Ainakin Keudassa voi opiskella työmarkkinatuella (=koulutussopimuksella). Keudasta kerrottiin, että opiskelu tapahtuu pääosin työpaikalla kirjastossa (4 pv/vko ja yksi etäopiskelupäivä). Lähiopetusta on Keravalla noin kerran kuussa. Opiskeluaika on keskimäärin 1,5 vuotta. Lisätietoja ja hakulomake löytyvät täältä: Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto.
Kirjastopalvelusta löytyy tuotenimellä kirjantaskut: https://kalusteet.kirjastopalvelu.fi/tuoteryhma/kirjantaskut/1884905. Toivottavasti nämä sopivat tarpeisiinne.
Kate Atkinsonin kirjoja julkaisee kustantamo S&S. Viimeksi he ovat julkaisseet Atkinsonin romaanin Liian kirkas taivas vuonna 2019. Heillä on ajantasaisin tieto mahdollisesta seuraavasta käännöksestä. Alla kustantamon yhteystiedot ja tietoa kirjailijasta:
https://kustantamo.sets.fi/meista/
https://kustantamo.sets.fi/kirjailijat/kate-atkinson/
Kirsi Vainio-Korhonen on käsitellyt Jacobina Charlotta Munsterhjelmin päiväkirjaa teoksessa Suomen herttuattaren arvoitus: suomalaisia naiskohtaloita 1700-luvulta (Edita, 2009). Siihen sisältyy luku Nuoren tytön maailma - Jacobina Charlotta Munsterhjelmin (1786-1842) päiväkirja. 1800-luvun aatelistyttöjen elämää tarkastelee myös Vainio-Korhosen tutkimus Sofie Munsterhjelmin aika: aatelisnaisia ja upseereita 1800-luvun Suomessa (SKS, 2012).
Suomalaisnaisten päiväkirjoista kertovia teoksia on useita, mutta ne eivät välttämättä kohdennu 1800-luvulle tai säätyläistyttöihin:
Anna Makkonen: Sinulle: romaani joka ei uskalla sanoa nimeään tai nainen, kapina, kirjoitus ja historia, eli mitä tapahtui kun tämän kirjan tekijä sai käsiinsä erään…
Runo löytyy Irja Hiironniemen runokokoelmasta Kävelyllä paratiisissa : valitut ja uudet runot (Herättäjä-yhdistys, 1987). Runon nimi on Kun kaikki on tehty.
Kirjan alussa kerrotaan, että kirja sisältää runoja kirjoittajan aiemmista kokoelmista ja kokonaan uusista runoista koostuvan kokoelman Kävelyllä paratiisissa. Kun kaikki on tehty -runo sisältyy juuri tähän Kävelyllä paratiisissa -kokoelmaan.
Kyseinen teos on alkuperäiseltä nimeltään Buste de Femme assire (Dora), mutta sillä ei ole vakiintunutta suomenkielistä nimeä toisin kuin joillakin Picasson tunnetummilla töillä.
