Valitettavasti kukaan vastaajista ei muistanut noilla sanoilla alkavaa runoa tai rukousta. Voin ehdottaa ainoastaan Siionin kanteleessa olevaa laulua Oi katsohan lintua oksalla puun, jossa on sama tematiikka.LinkkiSiionin kannel 311: https://www.sley.fi/sk311/
Asiaa on selvitetty laajasti eri kirjallisista lähteistä sekä Mika Waltari -seuran asiantuntijoilta. Emme löytäneet mistään ehdokkaiden listaa, eikä kukaan muistanut että sellainen olisi olemassa. Eteläsuomalaisen osakunnan hallussa on saattanut olla kilpailuun liittyviä dokumentteja, joten sieltä voisi vielä kysellä.
Mary-Kate ja Ashley Olsenin kotisivuilla http://www.mary-kateandashley.com/media/so_little_time/ on viisi suomentamatonta So little time- sarjan kirjaa. Sarjan suomalaisen kustantajan Otavan sivuilla http://www.otava.fi/kirjat/sarjat_brandit/marykate_ja_ashley/fi_FI/mary… ei ole mainintaa lähiaikoina ilmestyvistä uusista kirjoista.
Lienee Paavo Pesusieni:
Paavo Pesusieni (SpongeBob SquarePants) on Emmy-ehdokkuuden saanut animaatiosarja, jonka on luonut meribiologi Stephen Hillenburg.[1][2] Sarja kertoo naiivista, optimistisesta Paavo Pesusienestä ja tämän ystävistä, jotka asuvat meren pohjassa Tangalan (Bikini Bottom) kaupungissa.
Sarjaa on esitetty Yhdysvalloissa vuodesta 1999. Ensimmäinen jakso esitettiin 19. heinäkuuta 1999.[3] Suomessa sitä näytettiin Nelosella alkuperäisellä kielellä. Ensimmäinen jakso esitettiin 21. elokuuta 2003.[4] Nickelodeon ja C More Juniori-maksukanavat esittävät sarjaa suomeksi puhuttuna. Paavo Pesusientä esitetään Subilla 1. toukokuuta 2018 alkaen.[5]
Paavo Pesusieni on nimensä mukaisesti pesusieni, joka asuu lemmikkietanansa Karin…
Voimaeläimistä löydät tietoa mm. seuraavista kirjoista:
Backman, Markku: Voimaeläimet 1-2 (2008-2010) ja Voimaeläimet: syvä yhteys (2013)
Vuori, Kanerva: Voimaeläimet oppainasi (2011)
Gauding, Madonna: Personal power animals: for guidance, protection and healing (2006)
Noita kirjoja voit tiedustella omasta kirjastostasi, ja jollei niitä ole siellä, voit pyytää niitä kaukolainaksi.
Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys ry:n Seita- lehden numerossa 2/2005 on artikkeli aiheesta. Sen löydät myös verkosta linkistä http://www.thuleia.com/voimael.html
Verkosta löytyy tietoa myös esim. osoitteista: http://www.energiakeskus.com/energiasivut/intiaanit/voimaelaimet-p-v ,
http://www.kuudesaisti.net/voimaelaimet
http://anandaseva.fi/artikkelit/…
Kyllä, Lahdesta lainatut kirjat voi palauttaa Hollolaan, samoin Hollolasta lainatut kirjat voi palautta Lahteen.
Hollolan pääkirjastossa on supistetut palvelut heinäkuussa, mutta ilmeisesti palauttaminen onnistuu myös ilman omatoimikirjastosopimusta kirjastokahvilan aukioloaikoina.
Ohessa kopio Hollolan kirjaston sivuilta:
"Hollolan ja Kärkölän kirjastopisteiden aukioloajat heinäkuussa:
Hollolan ja Kärkölän kirjaston pisteet ovat vaihtelevasti avoinna heinäkuussa.
Hollolan pääkirjaston henkilökunta on lomalla 3.7. - 30.7. Kirjastokahvila on heinäkuussa avoinna maanantaista perjantaihin kello 10.00 - 17.00, joten sisäänpääsy kirjastoon ja omatoiminen asiointi onnistuu kahvilan ollessa avoinna ilman omatoimikirjastosopimustakin.
