Hertsin kokoushuoneen varaus toimii Varaamon kautta, https://varaamo.hel.fi/resources/awpwgysd4y5q?date=2020-09-22. Siellä kuvataan myös tilan varustelua. Hertsissä on myös ryhmätyötila, varaus ja tiedot, https://varaamo.hel.fi/resources/awrtxoymgqza?date=2020-09-22. Ryhmätyötila on maksullinen. Herttoniemen kirjastosta voi kysyä lisätietoja p. (09) 3108 5080, herttoniemen_kirjasto@hel.fi.
Helsingin Sanomien nimikoneeseen vuodelta 2017 on kerätty Väestörekisterikeskuksen tietojen perusteella sukunimet, joita on tietyssä kunnassa yli 20 kpl. Kormano-nimisiä oli Lahdessa 21 kpl. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005394490.html
Tuomas Salsteen Sukunimi-info-sivuilta löytyy myös tietoa Kormano-sukunimestä: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/kormano.html
Kanteletar on käännetty englanniksi ja sitä löytyy Helmet-kokoelmasta, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1046026__Skanteletar__Ff%…
The Kanteletar : lyrics and ballads after oral tradition / by Elias Lönnrot ; selected and translated from the Finnish with an introduction and notes by Keith Bosley. Oxford University Press 1992.
Verkosta en löytänyt englanninkielistä Kanteletarta, vain muutaman runon This is Finland -sivustolla, https://finland.fi/arts-culture/the-kanteletar/
Sitaatti on Doris Lessingin teoksesta Martha Ouest, joka on suomennettu nimellä Parempien ihmisten lapsi (suom. Heidi Järvenpää) . Sitaatti, joka siis kirjassa kuuluun juuri kuten Tarmion sitaattikirjassakin, on suomennoksen ensimmäisen painoksen (1977) sivulla 391.
Englanninkielisessä alkuteoksessa tämä tuomari Maynardin ajatus kuuluu näin: ”Marry in haste, repent in leasure”. Vuoden 1993 painoksessa sitaatti on sivulla 333.
Tämä sama ajatus löytyy myös ainakin William Congreven näytelmästä The Old Batchelour (1693): “Thus Grief still reads upon the Heels of Pleasure: / Marry’d in haste, we may repent at leisure.”
https://www.gutenberg.org/files/1192/1192-h/1192-h.htm
Samankaltaisiin kysymyksiin on vastattu tässä palvelussa aiemminkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx (Etsi arkistosta-> hakusana japanin kieli).
Japanese Translator-verkkosivuilla voi katsoa, miltä oma etunimi näyttää japanilaisin kirjoitusmerkein kirjoitettuna. Tosin tämä näyttää rajoittuvan vain englannikielisiin nimiin. Osoite on:
http://www.japanesetranslator.co.uk/your-name-in-japanese
Japanilaisia kirjotusmerkkejä käännöksineen löytyy mm osoitteista
http://www.harapan.co.jp/english/japan/hiragana.htm
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
http://www.japan-zone.com/new/alphabet.shtml
Ulkoista kiintolevyä voit kyllä käyttää, kunhan se on USB-liitäntäinen. Kannettava irtonainen sisäinen kiintolevy sen sijaan on ongelmallinen, sitä emme suosittele.
Puolustusvoimien verkkosivuilta voi etsiä tietoa ylijäämäkaluston huutokaupoista. Panssarivaunuja on ollut myynnissä viimeksi heinäkuussa 2007, niistä löytyy kuvia ja tietoa osoitteesta http://www.mil.fi/laitokset/tiedotteet/3264.dsp. Vaunuja on myyty siviileille aikaisemminkin 90-luvulla. Ajoneuvojen ajokelpoisuutta, varustelua, käyttömahdollisuuksia ja myyntihintojakin käsitellään Ruotuväki-lehdessä osoitteessa http://www.mil.fi/ruotuvaki/index.dsp?pid=3266.
Ulkomaisen raskaan kaluston hankintaa peltotöitä helpottamaan pohditaan osoitteessa http://www.hilavitkutin.com/2009/02/19/kaytosta-poistettua-venalaista-s….
