.fi/uutiset/talous/1073939645/Wartsilan+moottorituotanto+l… (TS 14.1.2004) http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1073939653/Wartsila+vahentaa+Turusta+l… (TS 14.1.2004)
http://www.ts.fi/uutiset/talous/1073939776/Wartsilan+Turun+tehtaan+tuot… (TS 15.1.2004)
Mm. nämä artikkelit löytyivät lehden verkkoversiosta. Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston tieto-osastolla (uudisosan 2.krs.) voi tutkia Turun Sanomien painettua lehteä mikrofilmiltä kyseiseltä ajalta. Lukulaitteen voi varata (puh. 02-2620629 tai 02-2620630) ja mikrofilmistä on mahdollista ottaa A4-tulosteita.
Kaikilla Kallion kirjaston asiakastyöasemilla on Photoshop 4 -kuvankäsittelyohjelma. Voit varata asiakastyöaseman Helmetin kautta tai saapua suoraan kirjastoon.
http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihd…
Hallinnon toimistotyöntekijöihin sovellettavista tulospalkkausmalleista ei sinänsä löytynyt viitteitä käytettävissä olevista tietokannoista. Seuraavissa julkishallinnon (kunnat, valtio) tulospalkkausta käsittelevissä julkaisuissa saattaa kylläkin olla myös tarkoittaamasi erityisalueen tietoa.
TOIMIHENKILÖIDEN tulospalkkaus. 1995
TURUNEN, Markus : Tulospalkkiot kannustinjärjestelmänä. 1996.
LAPPALAINEN, Leena : Tulospalkkauskokemukset valtiolla. 1993.
LEHTO, Eero : Tulosohjaus valtionhallinnossa.. 1992.
RAPORTTI sosiaaliviraston vuoden 1997 tulospalkkiokokeilusta. 1998.
KARPPINEN, Virpi : Tulospalkkiot organisaation kehittämisen välineenä. 1998.
KUULA, Arja : Tulosta, säästöä ja kannustusta : tutkimus kunnallisen sektorin tulospalkkioiden…
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 47 Kratz-sukunimistä henkilöä.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Nimistöntutkija Pirjo Mikkosen Mitä ruotusotamiesrullat kertovat nimistöntutkijalle : Suomen ruotusotamiesten lisänimistä -artikkelin mukaan Kratz on ollut yksi tällainen sotamiehelle annettu lisänimi. Eli jos suku on suomalainen, kyse voi olla tästä. Artikkeli on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://www.genealogia.fi/nimet/nimi32s.htm