Lahden…
Helsingin kaupunginkirjastossa aineiston lainassaoloa on tilastoitu kirjojen osalta 25.9.1996. Pääkirjaston aikuistenosaston suomenkielisestä kirjallisuudesta lainassa oli tuolloin 47,96%, josta kaunokirjallisuuden osuus oli 44,84%, tietokirjallisuuden 49,71%. (Yrjö Lindegren, Kirjat aiheittain Helsingin kaupunginkirjastossa, tilastoja vuosilta 1995 ja 1996)
Suomen yleisten kirjastojen tilastoja on nähtävillä www-sivuilla osoitteessa http://tilastot.kirjastot.fi/?langId=fi .
Valitettavasti en löytänyt Finna.fi:n haulla suomenkielistä tietokirjaa ninjoista. Harukaze-julkaisusta, nro. 5 (2010) löytyvässä Joonas Nissisen artikkelissa Ninjat ennen ja nyt, https://www.oulu.fi/Harukaze/Nissinen_2010.html on mainittu kaksi suomenkielistä lähdettä
Lewis, Peter, Taistelulajien maailma. Karisto, Hämeenlinna 1998.
ja artikkeli Lumme, Juhana, ”Ninjojen hämärä historia”. Anime 7/2008.
Sekä Lewisin kirjaa että Anime-lehtiä löytyy Vaara-kirjastoista.
Sointumerkkiin lisätyllä numerolla kerrotaan kolmisoinnun säveliin tehdyt muunnokset tai lisäykset. Esimerkin 5 tarkoittaa d-mollisoinnun (d - f - a) kvinttiä eli viidettä ääntä (a). Merkinnästä ei kuitenkaan näy, miten tätä säveltä muunneltaisiin. Jos halutaan, että kvintti on alennettu eli vähennetty (nuotti on as eikä a), pitäisi numeron edessä olla merkki -, b tai ♭. Korotettu eli ylinouseva kvintti (ais) taas vaatisi merkin +, # tai ♯.
Merkinnällä 5 voidaan myös ilmaista kvinttisointu, eli sointu, jossa ei ole terssiä vaan ainoastaan perussävel ja kvintti. Tällainen sointu ei kuitenkaan ole duuri- eikä mollisointu, joten se tulisi merkitä D5 tai D5.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sointu
https…
Hei,Plejadeille on Suomessa annettu monenlaisia nimiä. Ursan Tähdistöt-kirjassa (kirj. Hannu Karttunen, Olli Manner ja Tuukka Perhoniemi, Ursa, 2012) nimityksiä listataan ja niiden merkityksiä avataan. Tunnetuin lienee Seulaset, joka on Kustaa Vilkunan mukaan käännösvirhe saksan sanasta Siebengestirn = seitsemän tähteä", Sieb tarkoittaa myös seulaa). Paakkosen tasku on paikannettu Knut Tallqvistin Eläinrata : historiaa - tarua - kuvia -teoksessa (WSOY, 1943 ; löytyy kansalliskirjaston digitoiduilta aineistoista https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu) Taipalsaaren tienoille ja Paukkusen tasku puolestaan Savitaipaleen ja Lemin seutuville.Muita nimityksiä on ainakin "Seulanen, Seulajaiset, Seulajainen, Seuliaiset, Seuliainen, Seulavainen,…
”Personhistorisk tidskrift” -julkaisua näyttäisi olevan saatavilla kaukolainana esimerkiksi Varastokirjastosta. Vaari-tietokanta osoitteessa https://finna.fi kertoo, että Varastokirjaston kokoelmissa on osat vuosilta 1898–1924 eli numerot 1–25, joten kaipaamasi vuoden 1922 osaa numero 23 pitäisi siellä olla saatavilla.
Varastokirjastosta saa aineistoa lainaan oman kirjaston kaukopalvelun kautta. Suosittelen siis tiedustelemaan asiaa omasta lähikirjastosta ja mainitsemaan vaikka samalla, että teosta on Varastokirjastossa.