Aiheeseen liittyen löytyy Finlex-tietokannasta kaksi oikeutapausta KKO:sta https://www.finlex.fi/fi/oikeus/haku/?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=maankohoami*+lunastu*+vesij%C3%A4t*&submit=Hae+%E2%80%BA
ja kaksi KHO:sta https://www.finlex.fi/fi/oikeus/haku/?search[type]=pika&savedSearch=laki&search[pika]=maankohoami%2A%20lunastu%2A%20vesij%C3%A4t%2A&_offset=0&tab=kho
KKO:n päätöksissä viitataan Kiinteistönmuodostamislakiin 554/1995 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950554
ja Maankäyttö- ja rakennuslakiin https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132
Lisätietoja ympäristöministeriöstä, https://www.ym.fi/fi-FI/Ministerio/…
Googlailemalla löytyy jonkin verran hajatietoa ajan helsinkiläisistä autoliikkeistä, mutta erittäin suositeltava teos tässä tapauksessa olisi Kalevi Karusuon kirjoittama Fiude : sata vuotta helsinkiläistä autokauppaa (Helsingin automuseo, 2004). Se on lähes tuhatsivuinen järkäle, joka kertoo kaupungin autoliikkeistä ja maahantuojista vuosikymmenten varrelta. Kirja on lainattavissa helmet-kirjastoista
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1705643__Sautoliikkeet__O…
Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneilla on Aikakone-palvelun avulla mahdollista tutkia Helsingin Sanomien näköislehtiä vuosilta 1889-1997. Autoliikkeiden ilmoituksia vuosina 1985-1992 oli usein sivukaupalla.
Hei, Snellmanin kirjallinen tuotanto on valtavan laaja, joten kyseisen sitaatin etsiminen on hyvin työlästä ja hidasta, eikä lähde ole vielä selvinnyt.
http://snellman.kootutteokset.fi/fi kokoaa yhteen Snellmanin kirjoittamat dokumentit: kirjeet, luennot, lausunnot, sanomalehtikirjoitukset, teokset.
Hakutoiminto auttaa tiedon etsinnässä.
Kyseessä on varmaankin Elina Simosen toimittama teos Läpimurtoja: 90 suomalaista menestystarinaa (Art-Print, 2007). Siinä on aukeaman mittaisia juttuja suomalaisista yrittäjistä, urheilijoista ja taiteilijoista, myös Sukarista.
Kirja löytyy Helmet-kirjavarastosta ja on lainattavissa.
Rastita ruuta "Poista" sen varauksen kohdalta, jonka haluat poistaa. Napsauta sen jälkeen linkkiä "Tallenna muutokset". Järjestelmä esittää vielä varmistuskysymyksen: "Alla oleva(t) varau(k)s(et) poistetaan. Haluatko jatkaa?". Tässä näkyy nyt vain se yksi poistettavaksi valitsemasi varaus. Vastaa kysymykseen "Kyllä". Varaus on nyt poistettu.
Lukitsemalla varauksen taas voit estää varausta saapumasta noudettavaksi tietyn ajan kuluessa, esimerkiksi ollessasi lomamatkalla.
Yksityiskohtaiset ohjeet näihin toimintoihin löytyvät perinteisen HelMet-aineistohaun Ohjeita-linkistä, kohdasta "Varausten muuttaminen, lukitseminen ja peruuttaminen". Siellä kerrotaan näin:
Kirjaudu Omiin tietoihisi ja napsauta linkkiä X varausta.
Jos haluat muuttaa…
Etsimäsi voisi olla Minna Lindgrenin Ehtoolehto-sarja. Minna Lindgren on kirjailija ja toimittaja, jonka Ehtoolehto-sarjassa on ilmestynyt tähän mennessä kolme kirjaa: Kuolema Ehtoolehdossa, Ehtoolehdon pakolaiset ja Ehtoolehdon tuho. Kirjan sankarit ovat yli 90-vuotiaita palvelutalo Ehtoolehdon asukkaita.