Seuraavista kirjoista voisi olla apua:Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto : vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen - käsittelee merkkipäiviä, kansanperinteitä, ja niihin sekä vuodenaikoihin liittyviä eri uskomuksia, juhlia ja sananparsiaJouko Hautala: Vanhat merkkipäivät - sisältää tarinoita ja sananparsia vanhoista ajankiertoon liittyvistä uskomuksista ja tavoistaAntto Laiho: Vanhan kansan merkkipäivät - sisältää myös ajankuluun ja vuodenkiertoon liittyviä uskomuksia, ennustuksia ja sanontojaArto Manninen: Rakasta : aforismeja, runoja ja pohdintoja vuoden jokaiselle kuukaudelle
Turun tavaratalo -niminen leikkikalu- ja taloustarvikeliike sijaitsi osoitteessa Kauppiaskatu 11 ainakin vuosina 1947 -1949 ÅU:n digitoitujen lehtien mukaan. Ks. Åbo Underrättelser 28.8.1949 ja 24.12.1947. Turun puhelinluetteloiden mukaan yritys toimi tässä osoitteessa itse asiassa vuoteen 1961. Turun puhelinluettelosta v. 1944 ei vielä ollut mitään tietoa kyseisestä liikkeestä ja 1947 puhelinluettelosta liike löytyi. Vuosien 1945-1946 väliltä ei ole tietoa, koska näiden vuosien puhelinluetteloita ei ole säilynyt.Omistaja oli Maija Aaltonen vuosina 1947 -1960. 1961 omistajiksi vaihtuvat Nelly Sorosuo ja Ulla Sjövall. 1962 osoitteeksi vaihtui ensin Kauppiaskatu 13 ja sitten 1964 Brahenkatu 14. Vuoden 1965 omistajana…
Christopher Gillbergin kirja Touretten oireyhtymä, joka on käännetty suomeksi vuonna 2001, taitaa tällä hetkellä olla paras saatavilla oleva suomenkielinen kirja. Kirjan saatavuuden voi tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta, osoite on
http://www.helmet.fi
Touretten oireyhtymästä löytyy myös useita Internetlinkkejä. Erityisen hyvältä vaikuttaa Suomen Tourette Yhdistyksen sivu osoiteessa
http://www.tourette.fi
Helmet-haulla ei löytynyt yhtään pelkästään lintutornin rakentamista käsittelevää teosta, mutta Pekka Borgin kirjassa ”Luonnon- ja maisemanhoidon opas” on kuvattu lintutornin suunnittelua muutamalla rivillä. Asiaa on havainnollistettu valokuvilla ja piirroksilla (s. 156-159). Internetistä löytyy runsaasti lintutornien kuvia ja rakennushankkeiden kuvailuja, mutta ei valitettavasti varsinaisia rakennusohjeita. Yliopistokirjastojen yhteisluettelo Lindasta löytyi viittaus Antti Karlinin ja Esa Niinivirran teokseen ”Lintutorniopas” . Kirjaa voi kaukolainata http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp ja kaukolaina maksaa 4 € . BirdLife Suomi ry:n toimistossa on myös tämä kirjanen, ja he voivat ottaa siitä kopioita http://www.birdlife.fi…
Erja Dammertin vuonna 2007 valmistuneen dokumentin Arvoitusten huone on tuonut DVD-levitykseen Suomen elokuvakontakti ry.. Dammertin dokumentti näyttäisi olevan vuokrattavissa Suomen elokuvakontakti ry:n kautta, mutta myytävien elokuvien listalta sitä ei löydy. Tallenteita vuokrataan siis myös yksityishenkilöille. Lisätietoa elokuvien vuokraamisesta löytyy alla olevista linkeistä Elokuvakontakti ry:n sivuille.
Suomen kirjastojen tietokannoissa elokuvasta ei ole viitetietoja, ts. kirjastoista elokuvaa ei voi lainata.
Lähteet:
http://www.elonet.fi/fi
http://www.elokuvakontakti.fi/site/
http://www.elokuvakontakti.fi/site/?lan=1&page_id=195
http://www.elokuvakontakti.fi/site/?lan=1&page_id=13
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www…
Koirista on keskusteltu kirjastoissa paljon ja täälläkin asiasta on kyselty aiemminkin. Helmet-kirjastot ovat tehneet itsenäisesti koiria koskevat päätökset. Kontulan kirjastoon koiran kanssa voi mennä. Jos haluat joskus käyttää muita kirjastoja, asia kannattaa aina tarkistaa. Helmetin Kirjastot ja palvelut -sivustolta voi etsiä ne kirjastot, joihin voi koiran kanssa voi mennä (koirat sallittu). Asian voi tietysti aina tarkistaa suoraan kirjastosta puhelimitse. On kirjastoja, joissa koirat eivät ole sallittuja, mutta nopea asiointi - esimerkiksi varausten nouto tai palautus - on kuitenkin koiran kanssa mahdollista.