Erillisiä kirjoja pelkästään Birminghamista ei näyttäisi löytyvän, mutta sen sijaan jonkin verran tietoa löytyy Ison-Britannian matkaoppaista. Suomenkielistä tietoa tosin näyttää olevan vaikea löytää. Pari esimerkkiä tuoreista ja laajoista teoksista, joissa myös Birminghamia käsitellään:
-Britain & Ireland 2002. Sarja :Let's go. Macmillan, London, 2002. 0-333-90581-4
-Independent traveller's Britain and Ireland 2002--the budget travel guide. Thomas Cook, Peterborough, cop. 2002. 1-841571-04-0
-Tell, Johan :England, England - guiden!--från whisky till curry, från öde hed till storstadsdjungel - nyfikna resor i det nya Storbritannien. Dagens Nyheter, Stockholm, 2001. 91-7588-391-0
Maakuntakirjastojen yhteistietokannasta Mandasta löytyy…
Kysymänne teos on varmaankin Salomaa, Arvo: Lähetyssaarnaaja Yrjö Roiha: elämänvaiheet ja kirjeitä, Helsinki 1956. Teos on omakustanne ja löytyy Helsingistä Eduskunnan kirjastosta (mutta tarkkaa tilatietoa ei ole saatavana) sekä varmemmin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta, os. Hallituskatu 1, HKI, puh. (09)13123272. Kirja on tällä hetkellä siellä paikalla ja sen laina-aika on 28 vrk. Sijainti ilmoitetaan näin: S Kd.B1 ROIHA,YRJÖ Salomaa.
Kansalliskirjastosta, Helsingin yliopiston kirjastosta kerrottiin, ettei kirja kuulu heidän kokoelmiinsa. On mahdollista, että se on omakustanne tai pienpainate, jota ei ole viety kansalliskirjastonkaan tietokantaan. Kirjastoista sitä ei siis löydy.
Kysymääsi kirjaa on käytetty lähteenä Rovaniemen kaupungin Songan kylän esittelyssä: http://www.rovaniemi.fi/?deptid=5737 Kannattaisi ehkä kysyä julkaisua Rovaniemen kaupunginkirjastosta. On mahdollista, että se on tietokantaan rekisteröimättömänä esim. kotiseutukokoelmassa:
http://www.rovaniemi.fi/?deptid=14586
Matrikkelitiedot Lapuan yhteislyseosta (1904-74) ja Lapuan lukiosta (1974-) sisältyvät vuonna 2004 julkaistuun kirjaan Lapuan oppikoulut 1904-2004.
https://www.finna.fi/Record/eepos.2215640
https://www.finna.fi/Record/eepos.285328
New Yorkin historiaa käsitteleviä kirjoja:
Dyja, Thomas: New York, New York, New York: Four Decades of Success, Excess, and Transformation (2021)
Horn, Stacy: Damnation Island: Poor, Sick, Mad, & Criminal in 19th-Century New York (2018)
Kenneth, Goldsmith: Capital: New York, Capital of the 20th Century (2016)
Luukka, Teemu: New Yorkin uhmatar : Tyyni Kalervon ja ikonisen metropolin tarina (2018)
Wallace, Mike: Greater Gotham : a history of New York City from 1898 to 1919 (2017)
Wertz, Julia: Tenements, Towers & Trash: An Unconventional Illustrated History of New York City (2017)
Lisää kirjoja täällä: https://www.goodreads.com/shelf/show/new-york-history
Ja Afrikan historiasta:…
Runo on julkaistu alun perin Dream Work -teoksessa. Se löytyy myös ainakin New and Selected Poems volume one ja Devotions : Selected Poems -kokoelmista.
Kirjastossa on kirja Lindqvist, Cecilia Merkkien valtakunta.
Siinä on perehdytty kiinalaisiin kirjaimerkkeihin.
Siinä on luvussa Ihminen ja hänen ruumiinsa myös perhettä koskevia merkkejä.