Alla kustantajan tietoa kirjailijasta ja kirjoista:
http://www.teos.fi/kirjailijat/minna-lindgren.html
Kirjat saa lainaan mm. Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?lang=fin&target=minna+lindgren ehtoolehto*
Iittalan lasitehtaasta löytyy sekä kirjoja että lehtiartikkeleita. Erityisesti tehtaan historiaan liittyy Jyrki Maunulan kirja "Lasintekijät" vuodelta 1981. Tehtaan kuvastoja on myös saatavilla.
Lehtiartikkeleista mainittakoon ET-lehdessä 8/93 julkaistu Erkki Kankaanmäen artikkeli Nuutajärvi 200 vuotta, sekä myös ET-lehden 9/99 artikkeli Pieni kylä elää lasille. Sen on kirjoittanut Hilkka Heikinheimo.
Suosittelen, että käännyt kotikaupunkisi Tampereen kaupunginkirjaston puoleen materiaalin saamiseksi.
Kirjaa on saatavilla esim. Helsingin kaupunginkirjastosta,
Finnisch-deutsches Sprichwörterbuch = Suomalais-saksalainen sananlaskukirja / hrsg. = toim. Ingrid Schellbach-Kopra
Julktiedot Hki : Bonn : Suomalaisen kirjallisuuden seura, Rudolf Habelt, 1980. Kaukolainapyynnöstä voit tehdä tiedustelun paikalliseen kirjastoosi.
Itselläni on se mielikuva, että silloin kuin Moldova (Moldavia) vielä oli osa Neuvostoliittoa, Kishinevillä oli suomalainen ystävyyskaupunki. Moldova-Suomi seurasta ei löytynyt tietoa, ilmeisesti sellaista ei tällä hetkellä ole. Ottamalla yhteyttä Suomi-Venäjä-seuraan saisi varmaan tiedon Neuvostoliiton aikaisesta ystävyyskaupungista. Suomi-Venäjä-seuran Helsingin toimiston puhelin on (09) 693 831. Netistä esim. osoitteesta http://www.saunalahti.fi/ysl/yhdist2.htm löytyy ystävyysseurojen yhteystietoja.
Viime vuonna on ilmestynyt kirja Funetista Facebookiin:Internetin kulttuurihistoria, toimittaneet Petri Saarikoski, Jaakko Suominen, Riikka Turtiainen ja Sari Östman( julkaisija Gaudeamus Helsinki University Press ). Verkkokauppaa käsitteleviä kirjoja ovat esim. Markus Salmisen Tietosuoja sähköisessä liiketoiminnassa ( Talentum 2009), Ari Haasion Kaikki irti Internetistä ( Gummerus 2008), Sami Salmenkiven Yhteisöllinen media ja muuttuva markkinointi (Karisto 2007) ja Kuluttaja virtuaalimarkkinoilla ( Edita 2002). Petteri Järvinen on kirjoittanut aiheesta mm. seuraavat kirjat: Yksityisyys: turvaa digitaalinen kotirauhasi(Docendo, 2010 ) Paranna tietoturvaasi (Docendo 2006) ja Tietoturva ja yksityisyys (Docendo 2002).
Kirjat löytyvät HelMet…
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa kirjalahjoituksia vastaan, mutta kirjasta riippuu, voidaanko sitä ottaa kokoelmiin. Yleisesti ottaen uusia kirjoja otetaan oikein mielellään, mutta vanhoista, huonokuntoisesta tai vähän lainattavista kirjoista kirjastot joutuvat yleensä kieltäytymään, koska hyllytila on rajallista. Isoilla kirjastoilla on yleensä mahdollisuus ottaa hiukan harvinaisempaakin aineistoa, kun taas pienillä kirjastoilla ei välttämättä ole mahdollisuutta pitää yhtä paljon erikoisalojen tai harvinaisempien kielten kirjallisuutta. Helsingissä kokoelmaltaan suurimpia kirjastoja ovat Pasilan pääkirjasto, Itäkeskuksen kirjasto, Töölön kirjasto, Rikhardinkadun kirjasto ja Kallion kirjasto.
Jos kirjoja ei ole kovin paljon, voit vaikka…