Ylen Areenasta (http://areena.yle.fi/ohjelma/2090) löytyvät Inhimillinen tekijä -sarjan ohjelmat elokuulle 2011 asti. Ainakaan sinä aikana näyttelijä Tea Ista ei ole ollut sarjassa vieraana. Voisiko kyseessä olla jokin muu ohjelma?
Suomalainen savusauna on ollut olemassa ainakin tuhat vuotta. Perinteisessä savusaunassa ilma vaihtui hirsirakenteiden ja räppänöiden kautta. 1900-luvun alussa saunan kiuasta alettiin kuitenkin kehittää: ensin käytettiin peltitynnyristä valmistettua savukiuasta, ja pian sen jälkeen umpinaista metalli- tai tiilikiuasta, josta savu poistui savupiipun kautta. (Pekka E. Tommila: Sauna. Suomalaisen saunan rakentaminen. 1994.)
Lisää tietoa saunan ja saunomisen historiasta löytyy mm. Risto Vuolle-Apialan teoksesista Savusauna (1993) ja Savusauna: ennen ja nyt sekä Marketta Forsellin teoksesta Saunan taikaa: tarinoita, tietoa, tunnelmia (2007).
Ikävä kyllä kirjaa ei ole tunnistettu. Sitä on kysytty kirjastojen yhteiseltä tietopalvelun sähköpostilistalta, ja jos sitä kautta vastaus löytyy, ilmoitan sinulle.
Suomen suurin nuottikäsikirjoitusten arkisto on Kansalliskirjastossa (tiedot löytyvät pääosin Viola-tietokannasta). Taidemusiikkia on merkittäviä määriä arkistoitu myös Sibelius-Akatemian kirjaston arkistoon sekä Turussa Sibelius-museon arkistoon. Yleisradion nuotistolla on ollut merkittävä kokoelma orkesteripartituureja ja muuta arkistoaineistoa, mutta se on siirretty pääosin Kansalliskirjastoon. Samoin on tehnyt SULASOL, jonka kuoromusiikin käsikirjoitusarkisto on pääosin siirtynyt tai siirtymässä Kansalliskirjastoon. Samaan paikkaan on päätynyt pääosa Fazer-kustantamon arkistoaineistosta, joskin Fennica Gehrmanilla on sitä vielä jonkin verran. Pienempiä sävellyskäsikirjoitusten arkistoja on runsaasti, mm. Kansallisoopperalla ja…
Tiedonantaja-lehden levikki nousi tasaisesti koko 70-luvun. Vuonna 1972 se oli 15 550; huippunsa 27 500 se saavutti vuosina 1978 ja 1979. Vaikka levikkilukuihin sisältyvät myös irtonumerot, ne antavat verrattain hyvän kuvan lehtien tilaajamääristä, sillä Suomessa irtonumeromyynnin osuus sanomalehdistön kokonaisvolyymistä on pysynyt pienenä: vuonna 1970 irtonumeroiden myyntiosuus oli 4,1%, vuonna 1980 5,8%.
Lähteet:
Suomen lehdistön historia. 3, Sanomalehdistö sodan murroksesta 1980-luvulle
Suomen lehdistön historia. 7, Hakuteos Savonlinna-Övermarks tidning
Hei!
Keski-kirjastoissa voi tosiaan uusia lainan viisi kertaa netissä ja sen jälkeen kirja on palautettava kirjastoon.
Kirjan voi lainata heti palautuksen jälkeen uudestaan, jos siitä ei ole varauksia. Sääntö koskee kaikkia Keski-kirjastoja,
joten voit lainata palautuksen jälkeen uudestaan myös jonkun toisen Keski-kirjastoihin kuuluvan kunnan kirjaston kirjan. Kirja kannattaa palauttaa palvelutiskille, jotta sen saa heti mukaansa.
Eero Tiikasalon säveltämästä ja Anneli Saariston esittämästä euroviisukappaleesta Sinun kanssasi sinua ilman ei valitettavasti ole julkaistu nuottia.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
